Miksi Australian kenraalikuvernöörin vierailun uutisarvo oli nolla?
# Australian valtionpäämies, kenraalikuvernööri Peter Cosgrove teki 28.-29.4. ensimmäisen valtiovierailun Suomeen. Kyseessä oli ensimmäinen korkeimman tason vierailu Australiasta Suomeen. Presidentti Tarja Halonen teki edellisen valtiovierailun Suomesta Australiaan vuonna 2007.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti puolisonsa Jenni Haukion kanssa vieraat vastaan Presidentinlinnassa torstaina 28. huhtikuuta.
Kenraalikuvernööri Cosgrove tapasi lisäksi eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan, pääministeri Juha Sipilän sekä puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin. Ohjelmassa oli myös seppeleenlasku Hietaniemen hautausmaalla, tutustuminen Teknologian tutkimuskeskus VTT:hen sekä elinkeinoelämän tapaamisia.
Vierailun aikana olivat esillä Suomen ja Australian kahdenväliset suhteet, innovaatioyhteistyö, kauppa- ja taloussuhteiden vahvistaminen sekä Aasian ja Euroopan alueelliset kysymykset.
# Minulle Australiassa muutaman vuoden asuneena ja tuon maan tapahtumia seuraavana tuo oli mielenkiintoinen ja tärkeä vierailu. Tosin Australian kenraalikuvernöörin asema on hyvin muodollinen. Mutta hän edustaa tärkeää Tyynenmeren alueen demokratiaa, jonka ministereitä ei ole nähty näillä raukoilla rajoilla miesmuistiin, kenties ei koskaan.
Sain tästä vierailusta tiedon muutamia viikkoja etukäteen. Joistakin lehdistä luin STT:n ennakkojutun runsaan viikon ennen vierailua.
Kun sitten tasavallan presidentti tapasi Suomelle tärkeän valtion kenraalikuvernöörin, odotin näkeväni asiasta raportin tai ainakin uutisvälähdyksen tv-uutisissa. Mutta turhaan odotin. Tapaamisesta on lyhyt uutinen ja komea kuvasarja tasavallan presidentin virallisilla nettisivuilla. Sieltä olisi voinut tehdä mainion "kuvakaappauksen", jos kuvaajaa ei ollut huomattu lähettää paikalle.
Seuraavana päivänä kenraalikuvernööri tapasi Sibelius-Akatemiassa eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan ja eduskuntaryhmien edustajia. Kävin paikalla Australian Suomi Newspaperin ja SBS Radion avustajana. Olisin kysynyt kenraalikuvernööriltä vierailun keskusteluista. Mutta siihen ei ollut mahdollisuutta. Pääsin sentään ottamaan muutaman valokuvan, kuten tämän jutun liitteestä ilmenee.
En nähnyt paikalla muita journalisteja. Illan tv-uutisissa asiasta ei mainitut mitään. Lauantain 30.4. Hesarissa on 100 sivua. Niillä sivuilla ei ole tästä vierailusta yhtään riviä, kuvista puhumattakaan.
# Tätä kenraalikuvernöörin matkaa voi myös pitää jonkinlaisena vastauksena kahden Suomen ministerin hiljattaisille matkoille. Ulkoministeri Timo Soini (PS) vieraili Australiassa ja Uudessa-Seelannissa helmi-maaliskuun vaihteessa. Lähes heti Soinin jälkeen maaliskuun loppupuolella Australiassa vietti viikon verran puolustusministeri Jussi Niinistö (PS).
Ministerien mukana matkusti liikemiesvaltuuskunta. Molemmissa delegaatioissa oli myös edustaja puolustusvälineyhtiö Patriasta, joka tähyää satojen miljoonien eurojen panssarivaunukauppaa Australiasta.
Tämän tietäen olisin olettanut, että tämän valtiovierailun yhteydessä olisi järjestetty kunnon tiedotustilaisuus. Miksi sellaista ei ollut ohjelmassa? Miksi Suomen median kiinnostus tätä tärkeää vierailua kohtaan oli likipitäen nolla?
Sopii hyvin pirtaan, täällä pseudososialistitoimittajat riekkuvat tervatulla katolla agitaattori harakan kanssa. Ainoa syy normaalia liiketoimintaa harjoittaneen perheyhtiön hallituksessa olevan ministerin grillaaminen. Olisi edes ko syy ollut lainvastainen.
Nykyiset toimittajat, joilla ei luulisi olevan samanlaisia pidäkkeitä, joita YYA:n aikailaiset noudattivat ulkopoliittisista syistä, luulevat olevan taivaan lahja suomalaisille, heh heh. Hävettävä taso jatkuu vaikka karhun peijaisista on jo 25 vuotta. Yhden ihmisen kädet riittää laskemaan hyvät toimittajat, joista moni on vielä erikoistoimittaja kuten puheen Brysselin koneen Maija Elonheimo. Tsernobylin onnettomuusdokumentin nähtyäni purskahdin äänekkääseen nauruun kun klipissä takatukka Richt ja muuten vain kallellaan ollut George Länsipuro toimittivat…
Olisi löytynyt aiheita yrittää haastattelua, maahanmuutto nyt etukenossa, aussilta olisi varmaan löytynyt hetki ihan luonnostaan kommentoida jne. Hyvä huomio Timolta, kiitos siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Veikko Mäkitalo, #1.
Ymmärrän kyllä. että torstai ja perjantai olivat kuumeisia uutispäiviä. Tapahtui paljon. Kaikkialle ei voi ehtiä. Mutta asia voitaisiin vielä hoitaa vaikkapa syventävillä jälkijutuilla.
Ilmoita asiaton viesti
Harakan varpaat tuskin ovat eduksi Suomen työllisyydelle.
Harakan hyppely saattoi olla se viimeinen niitti jollekin yrittäjälle muuttaa vaikka Australiaan.
Harakka on kiiltävän perään, että ei näe sokeudessaan duunien katoavan Suomesta yrittäjien mukana. Yrittäjällä ei ole Suomessa ihmisarvoa. Vain tuotannollinen arvo.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Iiskonmäki, #9.
En ymmärrä ollenkaan, miten Harakka liittyy tähän asiaan. Jos yrittäjät haluavat muuttaa Australiaan, heidän olisi kannattanut pitää esillä Australian kenraalikuvernöörin vierailua. Miksi juuri Australiassa käyneet ministerit Timo Soini ja Jussi Niinistö laiminlöivät tämän tärkeän vierailun mainostamisen? Harakkahan on oppositiossa.
Timo Harakka taistelee veroparatiisilurjustelua vastaan. Niin taistelevat myös kaikki reiluuteen ja oikeudenmukaisuuteen uskovat ja toivovat Australian poliitikot.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Tunnemme aivan liian huonosti mm. Australian elämää.
Ehkäpä Australian kenraalikuvernöörin Suomen vierailu olisi pakottanut ”vastuullisen median” normaalista poikkeaviin, kunnollisiin taustatöihin, jolloin olisi ollut pakko – aboriginaalien heikkoa asemaa toistelevan kaavan sijasta – kertoa myös laajemmin maan oloista, asemasta, talouden tilasta (BKT/cap. suuempi kuin Suomessa), politiikasta sekä brittiläistaustaisesta sananvapaudesta ja siirtolaispolitiikasta, joilla se on pyrkinyt ratkaisemaan potentiaalisesti todella jättimäisiä ongelmia – sanoisin aika onnistuneesti?
Tämä oli vain veikkaus laiskan mediamme prioriteeteista…
Ilmoita asiaton viesti
Seppo Saari #2.
Olisin kysynyt kenraalikuvernööriltä, mitä hän ajattelee Australian Papua-Uuteen-Guineaan ja Nauruun ”ulkoistamista” venepakolaisista. Nauru ei ole naurun asia. Siellä on joku pakolainen juuri yrittänyt polttoitsemurhaa. Papua-Uudessa-Guineassa taas pakolaisleiri on todettu lakien vastaiseksi. Leiriläiset ovat ryhtyneet vaatimaan Australialta vahingonkorvausta. Näillä tapahtumilla on välitön asiayhteys Euroopan pakolaiskriisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Timo Uotila #4:
Euroopassakin on ryhdytty ”tavanomaisista poikkeaviin” toimiin tässä suhteessa mm. Itävalta ja itäinen EU kärkipäässä. Poikkeavat olosuhdemuutokset synnyttävät poikkeavia ratkaisuja kaikkialla – tosin Schengen-alueella ollaan toistaiseksi vielä ns. ”eurooppalaiset arvot” -viikunanlehti vaiheessa muutamin poikkeuksin.
Näihin ns. etusuuksiin ja kiintiömääriin tulee muutoksia ja viikunanlehdet tippuvat…
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015091720365489_u…
Toisin sanoen sopimuksia, lakeja ja poikkeussäännöksiä muutellaan tai tiukennetaan, jotta vanhoja houkuttelevuustekijöitä saadaan mahdollisimman vähäisiksi. Todellisuuden tunnustaminen yleistyy ja aletaan toimia sen perusteella, kun lopulta havaitaan, että yhteisöllisyyden hajottamisellakin on hintansa.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo Saari, #5.
Noinhan asia on. Australiassa on tähän saakka puhuttu ennen kaikkea ihmissalakuljetusbisneksen ansaintalogiikan kuolettamisesta. Se on hyvin tärkeä aspekti sekin. Euroopassa alettiin puhua tästä asiasta vasta ensimmäisen valtaisan muuttoaallon jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
EU:n jäsenet ovat ilmaisseet halunsa jatkaa rajatarkastuksia (ei siis rajojen sulkemista), kun toukokuussa umpeutuu edellinen ”poikkeusvaihe”. Näin uutisten mukaan.
Erikoista oli se, että vielä viime kesänä väitettiin, ettei ”mitään voida tehdä, koska EU:n perusarvot, sopimukset, ihmisoikeudet ja Schengen-periaate”.
Tuo ”meillä on unelma” -väite osoittautui siis ns. omatekoiseksi oppositioretoriikaksi. Suomikin neuvotteli erikseen Venäjän itärajan tiettyjen tarkastuspisteiden rajoituksista. On jokseenkin todennäköistä, ettei Suomi halua toista vuotta 32.000 ”turvapaikanhakijan” aaltoa: kansalaiset oppivat kerralla, mitä se täällä pohjoisessa tarkoittaa.
Kritiikistä huolimatta Itävalta ehti ensimmäisenä. Ministeri Orpolla alkaa olla viimeiset hetket tehdä jotain todella selkeitä muutoksia omaan TPH-politiikkaansa, sillä kansalaisetkin alkavat väsyä viivyttelyyn:
http://yle.fi/uutiset/itavalta_hyvaksyi_uuden_tiuk…
Ilmoita asiaton viesti
Seppo Saari, #10.
Euroopan maat heräsivät myöhään tähän ongelmaan. He eivät ymmärtäneet heti lopettaa ihmissalakuljettajien rahakasta bisnestä, joka vain kiihtyy kun yhä enemmän väkeä pääsee rajojen yli kokeilemaan onneaan.
Australian virhe oli siinä, että maan rajoilta pois työnnetyt pakolaiset sijoitettiin naapurimaihin Australian kustantamille leireille. Tämä ei sovellu pysyväksi ratkaisuksi, niin kuin viime päivien uutiset kertovat.
Paras ratkaisu olisi eniten apua tarvitsevien pakolaisten valinta lähtömaista. Silloin ihmissalakuljettajilla ei olisi mitään roolia.
Ilmoita asiaton viesti
Ison Britannian kuningatar Elisabeth on Australian oikea päämies. Australian kenraalikuvernööri on muodollisesti Elisabethin edustaja. Ausseilta puuttuu rohkeutta itsenäistyä Isosta Britanniasta.
Ilmoita asiaton viesti
Pertti Väänänen, #6.
Australiassa on demokraattiseen tyyliin järjestetty silloin tällöin kansanäänestyksiä brittiläiseen kansainyhteisöön kuulumisesta. Tähän saakka Britannian kuningashuoneen kannattajat ovat voittaneet. Brittitaustaiset australialaiset ovat yleensä äänestäneet kuningaskunnan säilyttämisen puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Sen kun tietäisikin, mitkä ovat median uutisperusteet! Toisaalta… voisiko vastaus otsikon kysymykseen piileskellä blogitekstin kohdassa ”Australian kenraalikuvernöörin asema on hyvin muodollinen”?
Kun valtionpäämiehenä toimii kuningatar Elisabet II, ja poliittinen johto on pääministerin käsissä, on kenraalikuvernööri tietynlainen väliinputoaja. Vieras kuitenkin tapasi Suomessa niin tärkeät henkilöt, että uutiskynnyksen olisi sitä kautta luullut ylittyneen.
PS. Miksi aboriginaalien kohtalona Australiassa on jatkuva syrjäytyminen?
Ilmoita asiaton viesti
Tuomo Kokko, #8.
Vaikka kenraalikuvernöörin asema on muodollinen, hänen sanomisillaan on painoa – niin kuin Suomen presidentillä. Kenraalikuvernööri on kuitenkin 1970-luvulla pystynyt antamaan potkut hallitukselle.
Aboriginaalien asemasta olisi todellakin voinut kysyä kenraalikuvernööriltä. Hänen pitää todella miettiä mitä sanoo – ettei sano mitä ajattelee…
Ilmoita asiaton viesti
Koska Suomen ”journalismi” on paskaa, huonoa ja yksipuolista. 🙂
Ilmoita asiaton viesti