TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Suomen Nato-kannattajat vaikenivat Kultarannassa

# Kannatti käydä tasavallan presidentin Sauli Niinistön kesäasunnolla Kultarannassa jos ei nyt ihan oikeasti niin ainakin television välityksellä. Näissä keskusteluissa selvisivät eräät tärkeät ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiat. Samalla kävi ilmi, että monen monet kysymykset eivät puhumalla selviä, sillä Euroopan politiikan shakkilauta on liian monimutkaisessa asennossa .

   Näissä keskusteluissa saimme tuntea, että ulko- ja puolustuspolitiikasta päätää tasavallan presidentti – (siis ajatusviiva) yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Suomen ulko- ja puolustuministeri ovat perussuomalaisia. Emme me paljoa kuulleet heidän äänenpainojaan noissa keskusteluissa.

   Kovin vaitonaisia olivat myös Suomen innokkaimmat Nato-jäsenyyden kannattajat. Kokoomus ja Rkp ovat tehneet puolueina Nato-myönteisiä päätöksiä. Mutta niistä ei kovin paljon kuultu noissa keskusteluissa. Jarruna oli ilmeisesti se, että Kokoomus-taustainen presidentti Sauli Niinistö ei oikein halunnut puhua edes Nato-optiosta, Hän puhuisi mieluummin, että ”emme sulje itse itseltämme Nato-jäsenyyttä”. Se on sauliniinistömäinen kiteytys.

   Keskustelujen päävieras, Ruotsin sosialidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven sen sijaan sanoi suoran ei Nato-jäsenyydelle. Mutta hän heitti myös kylmää vettä Suomen ja Ruotsin puolustusliiton kannattajille. Sellainenkaan ei käy Ruotsin nykyhallitukselle. Ruotsi on selvinnyt pari sataa vuotta sotien ulkopuolella ilman sotilasliittoja. Siinä olisi muillekin opittavaa, Ruotsin pääministeri yritti sanoa.

   Mutta Ruotsin opposition kanasanedustajat olivat toisella kannalla. He liputtivat avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta. Muuttuuko Ruotsin puolustuspolitiikka 180 astetta, jos hallitusvalta vaihtuu Maltilliselle kokoomukselle? Presidentti Niinistön kanta ilmeisesti vaikutti siihen, että suomalaisia puheita Nato-jäsenyyden puolesta ei pahemmin kuultu.

   Suomalaisena Nato-vastaisena rauhan miehenä keskusteluissa esiintyi monivuotinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (Sdp). Hänen sanomansa oli melkein inhorealistinen, kun hän kuvaili Ruotsin linjaa talvisodan aikana. Se olisi siis meidän tyylimme, jos Baltian maihin hyökättäisiin.

   Yhdessä asiassa ruotsalaiset eivät alkuuunkaan ymmärtäneet Suomen presidenttiä. Heistä on täysin käsittämätöntä, että Sauli Niinistö saattoi kutsua näihin samoihin maisemiin Euroopan politiikan hylkiön, Krimin anastajan ja Ukrainan kriisin pääsyyllisen Vladimir Putinin. Niinistö yritti selittää, että Suomi on yhtä lähellä Venäjää kuin Ruotsi Norjaa. Helppo Ruotsin on puhua, kun heillä ei ole metriäkään rajaa Venäjän kanssa. Suomella sitä on enemmän kuin yhdelläkään EU-maalla

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

-- Se olisi siis meidän tyylimme, jos Baltian maihin hyökättäisiin.

Mitä muutakaan voisimme tehdä? Kaksikielisenä Ruotsin ystävänä minunkin on pakko todeta, jotta Suomi kutsuu vieraaksi, ketä haluaa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka Roponen, #1.
Ymmärrän kyllä ruotsalaisten kritiikin. Heidän mielestään on käsittämätöntä kutsua yksinvaltias Putin vierailulle Ukrainan kriisin ja talouspakotteiden aikana.

Ymmärrän kyllä toisaalta myös presidentti Niinistöä, joka sai Kremlistä lupauksen, että itärajan läpi ei lasketa pakolaislaumoja, jos "Suomi on kiltisti". Tämä lupaus on voimassa vain jonnekin syksyn korville...

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Tuomioja antoi eilen itsestään oksettavan kuvan. Tosin, itselleni siinä ei ollut mitään uutta. Tuomioja on Venäjän miehiä henkeen ja vereen lausuessaan, ettei Baltiaan auteta niiden joutuessa hyökkäyksen kohteeksi. Tuomioja ei ymmärrä väistyä ja demareista ei löydy miehiä ja naisia, jotka sanoisivat hänelle suoraan, että eiköhän se Erkki olisi jo aika väistyä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pasi Majuri, #3.
Tuomioja on ns. inhorealisti. Kovaa puhetta oli eilen Politiikan radiossa myös prof. Markku Kivisellä, joka kertoi, että hyvän oman puolustuksen maana Suomen ei kannata mennä Natoon, koska se joutuu muuten etulinjaan ja helposti ydiniskun uhriksi.

Juuri nyt näistä asioista puhuvat Ylen Ykkösaamussa Tuomioja ja Ilkka Kanerva.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Timo Uotila

NATO vastustajat sanovat aina, että Suomella on vahva, riittävä oma puolustus. Liittoutumista ei tarvita.

Mitenkähän tuon riittävän puolustuksen laita todellisuudessa mahtaa olla ?

Se, että NATO kannattajat olivat Kultarannassa hiljaa oli tilaisuuden luonteen takia korrektia. Sauli Niinistön tavoite hyvähenkisestä riidattomasta seminaarista olisi pilaantunut arvottoman juupas eipäs keskustelun pohjalta.

No, ruotsalaiset saivat seminaarin kuitenkin pilalle. Surströmmingiä tarjottiin päätöspäivänä. Pohjoismaisessa yhtenäisyydessä ja ajattelutavassa taitaa juhlapuheista huolimatta olla sittenkin suuria eroja.

Isäntä oli silminnähden närkästynyt.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ilkka Varsio, #5.
Suomen etuna on yleinen asevelvollisuus ja kuulemma vahva maanpuolustustahto. Ruotsi luuli liian aikaisin, ettei asevelvollisuutta tarvita. Sillä on kyllä modernia sotakalustoa.

Ruotsi teki selväksi, ettei se ainakaan Löfvenin johdolla halua liittyä Natoon - eikä Suomeen.

Hyvä, että keskustellaan. Siinä asiat selviävät. Tuli myös selväksi, että ruotsalaiset eivät ymmärrä Putinin kutsumista Suomeen näinä aikoina. Eivät sitä ymmärrä kaikki suomalaisetkaan.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Kerro meille mikä on sinun mielestäsi paras aika istua neuvottelupöytään. Ennen kriisiä tilanteen kärjistymisen ehkäiseminen tavoitteena, kriisin aikana pyrkiä toimimaan kriisin ratkaisua etsien vai vasta istua pöytään kriisin ratkettua? Tarkoitus Nato-jäsenenäkin on rauhantilan säilyminen jäsenmaissa, joten tämä diskuteeraus venäläisten kanssa mielestäni tästä näkökulmasta ei ole ristiriidassa Naton tavoitteiden kanssa.

Suomella on kahden raiteen politiikka. Edistetään vakautta kaikissa tilanteissa, mutta lännen politiikkaa noudattaen, pois luettuna ensisijaisen tavoitteen kanssa ristiriidassa olevat toimet. Ruotsi noudattaa samaa politiikkaa, mutta liturgia on erilainen.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Heikki Aukee, #9.
Minusta parasta olisi, jos Suomi voisi neuvotella järjestelyn, jonka avulla maa voisi nopeasti hypätä Nato-kelkkaan, jos tilanne kiristyy. Tällainen mekanismi olisi myös kerrottava Kremlille, jotta siellä ymmärrettäisiin kohdella Suomea sivistyneesti.

Ymmärrän, että Ruotsi ei halua liittoutua Naton tai edes Suomen kanssa. Ruotsi haluaa myös säilyttää toimintavapautensa mahdollisimman pitkälle.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tilanne alkaa olla sellainen, että vastaukset kaikkiin ilmassa leijuviin kysymyksiin saadaan ainoastaan sodan syttyessä.

Historiantutkijat sitten selvittävät aikanaan tulevaisuudessa mikä meni Suomen turvallisuuspoliittisessa strategiassa pieleen.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka Toivonen, #7.
Tosiaankin tilanne on kiperä ja kupera kuin pukin sarvi. Tässä shakkipelissä toimitaan oletusten ja todennäköisyyksien varassa. Vasta jälkikäteen voidaan todeta, onnistuivatko valinnat. Ja sitten historioitsijat voivat ryhtyä pohtimaan mitä olisi tapahtunut, ellei olisi tapahtunut niin kuin tapahtui.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset