TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Finanssivalvonnan pettäminen 2007 tuotti jatkuvan taantuman

# Koko maailma ja Suomi erityisesti elää v. 2007 alkaneen finanssikriisin tuottamassa taantumassa. Sen oireissa on runsaasti piirteitä, jotka viittaavat markkinatalouden valuvikoihin. Ellei vikoja pian valvota kunnolla ja korjata, perusteellinen talousromahdus on uhkaamassa.

   Finanssivalvonnalla on tässä ratkaiseva asema. Olisi äärimmäisen tärkeää, että Suomenkin Finanssivalvonta (Fiva) suorittaisi oleellisen tärkeää tehtävää mahdollisimman rehellisesti ja läpinäkyvästi. Mutta meilläkin finanssivalvonnasta on paljastettu vakavia puutteita. Sellaisia ei saisi esiintyä tässä yhdessä maailman vähiten korruptoituneessa maassa.

   Nykyinen finanssikriisi 2007–2009 oli maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi. Kriisi alkoi Yhdysvalloista, jossa syynä olivat keskuspankin pitkään ylläpitämä matala korkotaso, maksukyvyttömien asiakkaiden holtiton asuntoluototus liittovaltion painostuksesta, asuntolainoille vuonna 1997 säädetyt veroedut[1], rahoituslaitosten valtava riskihalukkuus ja monikymmenkertaisella velkavivulla sijoittaminen, laajaksi paisuneen johdannaiskaupan läpinäkymättömyys, pankkivalvonnan vakavat puutteet ja lainsäädännön porsaanreiät.[2] Noin kertoo Wikipedia.

 

Suomen Finanssivalvonta ei ole läpinäkyvää

# Suomessa tutkiva journalisti Tuomo Pietiläinen jatkaa Helsingin Sanomissa 25.9. urhoollisesti taisteluaan eläkeyhtiöiden suuren rahan palvojia vastaan. Hän kirjoittaa vakuuttavin näytöin, että osa eläkeyhtiöistä on käyttänyt työhyvinvointirahoja vastoin tarkoitusta asiakkaiden kalasteluun. Fivan uusi linjaus salata ns. työhyvinvointirahat tekee näiden rahojen julkisen valvonnan mahdottomaksi.

   Eläkelaitokset ovat jatkuvasti estäneet läpinäkyvän tiedonkulun. Voi vain arvailla, millaisia hyvä-veli-verkostoja siellä taustalla puuhailee valtavien eläkerahavuorien liepeillä. Tuomo Pietiläisen mukaan osa eläkeyhtiöistä suosii vakuutusten hankinnassa ja kiinteisökaupoissa lähipiirin vahinko- ja henkiyhtiöitä. Myös urheiluun ja kulttuuriin on valunut eläkkeisiin tarkoitettuja varoja.
   Taitettu eläkeindeksi säädettiin v. 1996. Se on siitä lähtien ”unohtunut” voimaan.  Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto kirjoitaa (Helsingin Sanomat 15.9.), että ”asiantuntijalla ei ole varaa politikointiin”. Tuota ”politikointia” on se, että eläkeindeksi korjattaisiin oikeudnemukaiseksi. Asiaa koskeva kansalaisaloite on tulossa eduskuntaan. Siitäpä syystä eläkerahakasojen haltijat ovat hermostuneita.  He ovat kähmineet itselleen roiman palkan lisäksi tavallista työeläkevakuutusta paremmat eläke-edut. 
   Tuo taitettu indeksi on ajanut köyhät eläkeläiset lattian läpi leipäjonoihin ja tehnyt keskituloisista eläkeläisistä vähävaraisia. Eläkeindeksin korjaaminen olisi aivan erinomainen elvytyskeino, joka nostaisi kotimaista kysyntää ja toimeliaisuutta. Se myös vähentäisi sosiaalikuluja, kun eläkemiljardeja käytettäisiin siihen mihin niitä on tarkoitettukin eli eläkkeiden maksuun. Lain mukaan rahaa ei saa käyttää järjestelmälle ”vieraaseen tarkoitukseen”.

 

Eläkeyhtiöt hajottavat ja hallitsevat

# Eläkevakuutusalan erityisasiantuntija Janne Pelkonen kirjoittaa (Helsingin Sanomat 19.9), että indeksimuutos olisi ”taakka tuleville eläkeläisille”. Tuossa kirjoituksessa eläkerahavuorien vartijat pyrkivät käyttämään asiakkaisiinsa vanhaa hajota ja hallitse –taktiikkaa. Kuitenkin ikäryhmien edut ovat useimmiten samansuuntaiset, koska vanhat eläkeläiset yrittävät tukea taloudellisesti työttömiksi jääneitä jälkipolviaan.

   Finanssivalvonnan on muistettava, että kunnollinen ja korruptoitumaton talousvalvonta on täysin välttämätön edellytys demokraattiselle elämänmenolle. Yhdysvalloissa v. 2007 tapahtuneet valvonnan laiminlyönnit aiheuttivat kansainvälisen talouskriisin, jonka seurauksia olemme kärsineet Suomessakin kohta kymmenen vuotta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset