TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Demarien presidenttiehdokkaaksi Tuomioja – tai Pekka Haavisto

# Sauli Niinistö on hoitanut hyvin presidentin ulkopoliittista tehtävää näinä vaikeina aikoina. Hän ei ole monien kokoomuslaisten vaatimuksista huolimatta ajanut Suomea puolustusliitto Natoon vaan on jopa pitänyt yllä puhelinyhteyttä Kremlin kammareihin. Sauli Niinistö on jopa pitänyt eduskunnassa järeimmät puheet yritysjohtajien ja banksterien ökyilyä vastaan, viimeksi eduskunnan avajaisissa 2017. Demareilta ei ole valitettavasti milloinkaan kuultu mitään vastaavaa.

Mutta niinpä tämä sama Niinistö istui valtiovarainministerinä demari Paavo Lipposen hallituksessa. Lipponen ajoi Sdp:n Kokoomuksen ohi oikealta ja ryhtyi lopulta kaasuputkilobbariksi.  Samoihin aikoihin hallituksessa istui Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes, joka on nyttemmin hyllyttänyt jäsenkirjansa, unohtanut köyhät ja siirtynyt vahtimaan, ettei 190 miljardin eläkerahastoja käytettäisi ainakaan pienten eläkkeiden korotuksiin ja eläkeläisköyhyyden nujertamiseen.

 

# Tuntuu tässä valossa uskomattomalta, että vasemmistolaisen maailmankatsomuksensa säilyttänyt Lipposen hallituksen ulkoministeri Tarja Halonen valittiin jatkamaan Sdp:n jo vuonna 1982 alkanutta presidenttiputkea. Halonen istui presidenttinä vuoteen 2012. Demaripresidenttien Mauno Koiviston, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen kausi kesti kokonaista 30 vuotta 1982-2012 eli pitempään kuin Urho Kekkosen 25-vuotinen valtakausi.  Demokratti-lehden kolumnissaan Mikko Majander kuvailee värikkäästi demarien presidenttiputkea:  https://demokraatti.fi/enta-nyt-sdp-presidenttipulmia-on-ollut-kekkosen-ajoista-asti/

Mutta vuonna 2012 tuli järisyttävä muutos. Kannattaa muistaa, miten silloin kävi, kun demarien presidenttiehdokkaana oli Kokoomuksen oikealta ohittanut Paavo Lipponen. Hän taisi jäädä viidenneksi. Kannattaa myös tarkastella, miten ihmiset äänestivät presidentinvaaleissa vuonna 2012.

Suomen Labour-alueella vaikkapa Helsingin itäisissä kaupunginosissa toisella äänestyskierroksella Vihreiden Pekka Haavisto sai enemmän ääniä kuin Sauli Niinistö. Se onkin täysin luonnollista, sillä Vihreät kuuluvat Labour-blokkiin yhdessä demarien kanssa. Kannattaa vilkaista sivistyneen demokratian Ruotsin blokkijakoa. Presidentinvaalien toinen kierros on varsinainen blokkiäänestys.

Presidentinvaaleissa kävi niin kuin kävi vuonna 2012. Surkeasti kävi vielä myös eduskuntavaaleissa vuonna 2015. Ja miksi kävi? Siksi koska demarit olivat edelleen hiukan Lipposen linjoilla ja erehtyivät "herrojen kanssa marjaan" Kataisen ja Stubbin "sekametelisoppahallituksiin". Eihän sellainen hallitus sovi sosialidemokraateille alkuunkaan.

 

# Olisi todella kummallista, jos Sdp jatkaa edelleen poliittisia harharetkiään ja asettuu näissä presidentinvaaleissa Kokoomus-taustaisen Sauli Niinistön taakse. Kyllä Suomen johtavan Labour-puolueen pitää näissäkin vaaleissa vetää tai ainakin edustaa Suomen Labour-blokkia.

Mitäpä, jos Sdp ottaisi presidenttiehdokkaakseen Erkki Tuomiojan, jolla on ylivertainen ulkopolitiikan kokemus ja tuntemus. Hän on myös historiantutkija ja kansainvälisen Historioitsijat ilman rajoja -liikkeen vetäjä.

Mahdollinen ehdokas voisi olla myös Kimmo Kiljunen, jolla on paljon kansainvälistä kokemusta ja näkemystä. Hänet tunnetaan myös eläkeindeksin oikeudenmukaisuuden tulisieluisena asianajajana. Tuntuu todella käsittämättömältä, että Sdp ei ole ottanut eläkeläisten asiaa omakseen, vaikka puolueen jäsenistä melkoinen osa on ikäihmisiä.   

Jos Sdp ei kuitenkaan löydä keskuudestaan sopivaa omaa presidenttiehdokasta, on täysin luontevaa asettua Vihreiden Pekka Haaviston taakse. Vihreät ovat oleellinen osa Labour-blokkia.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Äänestin viime vaaleissa Haavistoa 2. Kierroksella. Mikäli H olisi SDPn ehdokas näissä vaaleissa, ei moista mahdollisuutta ole. En näet ikinä tule äänestämään demareiden ehdokasta missään vaalissa.

Enkä muuten persuakaan. Muuten vaihtoehdoissa löytyy.

Syy? Demareiden järkyttävä vihamielisyys meitä maakunnissa asuvia kohtaan. Ja persujen kohdalla tietenkin tuo rasismin kanssa firttailu.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kari Haapakangas, #1.
Tuo vaalien toinen kierros on siinä mielessä "demokraattinen", että siellä ei useinkaan ole valittavana oman puolueen ehdokasta. Kyseessä on usein "blokkivaali" eli on valittava omasta puolueryhmittymästä. Ymmärrän kovin hyvin, että maakunnissa asuvilla on omat erityiset preferenssinsä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Mitä tahansa saa esittää, mutta Tuomioja ei lähde ja Haavisto ei kelpaa SDP:n presidenttiehdokkaksi. Sauli Niinistö olisi demareile hyvä valinta.

Mitä maakunnissa asuvien vihollseen tulee, niin nykyinen Keskustan johtama hallitus tekee kyllä parhaansa maaseudun atioitumisen nopeuttamiseksi, että se siitä maaseudun"ystävästä".

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Viljo Heinonen, #2.
Voi hyvin olla, että Tuomioja ei lähde ehdokkaaksi. Entä sitten Kimmo Kiljunen? Sauli Niinistö on mielipiteiltään kulkenut kohti Labouria. Voi olla, että pääomapiirit kohta hylkäävät hänet lopullisesti. Silloin hän olisi mainio ehdokas demareille.

Ei kai Sdp pyri jatkuviin "sekametelisoppahallituksiin"? Blokkivaaleihin tässä olisi pyittävä. Muuten Sdp on kohta marginaalinen pienpuolue. Viime eduskuntavaaleissa se jo putosi palkintopallilta sijalle 4.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä parasta olisi. kun Perussuomalaisilla olisi kykyä nimetä Paavo Väyrynen Presidenttiehdokkaakseen.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #5

Aimo Remes, #5.
Erinomainen ehdotus. Toivottavasti Soini ja Väyrynen lukevat näitä kommentteja.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Presidentinvaalit ovat oma erillinen tapahtumansa. Niillä ei ole SDP:n politiikkaan muuta vaikutusta kuin sen vahvistaminen, että ulkopolitiikassa SDP on Niinistön kanssa samalla linjalla. Talous- ja sosiaalipolitiikka sekä ympäristökysymykset ovat sisäpolitiikkaa ja peresidentin toimivallan ulkopuolella.

Minulla ei ole tietoa, onko Kiljusta kukaan kysynytkään. Voi olla, että on, tai sitten ei. Kiljunen ei itse ole mitenkään ilmaissut, miten hän suhtuu mahdolliseen ehdokkuuteen.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #8

Viljo Heinonen, #8.
Ulkopolitiikka on tietenkin ulkopolitiikkaa ja sisäpolitiikka sisäpolitiikkaa. Niinistön ulkopolitiikka siis tyydyttää Sdp:tä. Talouspolitiikassakin hän on puhunut tuloerojen kohbtuuttomuudesta enemmän kuin demarit. Mutta hänen takanaan on kuitenkin rahapiirien puolue Kokoomus.

Miksi siis Sdp ei tarjoa omaa ehdokasta, todellista Labour-blokin edustajaa, kun käytettävissä on sellainenkin nimi kuin Kimmo Kiljunen?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ruotsissa muuten paikallinen Kokoomus ryhtyi hieromaan yhteistyötä paikallisten persujen kanssa. Ruotsin persuja on tähän saakka pidetty muiden puolueiden paitsiossa.

Ruotsin Kokoomuksen tarkoituksena oli kukistaa istuva Labour-hallitus. Mutta tuloksena onkin Kokoomuksen kannatuksen romahdus.

Ruotsin Kokoomus on siis tekemässä mutatis mutandis "lipposet".

Aiheesta on su 26.2. Helsingin Sanomissa mainio pääkirjoitus otsikolla "Ruotsin kokoomus valitsi myrkytetyn maljan". Suomen demarit ovat juoneet myrkkymaljoja jo yli 20 vuotta.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Demarit voisivat hivenen terävöittää luokkatietoisuuttaan ja asettua vassareiden Merja Kyllösen taakse!

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Martti Haverinen, #10.
Kyllä vassareiden Merja Kyllönenkin olisi demareille "oikeampi" ratkaisu kuin Sauli Niinistö, jos kerran demareiden kaikki mahdolliset ehdokkaat kieltäytyvät (tai kielletään).

Tilanne muuttuu toiseksi, jos Sauli Niinistö tekee tulonjaon epäoikeudenmukaisuutta kauhistelleista kannanotoistaan käytännön johtopäätökset - ja loikkaa demareihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset