TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Hesari haluaa kurjistaa eläkeläiset

  • Helsingin Sanomat 16.10. ja 19.10.2016.
    Helsingin Sanomat 16.10. ja 19.10.2016.

# Helsingin Sanomat otti 16.10.2016 näkyvästi ja erittäin puolueellisesti kantaa eläkkeiden tasoon. Tästä asiasta yritetään tehdä kansaa iän perusteella jakava joko-tai-kysymys. Leikatun eläkeindeksin epäreiluudesta kirjan ja kansalaisaloitteen tehneestä Kimmo Kiljusesta on tuossa jutussa sanoin ja kuvin tehty suoranainen paholainen.

   Hesarin mielipidepalstoilla ei ole sallittu keskustelua tästä asiasta. Linjan vahvistukseksi julkaistiin vielä 19.10.2016 pääkirjoitus, jossa tiukka linja vahvistettiin otsikolla ”Missä väki, siellä myös populistit”. Eläkkeiden oikeudenmukaistaminen leimataan siis pelkäksi populismiksi. Hesari on linjansa valinnut. Pulinat pois. Tämä on kurjistuvien eläkeläisten hyvä tietää.

   Hesarissa ”faktatietoja” lainataan vain eläkeyhtiöiden omilta ”asiantuntijoilta”, jotka asemansa vuoksi ovat ennen kaikkea yhtiöidensä lobbareita. Eivät he haluaisi käyttää yhtiöidensä huikeita rahastoja siihen mihin ne tarkoitettu eli eläkkeiden maksuun. Mieluummin he harjoittavat omia liiketoimiaan jopa Finanssivalvonnan (Fiva) katseilta katveessa, niin kuin Hesarin tutkiva toimittaja Tuomo Pietiläinen on ansiokkaasti paljastanut.  

   Taitettu eläkeindeksi on ollut voimassa vuodesta 1996. Se säädettiin alun perin talouskriisin vuoksi väliaikaiseksi. Hallitukset ja eduskunta ovat kuitenkin vuodesta vuoteen ”unohtaneet” korjata tämän huutavan vääryyden, joka tuntuu pahimmin kauimmin eläkkeillä olleiden kurjistuvana toimeentulona. Heistä köyhimmät ovat pudonneet lattian läpi leipäjonoihin ja keskituloiset kurjistuneet vähävaraisiksi. Kaiken kohtuuttomuuden lisäksi eläkeläisille on mätkäisty palkansaajia korkeammat verot.

 

Eläkeläiseet ovat liian kilttejä

# Miten tämä on ollut mahdollista? Ensiksikin siksi, että Suomen eläkeläiset ovat olleet aivan liian kilttejä. He eivät ole ryhtyneet äänekkäästi protestoimaan niin kuin monet muut ryhmät.

   Toiseksi eläkeläiset ovat niin sekalainen ryhmä, ettei heistä voi edes puhua yhdellä sanalla. Eläkeläisten tilanne vaihtelee surkeimmasta kurjuudesta ökyilyyn ja rahassa piehtaroimiseen. Monet poliittiset päättäjät ay-pomoja myöten ovat kähmineet itselleen niin runsaita ”kultaisia kädenpuristuksia”, että heiltä on kokonaan hämärtynyt tavallisen eläkeläisen surkea tilanne.

   Lisäksi eläkeläiset ovat puoluekannatukseltaan niin sekava ryhmä, ettei poliitikoilla ole ollut pelkoa heidän yhtenäisestä kapinastaan. Tähän tilanteeseen tulee ennen pitkää toivottavasti muutos. Silloin puolueiden on äkkiä pakko huomata, että vaikka eläkeläisille on jaettu vain ”taitettua indeksiä”, heillä on vaaliuurnilla ”taittamaton äänioikeus”.

 

Suomelle oppia sivistysvaltioista

# Eläkeasioissa olisi oppia otettava sivistyneistä demokratioista. Alankomaiden eläkejärjestelmä on useissa kansainvälisissä vertailuissa arvioitu maailman laadukkaimmaksi. Siellä pitkäaikaisköyhyyden aste on sama kuin Suomessa, eli 7 %. Meillä kuitenkin yli 75-vuotiaista 19,5 % elää köyhyysrajan alla, kun Alankomaissa ainoastaan 2,0 %. Suomessa yksin asuvista ikäihmisistä 28 % on köyhiä ja Hollannissa vain 2,6 %.

   Nämä ovat järkyttäviä lukuja, jotka osoittavat, että Suomen "hyvinvointiyhteiskunnasta" on pakko alkaa puhua lainausmerkkien kanssa. Tähän on tultu, kun hallitus on "säästöbudjeteillaan" kerta toisensa perästä antanut eläkeläisille taitetun indeksin.

   Kun taitettuja indeksejä jaellaan kerta kerran perästä, ikääntyvien eläkkeet jäävät yhä enemmän jälkeen palkoista. Tähän ei olisi kerta kaikkiaan varaa, koska eläkkeet jo alkuaan määritelmällisesti ovat vain runsaat puolet palkasta, jos aina sitäkään. Ei ole ihme, että yhä useampi eläkeläinen on joutunut leipäjonoihin.

   Meidän olisi otettava oppia Hollannista ja Skandinavian hyvinvointivaltioista (ilman lainausmerkkejä). Se tarkoittaa sitä, että meillä on tilanteen korjaamiseksi ryhdyttävä jakamaan palkankorotusten yhteydessä korotettuja eläkeindeksejä, jotta eläkkeiden paha jälkeenjääneisyys saataisiin vähitellen oikaistuksi.

 

Kurjistuvista eläkkeistä kärsivät myös nuoret

# Sitä paitsi eläkkeiden korottaminen on parasta elvytystä, koska eläkeläisten on pakko käyttää rahansa elämän perustarpeisiin. Päivän elintarvikkeita ostaessaan eläkeläiset maksavat muhkeaa arvonlisäveroa ja kartuttavat sitä kautta valtion kassaa. Ei heillä ole mahdollisuutta lurjustella rahojaan veroparatiiseihin.

   Ja ennen kaikkea meidän on muistettava, että köyhtyvät eläkeläiset ja nuoret istuvat samassa veneessä. Kun eläkeläisiä kurjistetaan, siitä kärsivät myös heidän vähävaraiset ja työttömät lapsensa ja heidän lapsensa, jotka luonnollisesti tukevat toisiaan mahdollisuuksien mukaan.  On siis tökeröä ja harhaanjohtavaa tehdä eläkkeiden tasosta vanhojen ja nuorten kiistakysymys. Tämä on juuri se taktiikka, jolla eläkeyhtiöt ja heidän lobbarinsa ovat pyrkineet hajottamalla hallitsemaan kansaa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mitä tekemistä taitetulla indeksillä on eläkeläisköyhyyden kanssa? Pienituloisimmat eläkeläiset eivät saa työeläkettä lainkaan mutta hekin ovat sosiaaliturvajärjestelmän eliittiä.

Maksa enemmän eläkemaksuja niin saat isomman eläkkeen. Älä ruikuta että muiden pitää maksaa sinulle lisää eläkettä. Perusta yritys, siinä ei ole eläkeikää lainkaan. Voit tienata juuri niin ison eläkkeen kuin haluat.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka Pylkkönen, #1.
Kyllä näiden lukujen pitää vakuuttaa jokainen järkevä ihminen siitä, mitä on kysymys:
Meillä yli 75-vuotiaista 19,5 % elää köyhyysrajan alla, kun Alankomaissa ainoastaan 2,0 %. Suomessa yksin asuvista ikäihmisistä 28 % on köyhiä ja Hollannissa vain 2,6 %.

Kansaneläke vastaa samaa kuin työttömyysraha työikäisten osalta. Ei voi olla oikein, että vuosikymmeniä raskasta työtä tehneiden työelälekäisten eläkkeet kuihtuvat samalle tasolle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Katso sitä tulojen ja ostovoiman kehitystä äläkä vertaa muiden tuloihin. Mitään köyhtymistä ei ole tapahtunut, päin vastoin vanhukset ovat nopeiten tulojaan kasvattanut väestöryhmä viimeisen 10 vuoden aikana.

Eläkeläinen ei tee mitään ansaitakseen jonkun toisen palkkaa. Jos eläkeläinen haluaa enemmän, hän tietysti käy töihin kuten muutkin.

Takuueläke on nettona jotain 750€ ja työttömyyskorvaus 560€. Lisäksi eläkeläisen asumistuki on huomattavasti anteliaampi kuin yleinen asumistuki.

Passiiviväestön tulo - osuus on Suomessa aivan liian korkea. Siksi vaaditaan hirmuinen veroaste joka puolestaan romuttaa taloudellista toimeliaisuutta. Noidankehä on valmis.

Alankomaiden tilannetta voi selittää esimerkiksi se että se vaurastui huomattavasti Suomea aiemmin ja nykyvanhukset ovat siellä työskennelleet pidempään hyväpalkkaisissa töissä.

Suomessa ei ole köyhyyttä. Ei ole ollut aikoihin.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #16

Pekka Pylkkönen, #16.
Ei voi pitää paikkansa, että eläkeläiset olisivat nopeimmin tuloja kasvattanut ryhmä viime vuosina.
Onko eläkeläisten vika sekin, että amerikkalaiset banksterit panivat johdannaisillaan ns. markkinatalouden pysyvästi sekaisin v. 2007?
Olet ilmeisesti sitä mieltä, että eläkeläisten pitäisi poistua takavasemmalle siitä kuleksimasta.
Eläkeläisiä on mielestäsi ihan liikaa. Miten ihmeessä lapsia ei enää synny tähän maahan? Kenen on vika - eläkeläistenkö taas?
Suomessa on eläkeläisköyhyyttä. Sitä ei kukaan täysjärkinen voi kiistää.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tuo eläkeläisköyhyys tulee siitä, että EU:n määrittämä köyhyysraja = 60% mediaanitulosta. Mikäli siis mediaanitulo kasvaa eläkkeitä nopeammin, niin silloin isompi määrä eläkeläisiä jää tuon köyhyysmääritelmän piiriin. Vuonna 2016 köyhyysraja on noin 1190€/kk.

Noita eläkemaksuja maksetaan palkoista, joten joko palkan työstä tai yrittäjäpalkan on noustava, jotta tulisi enemmän eläkettä.

Kyllä yrittäjilläkin on yläraja eläkkeiden kerryttämiseen.

http://www.etk.fi/elakejarjestelmat/suomi/elaketur...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jari Ojala, #3.
Ei köyhyys nyt sentään ole mikään tilastollinen harha. Kyllä se on jokapäiväistä rämpimistä pienellä rahalla kalliissa maassa. On luonnollista, että sivistyneissä hyvinvointivaltioissa köyhyysraja on korkeammalla kuin köyhissä diktatuurimaissa.

Pohjoismaiden hyvinvointivaltiohan tarkoittaa nimenomaan sitä, että köyhät eivät ole kovin köyhiä. Rikkaat ne aina pärjäilevät veroparatiisisijoituksillaan...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #5

Missä kohdassa väitän köyhyyden olevan tilastollinen harha?

Ymmärrän köyhien ongelmat oikein hyvin. Moni varakkaampikin voi olla tavallaan köyhä siten, että on hankkinut vaikkapa tuloihinsa nähden kalliin puoleisen asunnon, joka sitten laittaa muuta taloutta tiukoille. Näitä tahoja myös säälin, kun sähkö- ja kiinteistöverot nousevat.

Eläkeläisköyhyys on vielä siitä erittäin hankalaa, että lisätulojen saanti on usein lottoamisen varassa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #6

Jari Ojala, #6.
Tarkoitan "tilastollisella harhalla" tätä laustta: "Tuo eläkeläisköyhyys tulee siitä, että EU:n määrittämä köyhyysraja = 60% mediaanitulosta. Mikäli siis mediaanitulo kasvaa eläkkeitä nopeammin, niin silloin isompi määrä eläkeläisiä jää tuon köyhyysmääritelmän piiriin."

Haluan vain viitata siihen, että hyvinvointivaltiossa 60% mediaanitulosta on paljon enemmän kuin kehitysmaissa. Ja Suomihan ainakin pyrkii olemaan ns. hyvinvointivaltio.

Eläkeläisköyhyyden torjumiseen olisi käytettävä eläkkeisiin kerättyjä varoja, jotta ei tarvitsisi turvautua lottoamiseen. Siinä valtion budjetti ei kutistuisi ollenkaan - vaan vain kasvaisi eläkeläisten maksamista veroista ja ALVeista.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #7

On tietysti erilaista köyhyyttä globaalisti.

http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?n...

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6yhyys

Meidän köyhähän olisi kehitysmaissa rikas.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #8

Jari Ojala, #8.
Meidän köyhämme olisivat tosiaankin kehitysmaissa "rikkaita". Tosin tämä on kallis ja kylmä maa. Ei täällä voi elää eurolla päivässä eikä nukkua talvella luonnossa.

Kaikesta huolimatta pidän suomalaisen köyhyyden nujertamista äärimmäisen tärkeänä. Tärkeää on yhteiskuntien tasa-arvoisuus. Minusta on karmeaa, että meilläkin viime vuosina rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät kurjistuneet.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #8

"Meidän köyhähän olisi kehitysmaissa rikas."

Tarkoitat varmaan kehitysmaan kustannustasolla. Ikävä kyllä meillä on sairaan kallis kustannustaso verrattuna tulotasoon. Lisääntyvä työttömyys tai alipalkatut pätkätyöt tuovat lisää väkeä elämään kädestä suuhun. Onnellisia nämä jotka saavat pitää hyväpalkkaisen eurotoimen, mutta epävarmuus jatkuvuudesta kalvaa tätäkin porukkaa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #11

Jarmo Makkonen, #11.
Suomen kustannustaso on tosiaankin aivan hirmuinen verrattuna trooppisiin kehitysmaihin, joissa voi vaikka lekotella koko vuoden riipukeinussa ja syödä viereisestä pensaasta banaaneja.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Haluan korostaa, että en tässä kirjoituksessani puhu lainkaan omasta eläkkeestäni, jolla tulen kohtalaisesti toimeen. Tosin siitäkin taitettu indeksi on syönyt pahan loven. Asiaa auttaa vielä se, että olen saanut jonkinlaisen perinnön vanhemmiltani. Muuten en ehkä voisi asua omassa osakkeessa vallankaan pääkaupunkiseudulla.

Aiheenani on tämä eläkeläiskurjuus yhteiskunnallisena ongelmana. Näen, miten heikosti asiat ovat niillä, jotka ovat työskennelleet vuosikymmeniä heikosti palkatuilla aloilla ja olleet välillä työttömiä ja yrittävät vielä auttaa työttömiä lapsiaan.

Minusta taitettu eläkeindeksi olisi kumottava ainakin heikoimman eläkkeen saajilta.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Näen, miten heikosti asiat ovat niillä, jotka ovat työskennelleet vuosikymmeniä heikosti palkatuilla aloilla ja olleet välillä työttömiä ja yrittävät vielä auttaa työttömiä lapsiaan."

Nämä ihmiset ovat nyt tinkineet jopa sen ainoan päivän virkistystapahtumansa, eli kahvikupillisen nautiskelusta kahviloissa.

Sanoisinko, että röyhkeää toimintaa yhteisen rahakirstumme vartijoilta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Liisa Polameri, #10.
Kurjistuvat eläkeläiset eivät tosiaankaan ole voineet vahtia, miten eläkeyhtiöt ovat keinotelleet heidän eläketalletuksillaan.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Hesarin tilausmaksu on 417 euroa. Hyvä on lehden kirjoitella, kun moni eläkeläinen on sitä kansanosaa, jolla ei ole varaa tilata ja lukea lehden juttuja.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kimmo Saarikko, #12.
Taitaa kyllä olla niin, että nimenomaan eläkeläiset enää tilaavat lehtiä - jos rahat sattuvat riittämään. Nuoremmat sukupolvet ovat tottuneet etsimään uutisia ja kommentteja somesta. Siinä mielessä Hesarin eläkelinjaus saattaa osua omaan nilkkaan.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tästä voitte lukea Helsingin Sanomissa 16.10.2016 julkaistun artikkelin Kimmo Kiljusesta ja eläkkeistä: http://www.hs.fi/sunnuntai/a1476421195669

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Kiitos Timo puheenvuorostasi! Itse, nyt eläkeläisen 'kultapäiville' jouduttuani (totean jouduttuani, sillä oli pakko, kun ikävuosi 68 -täyttyi), olen kohdannut monenlaista syrjintää. Suomessa asenne eläkeläisiä kohtaan on tyly. Tosin, jos olet erityisasiantuntija, kuten Raimo Sailas tai Sixten Korkman, heidän tuskin tarvitsee kantaa eläkeläisyyden raskasta viittaa.

En jaksanut lähteä Tilastokeskuksen sivuille tutkimaan, kuinka suuri osa eläkeläisistä saa korkeaa eläkettä kuka pienintä mahdollista. Arvelen, että jälkimmäistä kuitenkin yli puolet.

On selvää, että raha on ollut se mittari, jolla kerran taitettu indeksi onnistuttiin saamaan lakiin, eikä sitä sieltä hevin pois päästetä. Eläkeyhtiöiden voittomarginaalit kun näyttävät komeilta, tuskin niihin pakkolovea halutaan.

Ps. Yrittäjänä v. 1991 laman seurauksena menetin koko elämäntyöni - omaisuuteni meni ja miinukselta lähdettiin uutta rakentamaan.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Mirjam Parant, #19.
Kiitos hienosta kommentistasi, jossa käydään läpi eläkeläisten monenlaisia vaikeuksia. Liian moni on unohtanut, miten joukko ihmisiä menetti koko omaisuutensa 1990-luvun lamassa. Samaan aikaan eräät pankkimiehet lurjustelivat toisten hädällä suuria voittoja. Noihin asioihin olisi syytä vielä palata lakituvissa.

Ja kaiken kukkuraksi tuo eläkkeiden taitettu indeksi on "unohtunut" päälle. Se on ajanut vähävaraiset eläkeläiset lattian läpi leipäjonoihin ja keskituloiset eläkeläiset vähävaraisten joukkoon.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Timo, merci, kiitos!

Eläkeläisen kummallisuus on siinä, että et ole enää kansalainen, olet eläkeläinen. Stigma, jolla luokitellaan ihmisarvoa.

Onhan minulla valttikortti - kirjoittaminen! Hidasta, mutta vähin erin tulosta tuova- ensi syksyyn mennessä romaanini valmistuu.

Jos vielä joku uskaltautuu kustantamaan, niin hyvä. Aihe on kuitenkin siinä määrin Suomen 100 -vuotisen historian käännekohtia kuvaava, että kiinnostusta saattaisi löytyä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Mirjam Parant, #24.
Onnea romaanihankkeellesi.
Minä olen eläkepäivinäni avustanut maailman suurinta maahanmuuttajaradiota, Australian SBS:ää. Olen myös kirjoittanut sinne ja tänne, erityisesti ulkosuomalaislehtiin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Työeläkevakuutusmaksujen maksajien, työnantajan ja työntekijän, intresseissä on selvitä mahdollisimman pienillä maksuilla työaikanaan. Toisaalta jokaisen haaveena on saada mahdollisimman hyvä eläke. Indeksiä voidaan sitten taas mielestäni ajatella maksettavalle eläkkeelle saatavana korkona, jonka tehtävä on "kohtuullisen eläketason" säilyttäminen. Mitä parempaa korkoa saat, niin sitä edullisemmaksi kääntyy suhde maksettuihin työeläkevakuutusmaksuihin nähden.

Tuo kaksijakoisuus tekee oikeudenmukaisuudesta vaikean. Huomaa, että en ota kantaa mihinkään suuntaan, vaan pohdin asiaa nuo ajatukset lähtökohtana.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Jari Ojala# työeläkevakuutusmaksujen kummallisuus on 'hebreaa' tavallisille palkansaajille. He eivät tule koskaan ymmärtämään, mistä on kyse, vaan tyytyvät kohtaloonsa.

Korotettua työeläkevakuutusmaksua on peritty palkansaajilta heidän täytettyään 55 -vuotta, vai oliko jo aiemmin. Useimmat työskentelevät ikävuoteen 68, kuten minä. Olen maksanut korotettua työeläkevakuutusmaksua pitkälti yli kymmenen vuotta. Korotusta en muista, voisin katsoa palkkakuiteista, mutta en jaksa. Pitkä 'penni', joka tapauksessa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Unohdat sen, että myös karttuma ko. aikana oli suurempi. Osin tätä suurempaa karttumaa perusteltiin korkeammalla maksulla.

Eläkeuudistuksessa 2017 korotettu maksu säilyy vanhemmalla ikäryhmällä, vaikka karttuma (väliaikainen 1,7%) pienenee entisestä. Kummatko laskelmat ovat vääriä, vanhat vai uudet, vai molemmat. Ehkä kyse on kuitenkin siitä, että tuolla on helppo rahastaa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Mirjam Parant, #23.
Tärkeä pointti.
Pidempään eläkkeellä olleet ovat kärsineet taitetusta indeksistä, joka on kuin "korkoa korolle" - mutta väärään suuntaan, siis miinuskorkoa miinuksena eläkkeeseen.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #26

Nyt kyllä matikkaa tulkitaan ihan väärin.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #27

Jari Ojala, #27.
Aivan niin, eläkelaitokset tulkitsevat lakeja ja matematiikkaa väärin. Eivätkä päästä edes Finanssivalvontaa eli Fivaa tarkastamaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #29

Miinushan tarkoittaisi, että kertoimena (reaalinen) käytettäisiin alle yhtä, eli esim. x 0,98. Plussaa tulee aina kun kerroin on yli 1, eli esim. x 1.02.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #30

Jari Ojala, #30.
Kiitos korjauksesta. Niinhän se tarkkaan ottaen on.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jari Ojala, #21.
Järjestelmän kehittämistä terveempään ja reilumpaan suuntaan kannattaa pohtia. Työeläkerahastojen miljardipottien valvonta on saatava todella läpinäkyväksi.

Suomen eläkerahastot ovat kansainvälisesti harvinaisen suuria. Uskon ja toivon, että yhä parempia ratkaisuja löytyy. Onhan maailma kehittynyt yleensä ainakin lyhyin askelin parempaan suuntaan - vaikka välillä näyttääkin päinvastaiselta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset