TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Onko Suomi Nato-asiassa tekemässä ”cameronit”?

# Sanotaan, että brittipääministeri Cameron on maalannut itsensä nurkkaan lupaamalla maanmiehilleen kansanäänestyksen Brexitistä eli Britannian EU-erosta. Cameron toivoi saavansa itselleen lisää kannatuspohjaa EU:n avulla. Mutta EU on joutunut yllättäviin hankaluuksiin mm. pakolaiskriisin ja Kreikan talouden vuoksi. Ei olekaan enää kirkossa kuulutettu, että brittienemmistö äänestäisi eurooppalaisen yhteistyön puolesta, niin kuin Cameron luuli määrätessään EU-kansanäänestyksen.

   Pahimmassa tapauksesa vain EU:n vihaajat vaivautuvat vaaliuurnille. Cameron laski siis pahasti väärin. Nyt hän ei pääse nurkastaan mihinkään tahrimatta tohveleitaan ja sottaamatta lattiaa. Liukkailla lankuilla saattaa vielä liukastua ja kellahtaa peffalleen.

 

# Toivottavasti Suomen presidentti Sauli Niinistö ei ole tehnyt ”cameroneja” puhuessaan kerta toisensa perästä kansanäänestyksestä Suomen mahdollisen (tai mahdottoman) Nato-jäsenyyden ehtona. Näinä epävarmoina aikoina olisi syytä pitää kaikki vaihtoehdot aidosti voimassa.

   Suomen ei kannata jättää puhumatta Nato-optiosta niin kuin Jyrki Kataisen hallitus, kun se aloitti ”syvän rauhan aikaan” v. 2011. Puhe Nato-optiosta on suunnatttu ennen kaikkea Kremlille, jotta se muistaisi suhtautua Suomeen sivistyneesti. On Venäjän ja Suomen etu,  että Suomen ei tarvitse turvautua Natoon. Kyllä se ymmärretään myös Moskovassa.

   Maantieteelle emme voi mitään. Mutta eipä voi Venäjäkään. Kannattaa joskus ajatella asiaa Venäjänkin näkökulmasta. Tuon pinta-alataan maailman suurimman valtakunnan toiseksi suurin kaupunki on Pietari. Pietari oli Venäjän pääkaupnki 1712-1919. Mutta miksi ei enää? Siksi, että Suomen raja oli ja on edelleen liian lähellä.

    

# Jos tilanne Itämerellä kärjistyy nopeasti, Suomen on mahdotonta järjestää kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä. Pahimmassa tapauksessa äänet jakautuvat 51-49. Kansa olisi ratkaisevalla hetkellä jakautunut ”punaisiin” ja ”valkoisiin”. Pahimmassa tapauksessa Suomea ei tuolloin edes hyväksyttäisi Naton jäseneksi. Se olisi todella lohduton tilanne.

   Joku voi jopa tulkita Nato-kansanäänestyksestä puhumisen peitellyksi ilmaukseksi sille, että Suomi ei oikeasti ole missään tilanteessa valmis Nato-jäsenyyteen.  

   Siispä olisi järkevää antaa presidentille ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle valtuudet päättää, milloin Suomen on järkevää anoa Nato-jäsenyyttä. Presidentin ja hallituksen päätös ei riitä. Tarvitaan kaikkien puolueiden edustajat pohtimaan asiaa kaiken oleellisen informaation pohjalta.  Kaikkea tuota tärkeää tietoa ei mitenkään voida saattaa koko kansalle, jotta se voisi harkita asiaa kunnolliselta pohjalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Muuten hyvä kirjoitus, mutta siinä on paha perusvirhe. Nato-optio on harha, jonka poliitikot ovat syöttäneet itselleen ja muille tietämättömille. Poliitikkojen "optio" tarkoittaa todellisuudessa tyhjää, sillä kriisin sattuessa Nato ei ota jäseniä, ainakaan Naton itsensä mukaan. Poliitikothan perustelevat optiota sillä, että jos tilanne pahenee, haetaan jäsenyyttä. Idiotismia kerrakseen.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pasi Majuri, #1.
En mielestäni lankea tuohon "perusvirheeseen", koska yritän todistella, että pelkkä sana Nato-optio ei riitä. On hoidettava asia niin, ettei se ole pelkkä tyhjä yhdyssana. Siksi jo etukäteen on hoidettava mekanismi, jolla jäsenyys toteutuu käytännössä nopeassakin kriisitilanteessa. Nato-option yhteyteen ei sovi silloin kansanäänestys, vaan päätös on tehtävä nopeammalla ja kivuttomammalla tavalla.

Tämä on nimenomaan blogini ydinsanoma. Tuolloin Nato-optio on myös Kremlin suuntaan varoitus siitä, miten käy, jos Suomeen ei suhtauduta sivistyneesti. Venäjällekin on edullista, jos Suomi säilyy mahdollisen kriisin aikana sotilaallisten toimien ulkopuolella.

Ymmärrän, ettei tällainen filosofia maistu niille, joiden mielestä välitön Nato-jäsenyys on ainoa oikea ratkaisu.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Kekkonen vakuutti aikanaan Neuvostoliitolle, että Suomi ei missään tapauksessa, siis niin kauan kuin Kekkonen on vallassa, liity Neuvostoliittoa vastaan suunnattuun sotilasliittoon eli Natoon.

Nyt Niinistö näkyy vakuuttavan Venäjälle, että Suomi ei missään tapauksessa liity "Venäjää vastaan suunnattuun" sotilasliittoon eli Natoon ilman kansanäänestystä, yllättäen.

Taas Suomen turvallisuus ja suhteellinen liikkumavara perustuu itänaapurin Suomea kohtaan tuntemaan ”luottamukseen”. Seuraava vaihe takaisinpaluussa olisi sitten se, että pyritään eliminoimaan epäluottamusta aiheuttavat puheet, eleet ja ilmaukset, kuten se ajatus että Natoon olisi liityttävä valtiojohdon päätöksellä ilman kansanäänestyksiä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ilari Kiema, #3.
Olen samaa mieltä siitä, että kansanäänestystä ei pitäisi käyttää tekosyynä ja kaunisteltuna ilmauksena sille, että emme liity missään tilanteessa Natoon.

Nato-optio kannattaa pitää muistutuksena Venäjälle, miten käy, jos Suomea ei kohdella sivistyneesti.

On myös otettava oppia Ruotsista, joka oli Suomen tapaan Venäjän kyljessä kiinni 1809-1917, mutta ei joutunut sodan kauhuihin edes Oolannin sodassa tai ensimmäisessä maailmansodassa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

NS-Suomensodassa venäläiset etenivät aina Uumeoon saakka ilman vastarintaa, viimeinen taistelu taidettiin käydä Rantsilassa, johon olisikin syytä pystyttää patsas viimeiselle ruotsalaiselle soturille.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #14

Aimo Remes, #14.
Totta, että venäläiset olivat noin kaukana. Mutta sen kummempiin taisteluihin Ruotsi ei joutunut ollessaan rajamaa Venäjää vastaan.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ilari Kiema, #3.
Olen samaa mieltä siitä, että kansanäänestystä ei pitäisi käyttää tekosyynä ja kaunisteltuna ilmauksena sille, että emme liity missään tilanteessa Natoon.

Nato-optio kannattaa pitää muistutuksena Venäjälle, miten käy, jos Suomea ei kohdella sivistyneesti.

On myös otettava oppia Ruotsista, joka oli Suomen tapaan Venäjän kyljessä kiinni 1809-1917, mutta ei joutunut sodan kauhuihin edes Oolannin sodassa tai ensimmäisessä maailmansodassa.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kansanäänestys merkitsisi myös liittymispäätökselle ns. hidastetta ja samalla altistumista monille satunnaisille - konjunktuureihin liittyville - riskeille. Kysehän ei ole muotiasiasta, vaan maan olemassaolosta ja sen turvallisuudesta.

LISÄYKSENÄ: Suomessa ei taida olla yhtäkään puoluetta, joka
1) kannattaisi nopeata NATO-päätöstä (liittymistä), jonka tekevät presidentti, halitus ja eduskunta (ei YYA:staan kansanäänestystä järjestetty).
2) kannattaisi EMU:sta irroittautumista ja
3) EU:n palauttamista hyvää yhteistyötä tekeväksi ETA:ksi, vapaakauppa-, kulttuuri- ja passialueeksi, jonka sisällä ihmiset, tavarat ja pääomat voivat liikkua vapaasti sovituin ehdoin.

Maailmanparannusohjelmiin voidaan käyttää YK-jäsenyyksiä, ja kunkin maan taloudenhoito ja sote-turvan taso olisi syytä sälyttää niille itselleen ja sitoa niiden ehdot lähinnä maan kansalaisuuteen.

Puolustukseen sopii ylivoimaiselle enemmistölle jo nyt NATO plus omat puolustusvoimat.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Seppo Saari, #4.
Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että kansanäänestys ei ole hyvä keino Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Suomi on yksi maailman harvoista aidoista demokratioista, joissa järjestetään oikeita vaaleja eikä vain "vaaleja". Voimme siis luottaa siihen, että eduskunnan kokoonpano vastaa aidosti kansan mielipiteitä. Tasavallan presidentti ja eduskunta yhdessä ovat päteviä ratkaisemaan Nato-kysymyksen.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Suomen ns. NATO-optio on bluffi, jonka läpi Putinin Venäjä kyllä näkee. Heille sopii, että Suomi jatkaa vanhaan tuttuun malliin, koska sillä tavalla he turvaavat vaikutusvaltansa Suomen sisäisiin asioihin. Jos Suomi liittyisi NATO:oon, niin silloin Venäjä kyky vaikuttaa Suomen sisäisiin asioihin ja painostaa Suomea heikkenisi dramaattisesti.

Suomen ongelma on se, että geopoliittinen tilanne Suomen ympäristössä voi muuttua dramaattisesti hyvinkin nopeasti. Suomalainen turvallisuuspoliittinen keskustelu on hyvin kankeata ja kansanäänestyksestä puhuminen tuo siihen yhden Suomen etujen vastaisen takalukon, joka voi kostautua tilanteessa, jossa pitäisi pystyä tekemään muuttuneissa olosuhteissa nopeita päätöksiä.

Suomen perustuslaki ei vaadi NATO-jäsenyydestä kansanäänestystä. Siitä voidaan pitää neuvoantava kansanäänestys, mutta kun se on neuvoantava, niin politiikot voivat olla välittämättä lopputuloksesta:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/1999073...

"53 § Kansanäänestys ja kansalaisaloite (4.11.2011/1112)

Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista.

Kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla."

Samalla on syytä kiinnittää huomiota siihen, mistä suomalaiset poliitikot EIVÄT puhu. Keskeinen tällainen asia on se, että missä tilanteessa he olisivat valmiina tukemaan Suomen NATO-jäsenyyttä. Mitä pitäisi tapahtua, että he muuttaisivat mielensä? NATO-optiosta puhutaan, mutta siitä ei puhuta, että missä tilanteessa se pyrittäisiin ottamaan käyttöön.

Käytännössä tuntuu siltä, että Suomen turvallisuuspolitiikkaa pyritään tekemään punakaartin metodein eli valitaan mieluisin vaihtoehto huutoäänestyksellä. Turvallisuuspolitiikassa ja maamme edun ajamisessa ei ole tarkoituksena miellyttää muita, vaan toimia maamme parhaaksi. NATO-jäsenyydestä on turha puhua siinä vaiheessa, jos anglismin mukaan "luonnontuote osuu tuulettimeen".

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Petri Luosto, #5.
Olen samaa mieltä siitä, että kansanäänestys ei sovellu Nato-ratkaisun pohjaksi, ei edes neuvoa-antava kansanäänestys, joka vain jakaisi kansan vaarallisella hetkellä.

Parasta on antaa ratkaisu tasavallan presidentille ja eduskunnalle ulkoasiainvaliokunnan kautta. Presidentti ja hallitus eivät ole sopivia tekemään ratkaisua, koska oppositio jäisi silloin oppositioksi myös ulko- ja puolustuspolitiikassa.

Mielestäni Nato-optio on hyvä muistutus Venäjälle siitä, että Suomea kuuluu kohdella sivistyneesti. Nato-option toimivuus on varmistettava etukäteen läntisten suurvaltojen kautta. Ei pidä luottaa Naton jäsenmaiden sekalaiseen joukkoon. Siellä on jäsenenä mm. Kreikka, joka varustautuu ennen kaikkea toista Nato-maata Turkkia vastaan - ja etsii tukea "ikuisesta ystävästään" Venäjästä, joka on jopa ryhtynyt käyttämään kreikkalaisia kirjaimia...

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Keskeinen ongelma on siinä, että NATO:oon ei liitytä sormia napsauttamalla muutamassa hetkessä. Jäsenyyden hakemisesta siihen liittymiseen kuluu aikaa ainakin vuoden verran, luultavasti enemmänkin. Jos tosipaikka tulee eteen, niin silloin kerta kaikkiaan aika loppuu kesken.

Olen samaa mieltä siitä, että Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä on pitää hyvät välit Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Saksaan ja Ranskaan. Jos nämä maat ovat halukkaita turvaamaan Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden, niin Venäjällä on tuskin kanttia alkaa kovistelemaan Suomea.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #13

Petri Luosto, #13.
Natoon ei todellakaan liitytä nopeasti sormia napsauttamalla. Siitä syystä asiasta olisi neuvoteltava hyvissä ajoin. Suomen pitäisi neuvotella itselleen sellaiset ehdot, että tukea tulee, jos uhka käy välittömäksi. Luulisin, että länsivalloilla olisi intressiä tuollaiseen diiliin. Se voisi olla kevyempi sopimus kuin normaali Nato-jäsenyys.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #13

re #13

Petri, kehitystä on tapahtunut myös jäsenyysprosessin käsittelyssä sellaisten maiden kohdalla, joiden yhteensopivuus Naton järjestelmiin on olemassa. Suomen ja Ruotsin kohdalla näin on ja silloin jäsenyyshakemus voidaan käsitellä nopeutetulla aikataululla (fast track) jonka aikana myös turvatakuu (5.artikla) on voimassa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Timo, Niinistö on maalannut itsensä nurkkaan vaatimalla kansanäänestystä. Jos ei-äänet voittavat, meillä ei ole mahdollisuutta ENÄÄ KOSKAAN päästä jäseneksi eikä saada apua naton jäsenmailta tarvittaessa. Mahdollisimman huono tilanne. Vaikka tilanne jäädytettäisiin, ja luotettaisiin olemattomaan "optioon" sekin olisi parempi puhumattakaan siitä, että vastuun turvallisuuspolitiikasta ottaisivat ne joille vastuu kuuluu.

On totta, että kansanäänestys on demokratiaa. Siksi meillä on kansan valitsema eduskunta, joka säätää lakeja.

Jos haikaillaan kaikista tärkeistä asioista kansanäänestystä niin miksi kansa ei saa päättää todella suurista ja kaikkia heti koskettavista asioista¸ sotesta ja kikysta vaan niistä päättää poliitikot ja ay-liike? Onko se demokratiaa?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Matti Villikari, #10.
Kansanäänestys ei minustakaan sovi tämän asian ratkaisemiseksi. Tulos on joka tapauksessa kansaa jakava, joten "yksimielisyydestä" ei ole toivoakaan. Siksi on parempi, että asian ratkaisee tasavallan presidentti yhdessä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kanssa. Silloin koko kansa on omalla tavallaan päättämässä. Elämmehän demokratiassa.

On todella painajaismaista, jos kansa kriisitilanteessa "äänestää väärin" Nato-kansanäänestyksessä.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Mielestäsi kansanäänestys pitäisi järjestää ainoastaan silloin kun kaikki ovat samaa mieltä? Miksi?

Jos kansa syystä tai toisesta on jakautumassa kahteen suht' samankokoiseen leiriin, eikö silloin pitäisi vähintään vetää pitkää tikkua, siitä kumman osapuolen tahdon mukaan menetellään?

Nato ei ole minulle mikään kysymys, ainoastaan keskustelu siitä kiinnostaa.

Olen seurannut sitä ja tullut käsitykseen että on paljon ihmisiä joiden mielestä:

- Vähemmistön pitäisi saada määräysvalta asiassa jossa enemmistön mielipide on vähemmistöä vastaan.

- Äänestää ei kannata koskaan jos on vähemmistössä ja päinvastoin, se on demokratiaa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Matti Virtanen, #12.
Minusta Natoon pitäisi liittyä vasta, kun maata uhkaa välitön vaara. Siinä tilanteessa on monesta syytä aivan mahdotonta ryhtyä järjestämään kansanäänestystä. On annettava tasavallan presidentin ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ratkaista. Heidäthän on valittu demokraattisesti ja heillä on siis valtuudet toimia.

Jotta tällainen ratkaisu voitaisiin tehdä tuollaisessa tilanteessa pika-aikataululla, asiat olisi pitänyt neuvotella Naton kanssa hyvissä ajoin etukäteen.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että Suomen kannattaisi yrittää pysytellä Ruotsin tavoin sotilasliittojen ulkopuolella. Mutta jos se ei ole enää mahdollista, kannattaisi liittyä Nato-rintamaan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Timo, tässä on hieman samanlainen ajatus, että otetaan palovakuutus kun talo on syttynyt. Ei taitaisi onnistua.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Olet ymmärtänyt viestini väärin. Vertaan Suomen turvallisuuspoliittista ratkaisua laajuudeltaan yhtä tärkeisiin ratkaisuihin talouspolitiikasta (Kiky) ja sosiaalipolitiikasta (Sote).

Miten kuvittelisit, että kansanäänestyksellä voitaisiin ratkaista Kiky ja Sote?

Jos gallupkyselyssä kysytään pitäisikö Suomen liittyä vai ei, on helppo antaa vastaus pohtimatta sen enempää.

Jos kysyttäisiin onko pysyttävä liittoutumattomana aina, vaikka tilanne muuttuisi, saataisiin ehkä erilaisia vastauksia.

Olen sitä mieltä että julkistetut mielipidetutkimukset, joiden mukaan noin 55% ei kannata liittymistä, antaa väärän kuvan.

Suomalaisten enemmistö ei pidä nykyistä puolustuskykyämme riittävänä ja uskoo, että saisimme kriisitilanteessa apua Nato:n jäsenmailta.

Jos kansanäänestyksellä päätettäisiin olla liittoutumattomana, se olisi myös selkeä viesti Venäjälle, että emme pyydä emmekä saa apua jos ja siis JOS (täysin hypoteettinen ajatus) Venäjä päättäisi loukata Suomen suvereniteettia.

Päätös pysyä liittoutumattomana olisi myös selkeä viesti länsimaille, ettemme luota heidän liittoumiinsa.

Pelkään, ettei enemmistö ymmärtäisi, mitkä äänestystuloksen todelliset vaikutukset olisivat.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

[Miten kuvittelisit, että kansanäänestyksellä voitaisiin ratkaista Kiky ja Sote?]

Sisäisiä asioita joista voisimme ja varmasti voimme vääntää kättä tappiin asti.

[Olen sitä mieltä että julkistetut mielipidetutkimukset, joiden mukaan noin 55% ei kannata liittymistä, antaa väärän kuvan.]

Minäkin olen sitä mieltä.

Suomalaisten enemmistö ei pidä nykyistä puolustuskykyämme riittävänä ja uskoo, että saisimme kriisitilanteessa apua Nato:n jäsenmailta.

Mistä tiedät?

[Pelkään, ettei enemmistö ymmärtäisi, mitkä äänestystuloksen todelliset vaikutukset olisivat.]

Mutta enemmistö saisi kumminkin juuri sitä mitä tilasi? Kuten EU-äänestyksessäkin??

Eikö tilanne ole nyt se että sekä hallituksemme että presidenttime ovat liputtaneet "ei natolle" ?
Ja kun tulee seuraavat vaalit - jos puolue ilmoittaa ajavansa suomea aktiiviisesti natoon - tuleeko jytky?

Sama kysymys presidentinvaaleista.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #20

Tilanne on tosiaan omituinen, presidentti kielsi puoluejohtajia ottamasta Natoa vaaliteemaksi. Aika harva kansanedustajaehdokas kertoi natokantansa.

Ehkä tässä onkin tarkoitus "jäädyttää" ikävä asia niin pitkälle kuin mahdollista ja jatkaa suomettumislinjalla ja uskoa ja toivoa, että mikään ei muutu tai luottaa siihen, että Venäjän politiikassa tapahtuu muutos.

PS. Kun Suomi liittyi EU:iin kansalaisille annettiin kovin paljon tietoa EU:sta. Muistaakseni perustettiin tätä tarkoitusta varten toimistokin Helsinkiin.

Valtiovallan taholta Natosta ei vastaavaa tiedotusta ole vaikka se olisi kovin helppo järjestää. Miksi? Ulkoministeriöllä on kyllä netissä sivut jos joku sinne eksyy katsomaan mutta vaikuttaa siltä, ettei asiasta haluta valtiovallan taholta pitää isompaa ääntä.

http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?con...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #21

Matti Villikari, #21.
Oli tosiaan omituista, että presidentti kielsi puoluejohtajia ottamasta Natoa vaaliteemaksi. Aika harva kansanedustajaehdokas kertoi Nato-kantansa.

Asiasta voi vain spekuloida. Johtuiko tuo vaalistrategiasta, koska Nato-jäsenyyden kannattajat olivat gallupeissa vähemmistönä? Vai oliko presidentillä Kremlistä saatua salaista tietoa, jota ei paljastattu kansalle?

Vaikuttaa todellakin siltä, että Nato-tiedotus on Suomessa jotenkin sordiinolla. Ja kuitenkin ylivoimainen enemmistö EU-jäsenmaista on Natossa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #20

Matti Virtanen, #20.
Sellaisia prosesseja kuin kilpailukyky tai sosiaali- ja terveyspalvelut ei voida ratkaista yksinkertaistavilla juupas-eipäs-kansanäänestyksillä. Suomen Nato-jäsenyys on kysymyksenä samaa luokkaa. Siinä puhutaan lisäksi tilanteista, jotka saattavat yhdessä päivässä muuttua laidasta laitaan. Puolustusstrategiassa Suomella ei ole varaa antaa autoritäärisille valitoille ratkaisevaa etulyöntiasemaa.

Suomen puolustuspolitiikka ratkaistaan tosiaan presidentin- ja eduskuntavaaleissa. EU-kansanäänestyksen vaatimus tuntuu nykytilanteessa suorastaan vaihtoehdolta EOS eli en osaa sanoa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Vähemmistön pitäisi saada määräysvalta asiassa jossa enemmistön mielipide on vähemmistöä vastaan."

Kaima Matti, minulle on kovin vaikea hyväksyä enemmistön tai vähemmistön mielipidettä. Minusta aina pitäisi valita viisaan ja vähemmän viisaan perusteella. Jos kaikki eivät ymmärrä mikä on järkevä valinta, pitää jatkaa.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että tietäisin mikä on viisasta ja mikä ei. Olisin kovin kiitollinen jos saisin vinkkiä siitä, mikä olisi oikea valinta. Se, että minulle sanotaan: se mitä ajattelet on tyhmää, ei juurikaan auta. Haluan aina saada ymmärrettävän vastauksen kysymykseen MIKSI?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

"Miten kuvittelisit, että kansanäänestyksellä voitaisiin ratkaista Kiky"

Vaikkapa äänestämällä: "Pitäisikö saavuteuista eduista luopua: kyllä vai ei."

Jos ei voittaisi, hallitus joutuisi kuoppaamaan kikyn ja jatkettaisiin hyvässä uskossa että ihme tapahtuu.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Matti Villikari, #22.
Tämä on tyypillinen kansanäänestyskysymys: Pitäisikö saavuteuista eduista luopua: kyllä vai ei?
Tuon vastauksen pohjalta pitäisi sitten tehdä talouspolitiikkaa. Jopa tulisi SSS-hallitukselle tänkapå!
Nato-jäsenyys kaikkine kommervenkkeineen on vähintään yhtä kiikkerä kysymys.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset