TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Talousnobelisti murskasi SSS-hallituksen kur(j)istuslinjan

# Suomen SSS-hallituksen köyhiä kur(j)istava leikkauslinja saa kovaa kritiikkiä amerikkalaiselta talousviisaalta nobelistilta Joseph Stiglitziltä.

   Pääministeri Juha Sipilä (Kesk.) yritti heittää tuon todellisen talousviisaan puheet leikiksi: ”Nythän elämä helpoksi muuttuu. Otetaan vaan velkaa lisää, niin minullakin työpäivä lyhenee, ja monella muulla”, Sipilä kuittasi. Hän varoitti Suomen myös olevan lähellä tilannetta, jossa budjettialijäämä on EU:n kriteerien perusteella liian suuri. Hän unohti sanoa, että noita pölkkypäisiä rajojahan rikkovat kaikki EU-maat.

   Odottelemme asiasta valtiovarainministeri Alexander Stubbin (Kok.) kommentteja. Ulkoministeri Timo Soini (PS) istuu joukossa äänettömänä yhtiömiehenä, jonka ennen niin ronski kielenkäyttö on kokonaan hyytynyt. Hän on huomannut erehtyneensä Etelärannan herrojen kanssa marjaan.

  Jotkut suomalaiset ”talousviisaat” väittävät hädissään, että talousnobelisti ei ymmärrä Suomen tilannetta. Mutta kyllähän talousnobelistit varmasti ymmärtävät myös Suomen tilannetta, joka ei poikkea oleellisesti muista maista.

   Suomen SSS-hallitus on talousohjelmassaan ottanut ohjeita jokseenkin pelkästään työnantajien päämajasta Etelärannasta. Siksi "kustannusloikka" halutaan tehdä vain vähävaraisemman kansanosan palkkoihin ja etuuksiin puuttumalla.

   Ehdotetut toimet eivät lainkaan kosketa joustavilla sopimuspalkoilla työskenteleviä ja toisilleen bonuksia jakavia suuripalkkaisia, mikä kertoo tyhmemmällekin, mistä on kysymys. Jos hämäys onnistuu, banksterit ja heidän apurinsa voivat taas kerran naureskella keskenään kulman takana.  

   Nyt suurituloisten etujen ajajat yrittävät epätoivoisesti pakottaa SAK:ta kur(j)istuslinjalle. Toivottavasti ay-pomot osaavat nyt kerrankin olla tavallisen kansan puolella. Olemme liian usein nähneet, miten he herrojen herkkupöytiin päästyään ovat unohtaneet köyhän asian.

   Tällä kertaa SAK on oikealla asialla kieltäytyessään hyväksymästä viiden prosentin kurjistavaa  "kustannusloikkaa". Tähän mennessä SAK ei ole osannut perustella kunnolla kantaansa. Mutta nyt on ilmaantunut avuksi todella päteviä neuvonantajia.

   Tällä kertaa SAK:n kannattaa vedota Stiglitziin, Paul Krugmaniin ja Suomen asiat taatusti hallitsevaan Pertti Haaparantaan, joiden mielestä leikkaukset ovat väärää politiikkaa. Olisi sen sijaan elvytettävä tärkeitä infrahankkeita velkarahalla, joka on halpaa ja maksaa nopeasti itsensä takaisin. Leikkaukset vain kuristavat taloutta ja kurjistavat kansaa, vievät elämän edellytykset ja ostovoiman.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jos nobelistit ovat oikeassa, Suomen pitäisi liittyä nopeasti Natoon. Talousnobelisti Stilitz unohti kertoa, paljonko meidän vielä sopii velkaantua.

Kuinka infran rakentaminen maksaa itsensä pian takaisin? No ainakin se on kannattavampaa kuin ylimitoitetun henkilöstön ylläpito virkakunnassa.

Voisin kertoa pitkänkin tarinan, kuinka monta virkamiestä ja muuta asiantuntijaa työllistetään tehdasvalmisteisen, paikanpäällä koottavan teräsautotallin rakennusvalvontaan. Rakennuslupa pantiin vireille kesäkuun lopussa ja mahdollisesti se tulee ennen lumia. Toivottavasti Sipilän hallitus ryhtyy tosissaan purkamaan tätä mieletöntä sääntelyä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Matti Villikari, #1.
Kyllä talousnobelisti tietää, että Suomi on kansainvälisesti verraten melko vähän velkaantunut maa.

Infran rakentaminen maksaa itsensä takaisin vaikkapa niin, että kun pääkaupunkiseudulle syntyy riittävästi asuntoja ja vuokrat laskevat inhimilliselle tasolle, köyhempienkin on varaa asua ja tehdä töitä. Pisara-rata taas auttaisi oleellisesti Helsingin liikennettä ja junien kulkua koko maassa. Jne

Byrokratian ja sääntöjen purkamisesta olen samaa mieltä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kyllä sen velkasuhteen muutkin tietävät, ei tarvitse olla taloustieteen nobelisti. Tiedetään myös se, että velkaantumisvauhti on Euroopan nopeinta niin, että hyvin pian saavutetaan "kansainvälinen velkaantumisaste" ja päästää ylikin, ellei jotakin muutosta tapahdu ja pian. Aivan samoin kuin yksityisessäkin taloudessa, meillä on kolme mahdollisuutta; säästää ja/tai lisätä tuloja tai luovuttaa ja jättää velka maksamatta.

Velkarahan sijoittaminen infraan on tietenkin kannattavampaa kuin kulutukseen mutta miksi pääkaupunkiseudulle pitäisi saada lisää asuntoja kun Kemijärvellä on kokonaisia kerrostaloja tyhjillään ja Salossakin on halpoja asuntoja? Onko kukaan laskenut paljonko ruuhkat maksavat? Pisararata tuskin poistaa ruuhkia, vaikka vähentäisikin niitä. Eikö työpaikkojen hajasijoittaminen muualle kuin ruuhkasuomeen olisi kannattavampaa. Voisi sitä liikenneinfraa sitten kehittää kasvukeskusten välillä.

Oscari Wirola

Timo hyvä, tässä oikeastaan on asian pihvi. Kurjistaminen lisää kurjistumista, ei se toisinpäin toimi. Ja kun suomalaiset poliitikot vähättelevät annettuja lausuntoja, niin se vain todistaa heidän omasta kyvyttömyydestään ymmärtää tosiasiat.

Jos me katsomme vaikkapa nykyistä budjettia, niin yritysten suora tuki on 1,3 miljardia, siis suoraa sosiaaliapua, jota usein menee bonuksiin ja johdon ylisuurin palkkioihin. Lisäksi on 6 miljardia yrityksille annettuja erilaisia verohelpotuksia. Sekin on eräänlaisen sosiaalinen tuki, joka vielä helpommin valuu bonuksiin ja johdon palkkoihin.

Nyt maatalouden ei tarvitse ottaa osaa lainkaan koko prosessiin. Se pääsee kuin koira veräjästä. Mutta Kepuhan on päättävä puolue.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Oscari Wirola, #2.
Aivan oikein kuristaminen kurjistaa ja kurjistaminen kurjistaa lisää.
Jos päätetään kurjistaa, johtajien ökypalkatkin on kurjistettava.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos johtajien palkkoja leikataan niin miten he sitten voivat lomailla kerran - kolmesti vuodessa aurinkorannoilla, maksaa kakkos asunnon lainaa ja ostaa huippu ruokaa kalliista gurmee-ravintolasta?

Matias Härkönen

Stiglizt sanoi tuossa haastattelussa paljon muutakin. Esim. sen, että suomen tulisi harkoita eurosta eroamista.

Niin kauan meillä ei oikein ole muuta mahdollisuutta, kuin yrittää sisäistä devalvaatiota. Tämä on tietenkin tuskainen tie ja tuloksetkaan ei läheskään niin hyviä kuin sillä, että valuutta devalvoituisi.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Matias Härkönen, #3.
Nobelisti sanoi tosiaan myös, että EU ja euro ovat pahasti epäonnistuneita hankkeita nykymuodossaan. Mutta ollaan eurossa tai ei, kur(j)istuslinja on väärää politiikkaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuinka julkista velkaa / velkaantumista voistaisiin käyttää uusien teollisuudenalojen rakentamiseen aivan käytännössä, jota Stiglitz peräänkuulutti infrastruktuuriin investointien ohessa ?

Kuinka rahoitus tällöin hoidettaisiin ja mikä taho tällöin kantasisi riskin ?

Suomen ongelma on yksinkertaisesti se, että meiltä puuttuu valtava määrä yksityisrahoitteisia työpaikkoja - ehkä jopa 200.000 - 300.000 työpaikkaa. Tulevan talouden kohtalo lepää vain tämän ehdon toteutumisen varassa, tosin vieläpä ikävän tulevan huoltosuhteen ehdoin.

Pääomistakaan ei ole tarve rinta rottingilla kehuskella näiden rahoittamiseski.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Poliittiset (oppositio) puolueet ja ammattiliitot voisivat kokeilla yrittämistä ja riskinottoa kun siellä on oikea tieto siitä miten pitää toimia. Vosivat kokeilla vaikka kuvaputkitehdasta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Matti Villikari, #9.
Yrittäminen ei ole helppoa. Suomen yrittäjien kannattaisi siis kuunnella amerikkalaisia nobelisteja, jotka tuntevat markkinatalouden lait. Toivottavasti ay-pamputkin oppivat kuuntelemaan näitä nobelisteja. Vielä ei ole täyttä varmuutta, että näin olisi. Mutta lupaavalta näyttää.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #12

Timo Uotila

Niin tämä nobelisti Joseph Stilitz ei myöskään kertonut, että amerikassa ravintoloissa työskentelee 6 miljoonaa tarjoilijaa ja kokkia minipalkalla eli 6,50 euron tuntipalkalla. Kauppojen kassalla 4 miljoonaa ja muissa palvelu tehtävissä ja maataloudessa toistakymmentä miljoonaa ihmistä. Ei kertonut hirvittävistä palkkaeroista ja bonuksista.

Ei myöskään kertonut, että Yhdysvaloissa tuloerot ja varallisuuserot ovat maailman räikeimpiä. Suomessa euroopan pienemmästä päästä. Ei kertonut Suomen hyvästä sosiaaliturvasta, turvaverkoista ja julkisesta terveydenhoidosta. Ei kertonut, että lähes 60 miljoonalla alle 65 vuotiaista amerkkilaisella ei ole sairausvakuutusta. Ei ole varaa.

Ei varoittanut valtion velasta suhteessa bkt:hen. Ei koska USA:lla on maailman viidenneksi eniten valtionvelkaa. Mutta ei muistanut myöskään verrata Suomen ja Yhdysvaltojen talouksien valtavaa eroa.

Mutta muisti varoittaa suomalaisten palkansaajien ehtojen kiristämisestä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Lauri Kiiski, #7.
Velkaraha on sijoitettava viisaasti. Sillä saadaan aikaan tärkeitä hankkeita, joita ilman velkarahaa ei saataisi aikaan. Huonosti sijoitettu velkaraha on katastrofi.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Lauri Kiiski, #7.
Velkaraha on sijoitettava viisaasti. Sillä saadaan aikaan tärkeitä hankkeita, joita ilman velkarahaa ei saataisi aikaan. Huonosti sijoitettu velkaraha on katastrofi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kysyinkin vain, että kuinka Suomessa käytännön tasolla lähdettäisiin toteuttamaan Stiglitzin ehdotusta, jolloin valtion ottamaa velkarahaa käytettäisiin suoraan tuotannollisten teollisten rakennelmien ja hankkeiden rahoittamiseen ?

Tervetullut idea varmasti sikäli, että Suomi ei ole pääomiltaan vauras valtio. Nordean johtaja harmitteli taannoin, että Suomesta puuttuu kymmeniä tuhansia " varakkaita perheitä ".

Kuka sitten kantaisi riskin ja vastuut, mikäli Stiglitzin " hyppy " ei johtaisikaan tyydyttävään tulokseen ?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #14

Lauri Kiiski, #14.
Ymmärtääkseni Stiglitz tarkoitti uuden velan ottamista. Jos yritetään käyttää olemassa olevia velkoja tuotannon ja talouden hyväksi, päädytään juuri SSS-hallituksen nykylinjaan eli kansan kurjistamiseen, hyvinvointivaltion resurssien käyttämiseen yritysten hyväksi.

Reino Jalas

Stiglitzhän ehdotti karkeasti kahta asiaa:

1.) Lisää elvyttävää velkaa. Niin kauan kuin sitä Suomessa tarvitaan, tai niin kauan kuin sitä lainamarkkinoilta saadaan.
2.) Palaaminen Eurosta takaisin Markkaan.

Huhtikuun vaaleissa 1) kohdan mukaista agendaa ajoi käytännössä vain Vasemmistoliitto. Se sai 7,1% kannatuksen. Loput 93% suomalaisista olivat sitä mieltä että velkaantuminen on saatava loppumaan.
Siksi tätä Stiglitzin 1-ideaa on aika vaikeata myydä suomalaisille tällä hetkellä.

Eurosta eroamisen 2) vaihtoehto on vasta kansalaisaloitteena etenemässä. Ääniä on kasassa 85% tarvittavasta kannatusmäärästä. Mikäli Eduskunta sallii aloitteen etenemisen, kansanäänestys voisi olla vuoden 2017 aikana.
Silloin nähdään kelpaako Stiglitzin 2-ehdotus suomalaisille.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Reino Jalas, #13.
On totta, että elvytyslinjaa esittäneet puolueet ja ehdokkaat olivat huhtikuun vaaleissa vähissä. Mutta viisaus on levinnyt kansan keskuudessa vasta vaalien jälkeen. Tuota viisastumista edisti ehkä ratkaisevasti amerikkalaisen talousnobelistin esiintyminen.

Nyt sitten Suomen kansalla ja Suomen puolueilla on ilo viisastua. Takin kääntäminen ei ole moraalitonta. Moraalitonta on olla kääntämättä takkia, jos huomaa olleensa väärässä.

Euroero on sitten toinen ja mutkikkaampi asia. Sitäkin on tutkittava ennakkoluulottomasti.

Reino Jalas

"Tuota viisastumista edisti ehkä ratkaisevasti amerikkalaisen talousnobelistin esiintyminen."

Liuta noita ihan samoja talousviisasita esiintyi samoine kommentteineen jo ennen vaalejakin. Silti ei vaan satanut Arhinmäen porukan laariin.

Toisekseen, ns. suuri enemmistö kansalaisista ei koskaan lue kenenkään amerikkalaisten talousviisaiden juttuja.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #18

Reino Jalas, #18.
Suomen kansa on ilmeisesti viisastunut vaalien jälkeen. Ei ole moraalitonta kääntää takkia. On moraalitonta olla kääntämättä, jos huomaa olleensa väärässä.

Amerikkalaisnobelistin viestiä on tehty tunnetuksi mediassa. Mm. Helsingin Sanomissa oli iso juttu.

Pekka Pylkkönen

Parhaiten menestynyt suomalainen taloustieteilijä, MIT:n professori Bengt Holmström taas on sitä mieltä että elvyttämisestä ei ole apua.

Pitää muistaa että elvytys nostaa kustannustasoa ja heikentää vientiä entisestään. Toki se auttaa työttömyyteen.

Pitäisi tehdä joku kombinaatio ja testata: lasketaan palkkoja ja tulonsiirtoja mutta tehdään samalla tuottavuutta parantavia investointeja sekä vaikka nyt sitten korjataan infraa ja kouluja. Tämä olisi varmasti työttömyyden hoidolle paras resepti.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Mikäli velkaantumisella käsitetään elvyttämistä ( käsitteet usaeasti sekaisin ) olisi taipuvaisempi uskomaan tässä Holmströmin kantaa.

Peruste: Suomessa ei olla todellisuudessa kur(j)istettu vielä lainkaan vaan askelmerkit on otettu juurikin Stiglitzin lvyttävän teorian mukaan jo v. 2008 lähtien. Nyt v. 2015 seitsemän vuoden jälkeen meillä on liki 70 miljardia euroa enemmän julkista velkaa, talous ei ole kasvanut lainkaan, työttömyys on lisääntynyt varsin huomattavasti ja investoinnit katsotaan edelleen kannattamattomiksi.

Itse asiassa Stiglitzin ehdotushan tarkoittaa sitä, että jatketaan edelleen parempien aikojen odottelua, johon jo olemme kovin saaneet jo tottua. Velkaantumista tosin tulisi lisätä mm. " järkevän " infran rakentamiseen tms.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Täällä on nimenomaan vain odoteltu, että "idänkauppa tai devalvaatio" pelastaisi meidät, kuten takavuosina opittiin. Suomalainen elinkeinoelämä ei ole Nokian jälkeen pannut tikkua ristiin yritysten kehittämisen eteen, vaan keskittynyt yritysostoihin, ulkoistamiseen ja osinkojen ja bonusten jakamiseen. Velkaantuminen on juuri johtunut tämän aiheuttamasta suuresta työttömyydestä. Stiglitz tarkoitti elvyttämisellä sitä, että velkarahalla ryhdyttäisiin vihdoinkin toimeen ja pantaisiin yritysten tuotevalikoima kuntoon.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #23

Raimo Ylinen, #23.
Suomessa on tosiaankin vain odoteltu ynnä jaettu osinkoja ja bonuksia.

"Stiglitz tarkoitti elvyttämisellä sitä, että velkarahalla ryhdyttäisiin vihdoinkin toimeen ja pantaisiin yritysten tuotevalikoima kuntoon."

Noin nimenomaan. Samoin kannattaa ottaa velkaa välttämättömiin infrahankkeisiin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #23

#23

"Stiglitz tarkoitti elvyttämisellä sitä, että velkarahalla ryhdyttäisiin vihdoinkin toimeen ja pantaisiin yritysten tuotevalikoima kuntoon."

Jos yritykset eivät itse osaa kehittää tuotevalikoimaansa, ei auta vaikka valtio ottaisi velkarahaa lisää. Valtio voi tukea yritysten tuotekehitystoimintaa, mutta "kannettu vesi ei kaivossa pysy" eli vastuu on yrityksillä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Lauri Kiiski, £19.
Elvytys edellyttää useimmiten velkaantumista.
Parempien aikojen odottelua voimme jatkaa, mutta samalla kannattaa rakentaa tärkeää infraa vaikkapa velkarahalla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Itse asiassa Stiglitzin ehdotushan tarkoittaa sitä, että jatketaan edelleen parempien aikojen odottelua"

Itse asiassa hän ehdottaa EKP:n käskytyksestä luopumista, säästö ja leikkauspolitiikkahan on sieltä lähtöisin. Oma valuutta on ainoa keino päästä elvyttävään talouspolitiikkaan.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Holmström taitaa perustaa mielipiteensä MIT:n kollegoittensa Excel-tutkimukseen, jossa taulukkovirheen ja mitättömän tilastoaineiston avulla todistettiin leikkausten paremmuus elvytykseen nähden. Tähän samaan "tutkimukseen" on EU:n johto Olli Rehn mukaan luettuna perustellut leikkauspolitiikkaansa.

Mutta onhan meillä näitä kotimaisiakin guruja mm. Vesa Kanniainen, joka todisteli, että yksikkötyökustannukset ovat väärä mittari kilpailukyvylle. Tämä on sinänsä osittain totta, mutta hän väitti, että oikea mittari olisi työkustannuksien osuus arvonlisäyksestä, joka hänen mukaansa on meillä yli 70 % ja suurempi kuin kilpailijoillamme. Tämä on huvittavaa, koska arvonlisä nimenomaan koostuu pääasiassa juuri työkustannuksista eli voisi olla jopa 100 %. Hän myös ilmoitti uskovansa ETLA:n ja Suomen pankin lukuun 15 %:n kilpailukykyerosata, jonka omassa blogissani olen osoittanut täysin harhaanjohtavaksi tiedoksi.

Pekka Pylkkönen

Työkustannusten osuus arvonlisäyksestä kertoo lähinnä sen missä ovat ne mahdollisuudet parantaa kilpailukykyä taikasauvaa heilauttamalla. Toinen tapa olisi leikata investoinneista, joka taas pidemmällä aikavälillä tekee luultavasti pahaa.

70% osuus voisi viitata liiallisten palkkakustannusten lisäksi joko käsityövaltaiseen maahan tai sitten harvojen huippuaivojen ylivertaiseen tuottavuuteen. Se on luku joka on hyvin ymmärrettävä palvelusektorilla mutta ei pääomavaltaisessa teollisuudessa.

Kotimarkkinoiden elvytyspolitiikka on nyt kuitenkin mielestäni saanut liiankin pitkän mahdollisuuden näyttää toimivuutensa. Nyt olisi jo aika kokeilla muita ehdotuksia.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Raimo Ylinen, #20.
Kiitos mielenkiintoisista tiedoista.
EU:n ja Suomen leikkauslinja on siis tieteellisesti hataralla pohjalla. Vesa Kanniainen on tosiaan myös sanonut viisaita totuuksia Suomen tilanteesta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Holmström taitaa perustaa mielipiteensä MIT:n kollegoittensa Excel-tutkimukseen..."

Eikös se nyt kuitenkin mennyt niin, että tutkimus johon viittaat, oli Rogoffin & kumppaneiden, ja virheen löysi MIT:n opiskelija. Rogoffilla taas on professuuri Harvardissa.

"Tämä on huvittavaa, koska arvonlisä nimenomaan koostuu pääasiassa juuri työkustannuksista eli voisi olla jopa 100 %."

Jep, paitsi että arvonlisässä on tuossa mielessä sisällä sekä työntekijälle jäävä osuus, että yritykselle jäävä osuus. Juuri siksi Kanniaisen tapa on olennainen. Jos se työkustannusten osuus on vaikkapa tuo ääritapauksesi 100%, niin mitä jää yritykselle? Ettei vain olisi juuri niin, että koska työkustannusten osuus suhteessa yritykselle jäävään on Suomessa vertailumaita korkeampi, investoidaan ja luodaan työpaikkoja mieluummin muualle?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #36

Tomi Solakivi, #36.
Kiitos tärkeistä täsmennyksistä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka Pylkkönen, #17.
Erilaisia kombinaatioita kannattaa tosiaankin tutkia. Kuitenkin järkevin ratkaisu olisi ilmeisesti lisävelka ja mahdollisimman järkevä investointi perusrakenteisiin.

Heikoimmassa asemassa olevien etuihin puuttumista olisi vältettävä viimeiseen saakka.

Pekka Pylkkönen

Ei tässä kukaan mitään älytöntä puuttumista ehdotakaan. 5% leikkaus "taannuttaisi" pienituloisimpienkin suomalaisten ostovoiman vuoden 2009 tasolle. BKT on noin vuoden 2006 tasolla. Se ei tosiaan ole kohtuutonta.

Tehdään siirto tulonsiirroista ja palkoista tuottavuutta parantaviin investointeihin. Olen mukana.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #26

Pekka Pylkkönen, #26.
Jos ostovoimaa leikataan, sitä olisi leikattava myös suurituloisilta. Nykykäytännöillä he kuitenkin pystyvät aina lurjustelemaan itsensä kuiville bonustensa piiriin.

On investoitava vaikkapa velaksi tuotantoon ja tärkeään infraan.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #30

Olen täysin samaa mieltä että jos supistetaan, vapaamatkustajia ei saa löytyä mistään yhteiskuntaluokasta. Ihan jo sen yhteisen veneen fiiliksen vuoksikin.

Ihan pikkuisen vaatimuksia lieventää se että suurituloisin kymmenys on ainoa tulodesiili jonka tulot ovat nyt pienemmät kuin ennen kriisin alkua. Mutta sielläkin pitää tajuta mikä merkitys on edestä johtamisella.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #32

Pekka Pylkkönen, #32.
Olen täysin samaa mieltä. Reiluus on tärkeää varsinkin kriisiaikoina.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Voi todeta, että Timo Uotila ei ole ymmärtänyt, mille pohjalle Stiglitzin ns. kritiikki rakentuu. Asia vaatisi kovaa lähdekritiikkiä.

Stiglitzin agendana on euron pelastaminen, josta käsin hänen ajattelunsa nousee. Kun hän katsoo taas euron todellista toimivuutta, hän päätyy tällaiseen johtopäätökseen:
http://www.project-syndicate.org/commentary/joseph...
"The euro was supposed to bring growth, prosperity, and a sense of unity to Europe. Instead, it has brought stagnation, instability, and divisiveness."
Euron edes jonkinlainen toimivuus vaatisi pankkiunionia ja liittovaltiota, mutta jäsenkansat taas eivät sellaista halua.

Jos siis halutaan ehdottomasti nähdä euro peruuttamattomana, silloin unionissakin on toimittu typerästi, kuten Suomessakin. Stiglitz lähtee siis siitä, että eurosta joskus tulisi US-dollarin kaltainen toimiva eurovaluutta.

Jos taas euron hyödyt arvioidaan epäoptimaalisen EMU-valuutta-alueen kautta ja sitä kautta, ettei valtioiden kesken olekaan tapahtunut toivottua ns. konvergenssia, vaan syviä ja pitkiä taantumia, silloin euron järkevyys on jo pakko kyseenalaistaa.

Suomessa tämä jälkimmäinen vaihtoehto on tietoisesti painettu taka-alalle, koska silloin pitäisi myöntää, että päättäjät ovat tehneet pitkä sarjan virheitä, jotka iiittyvä EMU:uun.

Prof. Vesa Kanniainen puolestaan on keskustellut myös toisesta väärinymmärryksen perusteista tuoreeltaan, mutta ensin hänen avoin kirjeensä euron ongelmista Kataiselle v. 2014:
http://vesa-kanniainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16...

Ja sitten tuore puheenvuoro, jossa Kanniainen ruotii väärinkäsityksiä ns. työvoiman suhteellisten kustannusten ja siitä johdettavasta kilpailukyvyn laskentatavasta:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/profes...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Seppo Saari, 31.
Olen ymmärtänyt, että Stiglitz on periaatteessa sitä mieltä, että elvytys on oikea keino laman hoitoon, ei leikkaus- ja kur(j)istuslinja.

Eurojäsenyys on mutkistanut ja hankaloittanut Suomen tilannetta. Mahdollinen euroero on toinen ja suurempi kysymys, jota en ole ottanut tässä erityisemmin esille. Se voisi olla seuraavan saarnan aihe.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kiitos vastauksesta (#35).
Kysymys on nyt kuitenkin siitä, millaisessa toimintaympäristössä mikin keino toimii.

Jos siis Suomi ottaisi esim. reippaasti - vaikkapa 10 mrd€/v - lisää velkaa elvyttääkseen, kuten Stiglitz neuvoi, ja budjetista tulisi esim. 4-6% alijäämäinen, niin (Suomen ollessa EU-28:ssa, €-19:ssä ja sitouduttua kasvu- ja vakaussopimukseen) kysyn:

1) "Kenen seurantaan ja/tai ohjaukseen Suomi silloin nykytilanteessa joutuisi?"
2) "Miten elvyttäminen parantaisi nopeasti (sillä aikaahan Suomella ei juuri ole) maan kilpailukykyä, kun tuotteen luonne, työn kokonaishinta ja tuotteen hinta eivät ole kilpailukykyisiä?" (tuotekehittely on hidas prosessi)

Kun työmarkkinat eivät jousta, eikä €urokaan jousta, niin ainoa varma joustaja on työttömyys, josta meillä on riittävästi käytännön kokemusta. Valitettavasti.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Meillähän on tästä jo kokemusta.

1) ohjaus tulisi "troikalta" ja ne voisivat olla kansalaisille ankarampia kuin Sipilän Hallituksen esitykset.

2) valtiovallan elvytystoimet velkarahalla voivat kohdistua vain niihin toimiin, jotka ovat yhteiskunnan vastuulla. Valtiovallan mahdollisuudet vientituotteiden hinta/laatusuhteen eli kysynnän parantamiseen ulkomailla ovat melko rajallisia.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #38

Matti Villikari, #38.
1) Tuskinpa "troikalla" on varaa olla kovin ankara Suomelle, "mallioppilaalle".
2) On aivan totta, että valtio ei helposti voi tukea velkarahalla yksityisiä yrityksiä. Mutta velkarahalla voidaan rakentaa tärkeää infraa, mikä auttaa tulevissa toiminnoissa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #42

"On aivan totta, että valtio ei helposti voi tukea velkarahalla yksityisiä yrityksiä."

Sinänsä mielenkiintoista kun EKP vaatii euromailta säästöjä ja leikkauksia EKP itse pumppaa pörsseihin ja osinkoihin 60 mrd joka kuukausi.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #43

Jarmo Makkonen, #43.
EKP tosiaankin yrittää pelastaa pankit ja firmat riskeiltä. Jos riskit toteutuvat, veronmaksajat saavat hoitaa ne.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #44

"EKP tosiaankin yrittää pelastaa pankit ja firmat riskeiltä."

Älä nyt viitsi, että riskeiltä pitäisi pörssi ja finanssitavaratalot pelastaa. Et taida tietää pörssin toiminnasta mitään. Mikäli meinaa kaatua niin valtio ottaa hallintaansa, näin tehtiin fiksuissa valtioissa 90-luvun pankkikriisissä. Suomi taisi olla ainoa maa joka pelasti pankit ja teurasti yrittäjät.

Juha Kuittinen Vastaus kommenttiin #43

Keskuspankkien tukiostot jatkuvat ainakin ensi vuoden syyskuuhun, ja että siihen asti ostojen määrä vastaa yli kaksin verroin eurovaltioiden alijäämien rahoitustarvetta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Seppo Saari, #37.
On aivan totta, että elvytystä vaikeuttaa "väärä" valuuttakurssi, jollaisesta Suomi kärsii €-liiton jäsenenä. Mutta näissäkin olosuhteissa elvytys on Stiglitzin mukaan parhainta talouspolitiikkaa.

1. Suomen velkataso nousee helposti eurosääntöjen rajojen yli. Mutta nuo raja-arvot on jo todettu "hatusta vedetyiksi".
2. Elvytys auttaa ennen pitkää. Leikkaukset vievät Suomea vain syvemmälle.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Timo blogista - tuolla talousnobelistiajateuksella olen itsekin leikitellyt monesti - tiedän että YKSIKÄÄN TALOUSNOBELISTI EI VARMASTI TEKISI niin kuin hallitus tekee tässä asiassa -

Tekes alas on uusi Nokia!

http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2031...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Petri Hirvimäki, #46.
Kiitos mielenkiintoisesta kommentista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Näyttäisi olevan kaksi erikäsitystä Stiglitzistä. Joko hän puoltaa leikkauksia tai sitten vastustaa niitä. On vastaavaa kahteenleiriin jakautumista ollut ennenkin kun marxista tuli kapitalismin ja kommunismin isä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset