*

TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Eurooppa-päivä vai Voiton päivä vai molemmat?

# Tiistaina 9.5. oli Eurooppa-päivä. Venäjällä sitä vietettiin Voiton eli Pobedan päivänä, День Победы. Tuota Voiton päivän juhlintaa on nyttemmin yritetty rantauttaa myös tänne Suomeen. Hitlerin kukistamista kannattaakin todella juhlia myös lännessä. Olihan siinä lännellä vähintään yhtä ratkaiseva osa kuin Stalinin Neuvostoliitolla.

   Lännessäkin tunnetaan Voiton päivä, Victory in Europe Day.  Mutta sitä vietetään mm. Ranskassa ja Norjassa jo 8.5. Miksi niin? Siksi, että Hitlerin valta murtui tuona päivänä. Mutta Neuvostoliitossa kellot käyvät etuajassa. Siellä oli silloin jo 9.5.1945.

   Meillä Suomessa Hitlerin vallan kaatumista ei ole tunnettu samalla tavalla kuin muualla Euroopassa. Suomihan taisteli ensin talvisodassa Stalinia ja Hitleriä vastaan, jatkosodassa Stalinia vastaan jopa Hitlerin avustuksella. Lapin sodassa Suomi käänsi aseensa Hitleriä vastaan ja hoiti homman loppuun jo huhtikuussa 1945 eli ennen Voiton päivää.

   Eurooppa-päivää taas vietetään siksi, että Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti 9.5.1950 yhtenäisen suunnitelman Euroopan rauhan ja yhteistyön kehittämiseksi. Se oli alkuna Euroopan Unionille (EU).  EU on kokenut komean nousun. Mutta Britannian ero eli Brexit oli viime vuoden paha kolaus. Juuri näinä päivinä Robert Schumanin suunnitelmat pelastettiin, kun Emmanuel Macron valittiin Ranskan presidentiksi.

   Tänäkin vuonna oli siis täysi syy juhlia Eurooppa-päivää.  Venäjällä Voiton päivän juhlinta on nostettu aivan uudelle tasolle, kun Lokakuun vallankumouksen muistoa pyritään hälventämään.

   Mutta miksi Voiton päivän juhlinta on annettu Venäjän yksinoikeudeksi?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tässä on ennakkotietoa Suomen Voiton päivän marssista. Suomalaisten olisi pitänyt ottaa kantaa asiaan:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/220176-venajan-vo...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tässä on Ylen juttu Voiton päivän marsseista Suomessa: http://yle.fi/uutiset/3-9603350
Kyseessä on uusi ja erikoinen ilmiö.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tässä on hiukan tietoa Voiton päivän tilaisuudesta:
– Että ihmiset muistaisivat, että kymmeniä miljoonia ihmisiä menetti elämänsä meidän takia fasismia vastaan. Ettei se vaan enää koskaan nosta päätään, sanoi kulkueen järjestäjiin lukeutuva Daria Skippari-Smirnov. Tilaisuudessa hän kantoi veteraani-isoisoisänsä kuvaa mukanaan, kuten tapaan kuuluu.

– Hän soti toisessa maailmansodassa ihan alusta loppuun asti, jäi eloon ja eli hyvin pitkän elämän.

Suomessa tapahtumia on julkisesti kommentoitu varovaisen skeptisesti. Dosentti Arto Luukkanen kuvailee Helsingin-tapahtumaa blogikirjoituksessa uhomarssiksi. Pelkästään hyvällä tapahtumaa ei katso myöskään merkittävän venäjänkielisen kulttuurilehden Spektrin päätoimittaja Eilina Gusatinskaja.

– Teennäisen kulkueen järjestäminen maassa, joka ei pelkästään menettänyt 40 000 ihmistä, eli prosentin kansalaistaan, vaan myös 10 prosenttia alueestaan, ja joka joutui etsimään uuden asuinpaikan 400 000:lle näistä paikoista lähteneelle, on mielestäni aggressiivinen provokaatio, jolla ei ole mitään yhteistä veteraanien muiston kunnioittamisen kanssa, Gusatinskaja kommentoi Fontanka.fi -sivustolla.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

" maassa, joka ei pelkästään menettänyt 40 000 ihmistä, eli prosentin kansalaistaan, vaan myös 10 prosenttia alueestaan..."
- Eilina Gusatinskaja on fiksuimpia suomenvenäläisiä, mutta hänenkään tietonsa eivät ole ihan täysin kelvot, kuten eivät kaikkien kantasuomalaistenkaan.

1. Stalin ryösti 12,5 % alkuperäisen Suomi-neidon pinta-alasta, ks. http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

2. Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannassa on lähes 95 000 viime sotien aikana puolustusvoimien palveluksessa menehtyneestä henkilöstä, mutta tietokanta ei sisällä kotirintaman siviiliuhreja.

Siviiliuhreja tiedetään olleen runsaasti, koska Neuvostoliitto pommitti heti talvisodan ensipäivistä lähtien Helsingin, Turun, Viipurin ja Oulun lisäksi muitakin kaupunkejamme samaten kuin maaseututajamia, eivätkä murhanhimoisten neuvostopartisaanienkaan usein naisiin ja lapsiin kohdistuneet veriteot olleet vähäisiä, ks. http://www.iltalehti.fi/kuvagalleria/data/yleinen/...

Monissa Länsi-Euroopan maassa juhlitaan 8.5. voittoa fasismista, mutta jotkut hörhöt tosiaan vielä nyky-Euroopassakin juhlivat 9.5. itäfasismin voittoa. Lue lisää blogista 'Kuseeko Pronssisoturi Sibelius-monumentille voitonpäivän katupartisaani-skussa?'> http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236771-k...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Veikko Savolainen, #6.
Suomen kuuluisi ilman muuta juhlia 8.5. voittoa fasismista eikä yhtyä 9.5. itäfasismin voiton juhlintaan - aivan riippumatta siitä, mitä meidän kellomme viisarit näyttivät 8.5.1945.

Käyttäjän Yhteiskuntajutustelija kuva
Janne Koski

Venäjän lisäksi Voitonpäivä 9.5. on vapaapäivä myös Armeniassa, Azerbaidžanissa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Moldovassa, Tadžikistanissa, Ukrainassa, Uzbekistanissa ja Valko-Venäjällä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Janne Koski, #4.
Nuo mainitut maat ovat kaikki entisiä neuvostotasavaltoja. Voiton päivää on tietojen mukaan vietetty myös mm. Ranskassa ja Norjassa. Kyllä Hitlerin vallan romahtamista sietäisi juhlia laajemmaltikin.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Voiton päivää on tietojen mukaan vietetty myös mm. Ranskassa ja Norjassa. Kyllä Hitlerin vallan romahtamista sietäisi juhlia laajemmaltikin."

Ennen kaikkea kuitenkin Ranskassa ja Norjassa, jotka olivat käytännössä antautuneet panfasismin miehityksen alle, ja vapautuivat siitä todellakin vasta 8.5.1945. Itä-Euroopan voitto itäisestä fasismista koitti vasta 1990-luvulla.

Suomen suuri isänmaallinen puolustussota 1939-44 käytiin Hitlerin ja Stalinin liittouman ja isovenäläisen imperialismin aggression ja valtausyrityksen torjumiseksi, eikä Suomea koskaan vallatu/miehitetty. Ja ehkäpä kävi jopa niin, että pieni pohjoinen gallialaiskylä Suomi asettuessaan ensimmäisenä ja ainoana 1939 Molotov-Ribbentrop-internatsisti-liittokunnan hyökkäystä vastustamaan, vakavasti aseellisesti ja myös menestyksellisesti toisin kuin huono-onnisemmat Puola ja Baltian maat ja Tanska ja Norja, pelasti koko Euroopan ajautumasta loppupeleissä pysyvästi joko Stalinin tai/ja Hitlerin valtaan.

Nyt 2017 meillä on kansakuntana oikeastaan moraalista vipuvarttakin muistopäivinämme vaatia myös nuilta respectiä valinnoillemme. Myös noilta sodanaloittajaimperialistivalloilta valtiollisine jatkajineen ja niiltä, jotka olivat niiden vallan alla miehitettyinä tai todellisessa liitossa niiden kanssa. Voisimmehan vaikka muistuttaa siitä, että Paasikiven neuvottelemat Tarton rauhan rajat olivat virallisesti kv.oikeudellisesti voimassa vuoteen 1947, eikä ETYJin periaate mitenkään estä itänaapuriamme rauhanomaisesti palauttamasta ryöstämäänsä...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #7

Veikko Savolainen, #7.
Suomen sotien historia poikkeaa todellakin monella tavalla muiden Euroopan maiden vaiheista. Mutta kaikki voimme olla onnellisia siitä, että Hitlerin valta saatiin loppumaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset