TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Presidentinvaali on ratkennut ”työväen miehen” voittoon

# Tällä kertaa presidentinvaalipaneelissa keskityttiin oikein erityisesti ulko- ja puolustuspolitiikkaan. Matti Vanhanen (Kesk.) oli toipunut sydänoireistaan siinä määrin, että pääsi osallistumaan. Hän näytti kyllä huolestuneelta, koska Sauli Niinistön lyöminen tuntuu entisestä 2003-2010 pääministeristä toivottomalta. Ja kaiken lisäksi selän takana uhkaa ”oman puolueen” Paavo Väyrynen (Keskusta ja Kansalaispuolue), joka on jo saanut kerätyksi 15 000 kannattajakorttia 20 000:sta. Vanhanen on sitä paitsi valittu Keskustan presidenttiehdokkaaksi jo muistaakseni pari vuotta sitten. Hänellä on ollut aikaa harjoitella tuota roolia.

   Miten ihmeessä Sauli Niinistö on onnistunut ottamaan noin ylivoimaisen aseman? Yhtenä syynä on se, että hän voi leveillä tavanneensa aivan viime aikoina sekä Putinin että Trumpin ja vielä Kiina Xin. Nuo henkilöt ovat muille ehdokkaille tuttuja vain iltapäivälehtien lööpeistä.

   Sauli Niinistö on sitä paitsi luonut ulko- ja puolustuspolitiikassa ”neljä pilaria”, joiden kaatamisessa muilla on täysi työ.

   Keskustelu oli kuitenkin vilkasta. Värikkäimpiä keskustelijoita olivat Laura Huhtasaari (PS) ja Merja Kyllönen (Vas.). Huhtasaari kävi taistelua jopa EU:ta vastaan. Hänen mielestään EU:n komissiota voi hyvin verrata sodanjälkeiseen valvontakomissioon, jonka päätöksistä ei voinut valittaa mihinkään.

   Yhtenä keskusteluteemana oli sellainenkin vaara, että Venäjä alkaa taas päästää Suomen rajan yli joukoittain maahanmuuttajia. Se olisi monelle ehdokkaalle painajaisuni. Mutta Huhtasaarella on ratkaisu: rajat kiinni itään ja länteen.

   Keskusteluteemoja kyllä riittää. Suomi yrittää luovia Itämeren myrskyissä hankalassa maantieteellisessä asemassaan.

 

Jos ei tule presidenttiä, tulkoon ainakin Labour-blokki!

# Muille ehdokkaille Suomen EU-jäsenyys on tosiasia, jonka edullisuudesta ei enää kannata keskustella. Se on vain tapahtunut tosiasia. Useat ehdokkaat toivoivat EU:lta sitä tukea, jota Nato-jäsenyys ei voi meille tarjota. Merja Kyllönen taas pitää päinvastoin valitettavana, että EU:sta ollaan ”luomassa puolustusliittoa”.

   Pekka Haavisto (Vihr.) puhuu mieluummin globaaleista kuin eurooppalaisista kysymyksistä. Nato-jäsenyyden kannattaja Nils Torvalds (Rkp) on jäänyt puolustuspoliittisine mielipiteineen tämän joukon kummajaiseksi. Tuula Haatainen (Sdp) on monisanainen mutta liian monen mielestä liian vaikeaselkoinen. Häneltä odotetaan turhaan johtavan Labour-poliitikon viestejä tasa-arvoisemman maan ja maailman puolesta.

   Jos Haavistolla ja Haataisella olisi tilannetajua, he ryhtyisivät muodostamaan Suomeen ruotsalaismallista Labour-blokkia, koska Antti Rinteestä ja Touko Aallosta ei näytä olevan mihinkään. Merja Kyllönen tulisi blokkiin mukaan ilman muuta puolesta sanasta.

   Muistakaamme, että Sauli Niinistö hankki kansansuosionsa pitämällä järeitä puheita ökyilyä vastaan ja esiintymällä ”työväen miehenä”. Nuo puheet ovat demareilta jääneet näihin saakka pitämättä.  

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ymmärrän erittäin hyvin, että demarien ja vihreiden on vaikea jatkaa kunnon kampanjaa, kun "työväen mies" on jo presidenttinä. Siksi ehdotankin, että demarit, vihreät ja vasurit ryhtyisivät käyttämään kansainvälisempää ja vähemmän ryvettynyttä sanaa Labour-blokki. Sen hakaluutena on tuo b-kirjain. Sekavuutta lisää se, että on vielä sana blogi, joka sekoittuu suomalaisten suussa blokkiin. Ex-persu Timo Soini käyttääkin blogista "suomennosta " ploki. Mitenkähän Mr Ulkoministeri kutsuisi blokkia?

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner
Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Nita Hillner, #4.
Se on hyvä veikkaus. Voisi myös ajatella, että kun blogi on ploki, niin blokki olisi lokki.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Helsingin Sanomat on laatinut presidenttiehdokkaista heidän haastattelujensa pohjalta grafiikan oikea-vasen/konservatiivi-liberaali-pohjalta. Suomen Labour-blokki erottuu selkeästi grafiikan vasemmassa alakulmassa.

Suomen "työväen presidentti" Sauli Niinistö on kylläkin "vasemmalla" mutta Torvaldsin kanssa kaikkein eniten oikealla näistä ehdokkaista. Vaaleissa ei näköjään kannata kertoa, että tuo "vasemmistolaisuus" on vain vaalipropagandaa - ja rahoitus ja varsinainen kannatus tulee finanssieliitiltä. Niin että sellainen "työväenpresidentti" meillä on.

Kenenkään ehdokkaan ei kannata kertoa olevansa oikealla vaan mieluummin hiukan vasemmalla. Ei vaikka maassa istuu harvinaisen oikeistolainen Sipilä-Orpo-Bernerin myös SOS-hallitukseksi kutsuttu ministeristö.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Laura Huhtasaarelle antaisin tunnustuksen ainakin yhdestä mainiosta kiteytyksestä. Hänen mielestään Kremliin on yritettävä pitää jonkinlaisia suhteita - mutta jalkaväkimiinat on saatava takaisin.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Huomaan, että Tuula Haatainen ja Pekka Haavisto keskustelevat ke 29.11. klo 17-18:30 aiheesta ”Miten presidentti voi toimia arvojohtajana?” Robert’s Coffeessa, Kampinkuja 2.

Nyt Haataisella ja Haavistolla olisi mainio tilaisuus panna alulle Suomen Labour-blokki. On lopetettava ikäihmisten kurjuuden (demarien teema) ja nuorisoköyhyyden (Vihreiden teema) vastakkainasettelu. Talouseliitti nauraa kammareissaan, kun köyhät kiistelevät keskenään.

On luotava Labour-blokki taistelemaan sekä ikäihmisten että nuorison kurjuutta vastaan. Mallia kannattaisi ottaa Ruotsista.

Onnea matkaan!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset