TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Suomalaisuuden päivä ei ole Perussuomalaisten päivä

# Liput ovat liehuneet Suomalaisuuden päivän kunniaksi. Toukokuun aikana talonmiehet ovat lujilla, sillä liput pitää vetää salkoon ja taas alas melkein joka toinen päivä. Minulle tämä Suomalaisuuden päivän sanoma on jäänyt hieman hämäräksi. Meillähän on Suomalaisen kulttuurin päivä 28.2., Tasa-arvon päivä 19.3., Suomen kielen päivä 9.4., Runon ja suven päivä 6.7., Suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10. Suomalaisuuden päivä ei siis ole ensi sijassa suomen kielen eikä kulttuurin päivä.

   Mitä meidän pitää julistaa Suomalaisuuden päivänä? Tuota päiväähän vietetään muistellen J. V. Snellmanin elämäntyötä. Snellman teki miehen työn kansan enemmistön käyttämän suomen kielen aseman nostamiseksi ruotsin rinnalle viralliseksi kieleksi.

   Vuonna 1906 Suomen naiset ja suurin osa suomenkielisistä miehistä saivat maailman ykkösinä ääni- ja kansanedustajaoikeudet. Sata vuotta sitten suomalaisuus teki jättiloikan.

   Kansalaissodan jälkeen Suomen hieman maaorjuutta muistuttava torpparijärjestelmä vähitellen hävisi. Vuoden 1918 karmeat kokemukset ovat poistuneet vasta vähitellen mielialoja myrkyttämästä.  Suomalaisuuden päivä oli pitkään ennen kaikkea porvarien juhlapäivä.  

 

Suomalaisuus on tänään monikielisyyttä

# Mutta mikä on Suomalaisuuden päivän sanoma tänään? Liian helposti tulee mieleen Suomalaisuuden Liitto ja sen taistelu ”pakkoruotsia” vastaan. Itse asiassa Suomalaisuuden päivänä pitäisi taistella Suomen toisen kansalliskielen ruotsin aseman puolesta. Ruotsinkieliset palvelut ovat monella paikkakunnalla ja monella alalla uhattuina. ”Pakkoruotsin” sijaan on ymmärrettävä puhua ”hyötyruotsista”. Pohjoismainen yhteistyö on Suomelle tärkeämpää kuin koskaan jo pelkästään kansallisen turvallisuuden vuoksi.

   Suomalaisuuden päivä ei saisi rappeutua ”Perussuomalaisuuden päiväksi”. Suomalaisuuden päivän sanomana tulisi olla myös riutuvien ruotsin ja saamen kielten aseman turvaaminen tässä maassa. Suomalaisuuden päivän sanomaa pitää välittää myös venäjäksi, arabiaksi, somaliksi, farsiksi ja muilla maahanmuuttajakielillä. Maahanmuuttajien kotouttaminen on parasta mahdollista Suomalaisuuden päivän sanoman vaalimista.

   Olkoon Suomalaisuuden päivä omistettu suomalaiselle demokratialle, taloudelliselle tasa-arvolle, reiluudelle heikomman hyväksi, korruption ja kähminnän vastaiselle taistelulle vapaan keskustelun ja kritiikin avulla. Sananvapaushan on Suomen brändi. Olemme jo seitsemän kertaa peräkkäin päässeet koko maailman ykköseksi tuolla vaativalla alalla: http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216404-sananvapaus-on-suomen-loistava-brandi  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Pakkoruotsi on totisesti eri käsite kuin hyötyruotsi, eikä niitä kannattaisi epämääräisesti sotkea, kuten tässä kirjoituksessa. Edellisen vastustamisesta ei seuraa jälkimmäisen vastustaminen. Tämän luulisi olevan helppo ymmärtää, jos vaikkapa vaihdetaan "ruotsin" tilalle "venäjä". Harva kannattaa pakollista venäjää, mutta ei siitä seuraa, ettei venäjän opiskelu voisi olla hyvin hyödyllistä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Olli Väisälä, #1.
Ennen vanhaan kansakoulussa ei saanut lukea ruotsia, joka oli siis oppikoulua käyneen "herrasväen" kieli. Siitä puhuttiin katkerina. Sitten demokratia edistyi ja ruotsia saavat opiskella peruskoulussa kaikki. Ja taas protestoidaan puhumalla "pakkoruotsista".

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Yritättekö tahallanne hämätä, kun sanotte "saavat opiskella" ettekä "joutuvat opiskelemaan"? Tuskin olette niin tyhmä, ettette oikeasti erota pakkoa vapaaehtoisuudesta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #8

Olli Väisälä, #8.
Käytännössä tärkeiden aineiden, mm. kielten opiskelu voi joistakin tuntua pakolta, mutta itse asiassa se on oikeus, etten sanoisi etuoikeus tässä koulutuksen mallimaassa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

En ole kyllä havainnut Perussuomalaisten vastustaneen Suomalaisuuden päivän juhlintaa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Aimo Remes, #2.
En todellakaan väitä, että Perussuomalaiset olisivat vastustaneet Suomalaisuuden päivän viettoa. Päinvastoin olen kuvitellut, että tällainen päivän teema sopii PS:lle liiankin hyvin, koska silloin voidaan vetää esiin ainainen teema "pakkoruotsi".

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ruotsikieliset ovat myös suomalaisia, kuten saamenkielisetkin ja venäjänkielisetkin.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #6

Aimo Remes, #6.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Suomalaisuutta ovat demokratia, poliittinen ja taloudellinen tasa-arvo, korruption torjunta, kielellinen ja kulttuurinen moniarvoisuus ja sananvapaus.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Nyt en oikein ymmärtänyt - edes huumorimielessä. Kun nyt "vedit esiin" pakkoruotsin, onko se jokin merkki siitä, että olet liittynyt Perussuomalaiset puolueeseen?
No, kukin liittyköön, mihin halajaa... :-)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #12

Seppo Saari, #12.
Jos tämä kysymys oli suunnattu minulle, niin voin vakuuttaa, että en todellakaan ole liittynyt Perussuomalaisiin. Aivan uskomaton olettamus!

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Poisto, tuli uudestaan (kommenttikenttä pakollinen)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"riutuvien ruotsin ja saamen kielten aseman turvaaminen tässä maassa."

Venäjän kieli Suomessa vasta riutuukin, eihän sitä osaa edes tullimiehet Venäjän rajalla, muusta Suomesta puhumattakaan. Venäläiset ovat myös suomalaisia. Mitäs meidän mielestäsi pitäisi tehdä näille riutuville kielille?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jarmo Makkonen, #9.
Olet täsmälleen oikeassa. Venäjän kieli on meille tärkeä. Sitä pitäisi myös useamman osata.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ja viroa eli unohdetaan matematiikka ja fysiikka ja opetellaan kaikkien naapurimaiden kielet vaikka pakolla jos ei muuten.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes
Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jarmo Makkonen, #13.
Viron kieli ei tietenkään ole merkityksetön sekään. Sen oppimisessa on sitä paitsi suomen kielestä suurta apua. Muutakin kuin kieliä on tietenkin opiskeltava.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Apua ja haittaa, sillä sama sana tarkoittaa eri asiaa, esimerkiksi hallitus on home vironkielessä ja monet muutkin sanat.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #17

Aimo Remes, #17
Viron ja suomen kielet ovat lähellä toisiaan. Mutta väärinkäsityksiäkin tulee, ellei ole asioista selvillä. Olen muuten käynyt viron kielen kursseilla yliopistoakoinani.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Niin Venäjää kuin Eestiäkin on ihan mahdollista opetella ja opiskella nykyisinkin jos on kiinnostusta.

Ei kannata ainakaan mennä koulussa opetetun ruotsin, suomen, englannin, matikan tai fysiikan taakse piiloon väittämään että niiden syy kun ei tullut mitään.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tomi Ketola, #18.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Kielitaito on rikkaus. Mutta paljon muutakin on opiskeltava.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Huvittavaa sinänsä, että Johan Vilhelm Snellman itse ei koskaan oppinut suomen kieltä.

Omasta mielestäni suomalaisuuteen kuuluu olennaisesti suomen kielen taito. Snellmanin kielitaidottomuuden vuoksi nämä kaksi juhlapäivää lieneekin erotettu toisistaan.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Kyllä Snellman suomea osasi, ainakin melko hyvin. Hän mm. toimitti suomenkielistä Maamiehen Ystävä -lehteä, joskin ilmeisesti saattoi tarvita jonkin verran apua kieliasun kanssa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Olli Väisälä, #20.
Täsmälleen noin. Hän näki, että tässä maassa tarvittiin suomenkielistä lehdistöä ja kirjallisuutta ja teki parhaansa asian korjaamiseksi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

" Lisäksi omille antimille olette Te suloisen oman mielen puvussa Suomalaiselle yleisölle tarjonneet, mikä parasta olette löytäneet rikkaimpain kansain kirjallisuudessa."

Tässä J.V. Snellmanilta erään paperista pidetyn puheen tyylinäyte ( kieliasu ilmeisesti maisteri Rothstenin hienovaraisesti tarkastama).

On totta, että Tukholmassa syntynyt J.V. Snellman osasi nuorempana suomea jonkin verran, mutta muutettuaan Helsinkiin ruotsinkieliseen ympäristöön 1820-luvun loppupuolella asuttuaan sitä ennen mm. Kokkolassa. Oulussa ja Turussa , hänen kielitaitonsa puhutun kielen osalta heikkeni. Tiedetään, että vanhoilla päivillään hän sittemmin unohti suurimman osan opettelemastaan suomen kielestä..

P.S. Ensimmäisen julkisen puheensa suomeksi J.V. Snellman piti 55-vuotiaana Elias Lönnrotin 60-vuotispäivillä vuonna 1862.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #27

Pekka Toivonen, #27.
Mielenkiintoisia havaintoja. Meidän on oltava armollisia, kun arvioimme toistemme kielitaitoa. Jos oikein tiukkoja ollaan, kukaan ei osaa täydellisesti edes omaa äidinkieltään. Ruotsinkieliselle Snellmanille nostan hattua, että hän oli opetellut noinkin hyvin tätä kovin erikoista ja erilista suomen kieltä, Ja kumaran syvään hänelle, miehelle joka lähti taistelemaan suomenkielisen sorretun enemmistön puolesta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #32

Snellman oli suurmies, jonka oma rajallinen suomen kielen taito ei vähennä hänen merkitystään suomalaisuuden ja suomen kielen nostajana.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka Toivonen, #19.
Snellman ei tosiaan puhunut täydellistä suomea. Mutta sitäkin merkittävämpää on se, että hän huomasi maan suomenkielisen enemmistön sorretun aseman ja ryhtyi taistelemaan vääryyden poistamiseksi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Varmaanki saarnasi suomeksi ollessaan Piippolan pappina. Pappi Piri poltatti Snelmannin pikkupappilankin, kun tupajumia ei osannut muutoin tuhota.

Pappila paloi ja paloivat tupajumitkin.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #25

Aimo Remes, #25.
Viron kieltä voi opetella erehdysten kautta. Ennen pitkää selviää, että "piim" tarkoittaakin maitoa. Mutta mitä sitten on piimä viroksi? Sehän on "hapupiim" eli hapanpiimä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Etujoukot harvemmin ovat joka alan eksperttejä. Snellmannin työtä ei mitenkään varjosta se että hän tarvitsi tukea suomenkielessä.
Viisas käyttää asisntuntijoita apunaan. (toisin kuin sss-hallitus).

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Sini Lappalainen, #26.
Minustakin on upeaa, että Snellman ryhtyi puolustamaan sorretun enemmistön asiaa, vaikka olisi hyvin voinut jatkaa herraskaista elämää silloisen etuoikeutetun yläluokan kuplassa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #28

Aivan mahtavaa ja esimerkillistä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #29

Sini Lappalainen, #29.
Olen täydelleen samaa mieltä. Nostan hattua JVS:lle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset