Kipeitä kysymyksiä presidenttiehdokkaille
Kävelin Helsingin Tapanilan rautatiesillalla, jonne on pystytetty rivistöksi presidenttiehokkaiden mainokset. Vilkaisin julisteet vasemmalta oikealle. Ja tällaisia ajatuksia siinä heräsi:
# Merja Kyllönen (Vasemmistoliitto) on itärajalla asunut välitön ja huumoriin valmis luonnonlapsi. Hän on ehdokkaista ainoa, joka selvästi nauttii saadessaan olla korokkeella ihmisten edessä. Hän ei kuitenkaan välittäisi puhua vaaliteemoista ja sen sellaisesta tyhjänpäiväisyydestä. Älkäämme siis kysykö, mitä pitäisi ajatella, jos Kyllösen äänisaalis jäisi vielä Paavo Arhinmäen v:n 2012 lukemien 5,48% alapuolelle.
# Pekka Haavisto (Vihreät) oli edellisten vaalien yllättäjä v. 2012. Mutta hänen teemansa ovat hiukan verran haalistuneet. Viime kerralla hän sai toisella kierroksella taakseen koko Labour-blokin, koska ”herrojen kanssa marjaan” erehtynyttä Paavo Lipposta ei enää pidetty työväenliikkeen edustajana. Mutta toimittajat, älkää kysykö Haavistolta, miksi sähköyhtiö Caruna myytiin kapitalisteille.
# Matti Vanhanen (Keskusta) on ollut presidenttiehdokkaana ennätyspitkään. Mutta kunnon kampanjaa ei ole vieläkään näkynyt suurissa kaupungeissa. Nyttemmin Vanhanen keksi, että Suomen pitäisi lähestyä Afrikan maita, joita USA:n presidentti Trump on juuri solvannut tökerösti. Vanhasen trauma on Paavo Väyrynen, oman puolueen kunniapuheenjohtaja, joka haluaa taas presidentiksi. Älkää kysykö Vanhaselta, mitä hän ajattelee Väyrysestä.
# Laura Huhtasaari (Perussuomalaiset) on vaalipaneeleissa pirteä ja sanavalmis. Hän vastustaa maahanmuuttoa, EU:ta, euroa ja Natoa. Mutta älkää kysykö häneltä, mistä Perussuomalaiset saisivat yhteistyökumppaneita, kun Sipilän-Orpon-Soinin SOS-hallituskin sai tarpeekseen.
# Tuula Haatainen (Sdp) edustaa puoluetta, joka piti hallussaan presidentinlinnaa Kekkosen jälkeen lähes 30 vuotta eli pitempään kuin itse UKK. Viime vaaleissa v. 2012 tuli katastrofi. Paavo Lipponen sai äänistä 6,7 % ja jäi viidenneksi. Se oli hirveä romahdus pitkäaikaiselle valtapuolueelle. Älkää kysykö Haataiselta, miten nimittää vaalitulosta, jos demariehdokas saa tällä kertaa vielä vähemmän kannatusta kuin Paavo Lipponen.
# Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys) taklasi jo 1970-luvulla puoluetoverinsa Keijo Korhosen ja nousi ministeriksi. Korhonen maksoi kalavelat v:n 1994 vaaleissa, joihin hän tuli valitsijayhdistyksen ehdokkaana, hajotti Keskustan äänet ja esti Väyrysen pääsyn toiselle kierrokselle. Taktiikka oli siis sama kuin Väyrysellä nyt Vanhasta vastaan. Väyryseltä on myös viety ”manuaalisesti” ”varma pääministerin paikka” v:n 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Jne, jne. Kaikesta voitte kysyä Väyryseltä. Hän ottaa esille kirjoittamansa kirjan, jossa on kerrottu ”oikea totuus”.
# Sauli Niinistö (valitsijayhdistys) ei vaalimainoksessaan katso silmästä silmään vaan jopa kääntää selkänsä. Ei kannata kysyä miksi. Niinistö on istuva presidentti, jonka kannatus on ennätyksellistä. Hänellä on tässä vaalikampanjassa vain menetettävää. Niinistön kannatti mennä v:n 2012 vaaleihin ”työväenpresidenttiehdokkaana”. Demarit ja vasurit ovat vieläkin shokissa. Mutta älkää kysykö Niinistöltä, pitäisikö 1990-luvun pankkikriisistä ja konkurssilurjusteluista järjestää Totuuskomissio.
# Nils Torvalds (Rkp) oli 1970-luvulla aktiivi taistolainen, joka jopa opiskeli Neuvostoliiton puoluekoulussa. Nyt hän on ainoa ehdokas, joka kannattaa Nato-jäsenyyttä. Tekisi mieli saada tietää tarkemmin, miten tällainen kuperkeikka on tapahtunut. Torvalds on sitä mieltä, että Venäjä romahtaa 10 -15 vuodessa. Ei kannata kysyä, miksi meidän pitää varustautua noin järeästi noin heikkoa valtiota vastaan. Ehkä Linus tietää?
Kristillisdemokraatit – niin ja Sininen tulevaisuus – ovat ilmeisesti ainoat puolueet, joiden ei tarvitse katua lähtöään omalla ehdokkaalla presidentinvaaleihin.
Siinä on vaalikommentaattoreille kysymyksiä, joita ei pitäisi esittää näille ehdokkaille. Älkää siis kysykö, toimittajat. Jaa, mutta – kysykää sittenkin.
Kuva: Vaalimainoksia Helsingin Tapanilan rautatiesillalla. Kuva: Timo Uotila
Kyllöseltä ei tuota tarvitse kysyä sillä se jä alle.
Haavistolta tuota on kysytty ja vastaukset olkivat niin ympäripyöreitä kuin vain poliitikko voi antaa.
Ei Vanhaselta tarvitse kysyä, riittää kun mainitsee Väyrysen nimen.
Ei tuota tarvitse Huhtasaarelta kysyä. Nämähän ovat presidentinvaalit.
Eihän Perussuomalaisten pitänyt nousta hallitukseen viime vaalien jälkeenkään. Nousivat kuitenkin.
Onhan meillä ollut Vasemmistoliitto ja Kokoomus / RPK:n samassa hallituksessa.
Haatainen vastaa että se johtui joistakin muista kuin sdp:stä.
Väyrynen, no….
Eihän vika ole minun, en minä niistä päättänyt vaan aivan jotkut muut, en ollut millään tavoin osallisena. Kuten en Euroon viemisessäkään.
Yleensähän takinkäännöt ovat rajuja. Vähän niin kuin silloin kun vesi lainehtii melkein täydessä ämpärissä.
Kuten Soinin kun pääsi hillotolpalle.
Ilmoita asiaton viesti
Jacke Rantanen, #1.
Huomaan olevani paljossa samalla kannalla kanssasi. Tuoltahan se tutuu. Jännä nähdä, mitä toimittajat uskaltavat kysyä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun nyt vielä on aikaa niin esitän veikkauksen:
Jos Sauli Niinistö ei itse ota puheeksi niin toimittaja tulee tiolaustyönä aivan varmasti kysymään Perustuslakituomioistuimesta.
Toimittaja ei myöskään tule kysymään väitteistä että ”tietovuoto” olisi lähtöisin presidentin kansliasta eikä toimttajalla varmasti tässä yhteydessä olisi pokkaa, jos tämä tulisi esille, kysyä että olikohan nyt kysymys ”Moskovan nootista” jonbka Kekkonen aikanaan sai. Tämä kjoskee molempia koska Niinistö oli eilen ehdottanut keskustelua, tosin pitkää ja perustellista, perustuslakituomioistuimesta jponka kannattaja hän oli -90-luvun alussa mutta luopui siitä sitten.
Luopuiko siksi etä lakimiehenä huomasi että tuleva EU-Euro-prosessi ei ehkä menisi läpi riippumattomassa tuomioistuimessa.
Ilmoita asiaton viesti
Jocke Rantanen, #5.
Erinomainen kysymys tuo Perustuslakituomioistuin. Minusta sellaista tarvitaan tässä maassa, joka pyrkii olemaan kaikinpuolinen oikeusvaltio. Tämän asian vaiheet olisi selvitettävä perusteellisesti – ja vielä näiden presidentinvaalien yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
Timon hyvien kysymysten lisäksi jokaiselle ehdokkaalle tämä yksi ja sama: ”Valtioliitto vaiko liittovaltio?”
Ilmoita asiaton viesti
Ilmari Schepel, #3.
Todella hyvä kysymys. Se kannattaa tosiaan tehdä jokaiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin pelkistettyjä ja muotoiltuja vaalikysymyksiä tasapuolisesti itse kullekin presidenttiehdokkaalle.
Saa nähdä ketä toimittajat lipovat ja ketä grillaavat vaalitenteissä?
Ilmoita asiaton viesti
Kari Kilpiö, #7.
Minäkin odottelen kiinnostuneena, ottavatko toimittajat esille vaikeita kysymyksiä. Niinhän sitä pitäisi, koska elämme demokatiassa, jonka tärkeä piirre on sananvapaus.
Ilmoita asiaton viesti
Ylen presidenttitentissä ei otettu lainkaan esille vanhempia asioita, esimerkiksi 1990-luvun pankkikriisiä, jolloin Niinistö oli ratkaisevissa asemissa. Tuota Totuuskomissio-kysymystä ei kyllä voida sivuuttaa loputtomiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrankin loistava blogi tästä aiheesta! ja todella hyvät loppu kysymykset!
Ainut kysymys Huhtasaarelle on outo koska nyt ei ole kyse puolueesta vaan henkilöstä.. Olisihan se aika hauskaa nähdä kun hallituksessa olevat yrittäisi olla syrjiviä prsedenttiä kohtaan vain puolueen takia.. Vai menisivätkö niin pitkälle kun Usassa, KEINOLLA MILLÄ HYVÄNSÄ ON SYRJÄYTETTÄVÄ VALTAISTUIMELTA..
Ilmoita asiaton viesti
Petri Pirskanen, #10.
Tilan puutteen vuoksi jouduin jättämään nuo kysymykset lyhyiksi ja niukoiksi. Laura Huhtasaarta voisin kyllä kiittää siitä, että hän se juuri otti esille tuon Niinistölle kiusallisen kysymyksen Totuuskomissiosta 1990-luvun pankkikriisin ja konkurssilurjustelujen paljastamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Radiossa on haastateltu demarien presidenttiehdokasta Tuula Haataista. Hän on aivan kelpo ehdokas, joka on ilmoittanut naisten aseman parantamisen suureksi päämääräkseen. Se on ehdottoman tärkeä tehtävä.
Haataisella on valtava taakka niskassaan Sdp-puolueen historiassa. Demareilla oli presidentinlinna hallussaan peräti 30 vuotta 1982-2012. Paavo Lipponen jäi sitten v. 2012 vaaleissa peräti viidenneksi. Saapa nähdä, pystyykö Haatainen parempaan.
Ilmoita asiaton viesti
Timo, kuuntele eilinen Puheen politiikkaradion tentti (Haatainen) Areenasta (oletan, että se löytyy sieltä. Haataisen feministinen ulkopolitiikka johtotähtenä?? Miksei tällaisista ankoista joudu koskaan toimittajien, haastattelijoiden kautta grilliin. Sirkkanen ja Pajunen kyllä yrittivät, mutta Haatainen kierteli ja kaarteli naisten ja lasten siivellä. Kyllä se Lipponen oli tulosta parempi ehdokas ja Haatainen tullee saamaan noin puolet Lipposen äänimäärästä ja ihan ansiosta. Rinne se on raaka toveri, naiset ensin heikoille jäille ja sitten kabinetista katsotaan…
Ilmoita asiaton viesti
Veikko Mäkitalo, #14.
Kuulin kyllä tuon lähetyksen. Haatainen on todella mestari muotoilemaan puheitaan ja tarpeen mukaan kiertämään kysymyksen. Se on ”ammattitaitoa”, jota politiikassa tarvitaan. Toimittajien on yritettävä tiukasti.
Haataisen feministinen linja on erittäin tarpeellinen tässä maailmassa, joka on kaikkea muuta kuin tasa-arvoinen.
On käsittämätöntä, miten matalalla demarien kannatus on nyky-Suomessa. Sdp oli presidenttipuolue 1982-2012.
Ilmoita asiaton viesti
Itsekin olen miettinyt tuota miksi se on niin matala.. Kumminkin itsekin olen köyhä/työtön, isättömästä perheestä.. Jne…. Ja silti en ikinä heitä äänestäisi. Johtuu varmaan heidän asenteesta joka kutakuinkin tälläinen: ”Suomi voi pelastaa jokaisen maailman ihmisen” ”Tasa-arvo pitää näkyä joka hiivatin paikassa, myös vessojen ovissa,”ei haittaa vaikka ihmiset (laittomatmaahanmuuttajat) rikkovat lakia”, Ja monta muuta asiaa.. Ehkä tuossa on yksi syy.. Toinen on tietysti nämä AY-liitot ja niiden omat bisnekset.
Ilmoita asiaton viesti
Petri Pirskanen, #25.
Eräät muutkin ovat valittaneet sitä, että Sdp on liiaksi ay-pomojen pihdeissä. Perussyy Suomen vasemmiston surkeaan menestykseen on kuitenkin se, että nuo puolueet ovat erehtyneet ”herrojen kanssa marjaan”.
Ilmoita asiaton viesti
Näin ulkosuomalaisena kysymykset vaikuttavat oudoilta presidentin työtä ajatellen, mutta ehkä en ymmärrä nykyistä toimenkuvaa kovin hyvin. Varsinkaan miten menneet asiat tulevaan vaikuttaisivat? Minulle kelpaisi Nato ja liittovaltio vallan hyvin, siellä ilmeisesti pelottavilta?
Ilmoita asiaton viesti
Marina Lindqvist, #13.
Ymmärrän kovin hyvin kokemuksesta, miten vaikeaa ulkomailta käsin on seurata Suomen politiikkaa. Minun hyvin kryptiset heittoni avautuvat kunnolla, jos yleensä avautuvat, vain niille, jotka seuraavat tiiviisti Suomen tapahtumia.
Menneet tapahtumat antavat näkökulmaa. Menneiden tapahtumien joukossa saattaa myös olla asioita, joita ei ole hoidettu kunnolla tai jotka on hoidettu väärin. Nekin pitäisi lopulta korjata. Niissä presidentiehdokkailla on saattanut olla roolinsa.
Nato / liittoutumattomuus ja EU-liittovaltio / valtioliitto ovat todella suuria ja oleellisia kysymyksiä näissäkin vaaleissa.
Ilmoita asiaton viesti
Marina, Natoa en halua Suomeen koska se tekee meistä automaattisesti potentiaalisen Venäjän vihollisen. En ole mikään Venäjä-mielinen, kaukana siitä. Mutta en halua tänne, 1300 km:n Venäjän rajalle Nato-joukkoja.
Liittovaltio, EU-liitovaltio, johtaisi todennäköisesti siihen että Suomen kehitys loppuisi ja Suomi taantuisi vaikkapa New Mexikoa vastaavaksi takamaaksi. Aivan kuten Suomi oli Ruotsinvallan aikana. Silloin Suomi oli raaka-aineita ja tykinruokaa tuottava takamaa ja puskuri Venäjää vastaan. Sodat Ruotsin ja Venäjän välillä käytiin Suomessa ja Baltiassa, ei Ruotsissa.
Kunnes Venäjä otti Suomen ja Suomesta tuli Venäjän ikkuna Eurooppaan ja Suomen kehitys alkoi. Se tosin päättyi sitten 1800-luvun lopulla kun venäläiset alkoivat venäläistämään Suomea.
Kukaan noista ehdokkaista ei ole esittänyt mitään visioita siitä minkälainen Suomen piotäisi olla tulevaisuudessa. Ainoa On Laura Huhtasaari. Hän haluaa pitää Suomen suomalaisilla ja määräysvallan omiin asioihimme itsellämme.
Nuo argumentit riittävät minulle. Vaikka on nuori ja ulkopolitiikassa kokematon niin ei se ole haitta, paremminkin etu kun ei ole vanhoja rasitteita. Käytännön tasolla presidentillä on hallituksen lisäksi aivan riittävästi asiantuntijoita joilta kyllä löytyy tietoa.
Eihän presidentti, olipa kuka hyvänsä, teidä eikä hallitse koko kenttää. Jokainen presidentti käyttää ja on aina käyttänyt asiantuntijoita apunaan. Ja meillä ulkopolitiikaa hoitaa myös hallitus.
Se että poliittista kulttuuriamme täytyy uudistaa on riittävä peruste minulle.
Ilmoita asiaton viesti
Jocke Rantanen, #19.
Suomen olisi nykytilanteessa kenties viisasta pysytellä Naton ulkopuolella. Mutta on pidettävä yllä hyvää maanpuolustusta ja valmiutta saamaan apua lännestä, jos tilanne vaatii. Tällainen asetelma pitäisi myös Venäjää varpaillaan. Kremlin olisi otettava huomioon myös Suomen edut.
Kyllä muutkin kuin Laura Huhtasaari ovat esittäneet visioita Suomen tulevaisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Illalla 15.1. katsoimme Sauli Niinistön presidentinvaaliesittelyn. Seitsemän minuutin puheessaan Niinistö otti teemakseen ”Rauha ratkaisee”. Sodan ja rauhan suhteen Niinistö ei näe Suomen nurkilla erityisempää kriisitunnelmaa. Hän on kuitenkin valmistautunut länsiliittouman tukeen, jos tilanne kiristyy. Nato-jäsenyys ei kuitenkaan ole juuri nyt ajankohtainen.
Toiseksi Niinistö puhui luonnonrauhasta. Presidentin huolena ovat ilmastonmuutos ja kehitysmaiden liikakansoitus.
Kolmantena teemana oli yhteiskuntarauha. Niinistö korosti, että Suomi on luotettavilla vertailuilla todettu maailman vakaimmaksi maaksi. Se on jotain se.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni Sauli Niinistö ei sanonut yhtään mitään. Hän toisti samoja vanhoja kliseitä joiden uskoo purevan kansaan.
Rauha, siitä puhuvat ja sitä haluavat kaikki.
Liittovaltio, sitä eivät halua kaikki mutta Niinistö ei ole sitä vastaan.
Nato, Niinistö kannattaa ehdottomasti Nato-jäsenyyttä vaikka onkin ”lieventänyt” kantaansa. Lienee niin että on pakko saadakseen kannatusta niiltä joille ei-Nato-jäsenyys on kynnyskysymys.
Liikakansoituksesta on puhuttu viisikymmentä vuotta mutta mitään ei ole tehty. Pelkkää sanahelinää siis.
Itse en usko että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama. Epäilyä vahvistaa kun katselee lämpötilakäyriä kymmenien tuhansien vuosien ajalta. Ilmasto on lämmennyt ja jäähtynyt kautta historian aikan jolloin ihmisen tuottama hiilidioksiidi on ollut täysin merkityksetöntä ilman hiilidioksiidipitoisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Jocke Rantanen, #20.
Kyllä kai asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että tämä nykyinen kiihtyvä ilmastonmuutos on pääosin ihmisen aiheuttama. Totta on kyllä, että ilmasto on kautta aikojen muuttunut ilman ihmistäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän kysymyksen haluaisin kuulla: ”Kummat ovat etusijalla; suomalaiset vai ulkomaalaiset?”
https://asfalttikukka.blogspot.fi/2018/01/ilmaston…
Ilmoita asiaton viesti
Esa Paloniemi, #18.
Ilmastonmuutos ja väestöräjähdys ovat todella suuria ongelmia. Niihin olisi löydettävä ratkaisut. Siitä olen samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Tv-haastattelussa Niinistö kertoi alentaneensa omaa palkkiotaan ja yrittäneensä antaa esimerkkiä muillekin suuripalkkaisille – yleensä huonolla menestyksellä.
Niinistö on myös pitänyt järeitä puheita yritysjohtajien ökyilyä vastaan. Olisin odottanut tuollaisia puheita demareilta ja vasureilta. Vasemmiston ennätysalhainen suosio taitaa johtua siitä, että on vain kuunneltu Niinistöä ja katseltu muualle.
Niinistö korosti myös, että on tärkeää kerätä veroja. Se on demokratiaa ja yhteisvastuuta parhaimmillaan. Tuo ei tunnu lainkaan Kokoomus-miehen puheelta.
Kun tuli puheeksi maahanmuutto, Niinistön mielestä olisi vastaanotettava
pahimmassa pulassa olevia. Se on sitä kuuluisaa tolkun ja maltin politiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Paavo Väyrysen Yle-radiohaastattelu ti 16.1. oli aikamoinen käsirysy. Toimittajat ja Väyrynen puhuivat jatkuvasti toistensa päälle. Keskustelussa käytiin laajalti läpi 1990-luvun tapahtumia, jolloin Suomi liittyi EU:hun – ja Väyrynen haroi vastaan. Väyrysen mielestä euroon liittyminen tapahtui perustuslakia loukaten. Tuokin asia olisi vielä syytä läpivalaista.
Ilmoita asiaton viesti
MTV:n Nils Torvaldsin haastattelussa todettiin, ettei Nato-jäsenyydestä kannata järjestää kansanäänestystä. Kansalaisila ei ole tarpeeksi tietoa asian yksityiskohdista. Äänestys joutuu myös ulkomaisen informaatiovaikuttamisen kohteeksi. Eduskunnassa taas pieni vähemmistö voi äänestää esityksen nurin. Niin siis vähemmistö voi ratkaista Nato-jäsenyyden ja koko ulkopolitiikan suunnan.
Ilmoita asiaton viesti
MTV:n haastattelussa Laura Huhtasaari otti taas esille Totuuskomission 1990-luvun pankkikriisin ja konkurssiaallon tapahtumista. Toimittajat yrittivät merkillisellä tavalla mitätöidä tätä Huhtasaaren vaatimusta. Keskustelusta jäi vaikutelma, että tuollainen Totuuskomissio olisi eräille vaikutusvaltaisille piireille kauhistus. Lisää läpivalaisua kaivataan.
Huhtasaari myös totesi, että Suomen hammashuolto on retuperällä. Köyhillä ei ole varaa teettää tekohampaita. Tämä on paha epäkohta, vaikka ei kuulukaan presidentin toimivaltaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ylen ohjelmassa Pekka Haavisto piti onnistuneen puheen. Hän haluaisi tehdä Suomesta rauhanvälityksen suurvallan. Afganistanissa on sodittu jo kohta 40 vuotta. Haavisto kävi paikalla. Joku Suomen historiaan perehtynyt johtaja ihmetteli, miten ihmeessä Sdp:n Väinö Tanner saattoi astua pääministeriksi vain muutama vuosi kansalaissodan jälkeen.
Suomen esimerkkiä kaivattaisiin monella suunnalla. Mutta ei tuo vuosi 1918 ole monelle suomalaiselle helppo asia vieläkään.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Haaviston mielestä presidentti Niinistö ei ole antanut eduskunnalle ja kansalle läheskään tarpeeksi tietoa tapaamisistaan mm. Trumpin, Putinin ja Kiinan Xin kanssa. Nuo tapaamiset ovat jääneet hänelle ”vaalimainoksiksi”.
On myös kritisoitu sitä, että Niinistö ei heti tuoreeltaan oikaissut Trumpin vääriä tietoja mm. Suomen hävittäjäkaupoista.
Ilmoita asiaton viesti
Näistä presidentinvaaleista on tullut ennen kaikkea EU- ja Nato-vaalit. Varsinainen Nato-jäsenyyden kannattaja on vain Nils Torvalds. Niinistö ja Haavisto toivovat, että EU ryhtyisi pitämään huolta myös jäsenmaidensa turvallisuudesta eli muuttuisi eräänlaiseksi ”mini-Natoksi”. Se olisi heidän mielestään Suomen etu.
Väyrynen sen sijaan näkee EU:n puolustusulottuvuuden vaarallisena ”puolueettoman” Suomen ”natottamisena”. Myös Vanhanen on sitä mieltä, että Suomen olisi pysyttävä liittoutumattomana, joskaan ei sentään väyrysmäisesti ”puolueettomana”.
Huhtasaari vastustaa sekä Natoa että EU:ta, jotka ”vievät Suomelta itsenäisyyttä”. Jokseenkin samoilla linjoilla on Väyrynen.
Kaikki ehdokkaat näyttävät vastustavan EU:n muuttumista liittovaltioksi. Monien mielestä Suomen kannattaisi muodostaa tiivis liitto pohjoismaiden kanssa.
Haataiselta ja Kyllöseltä toivottaisiin selkeitä näkemyksiä näistä kysymyksistä.
Ilmoita asiaton viesti
Nils Torvalds kirjoittaa blogissaan:
”Kaksi kilpakumppania tarrautuu hanakasti EU:n perussopimuksen artiklaan 42.7. Artiklan alakohta tarjoaa kyllä mahdollisuuden antaa apua, mutta päätös on viime kädessä apua antavan valtion harkinnassa. Puolustusvoimien juhlaseminaarissa tiistaina (16.1.) ministeri Jaakko Iloniemi totesi, että sellaista apua annetaan pelkästään sen jälkeen, kun apua antava maa on arvioinut mikä on sen etujen mukaista.” http://nilstorvalds.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24927…
Tässä olisi tärkeä keskustelun aihe vaalikampanjan loppumetreille. Kysyisin, eikö Nato-maiden siis ole lupa arvioida, mikä on niiden etujen mukaista. Jos esimerkiksi Nato-maa Turkki pyytää apua sorrettujen kurdien kukistamiseksi, olisiko Nato-Suomen pakko ryhtyä tukemaan sotilaallisesti Turkkia? Entä jos Baltiassa syttyy sotainen kriisi, oliiko Nato-Suomi automaattisesti osallisena? Tällainen automatiikka tuntuu riskipitoiselta.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Haavisto kävi Ylen radiohaastattelussa ke 17.1. Hän vaatii ilmastosopimuksen lisäksi kansainvälistä väestösopimusta. Tälle maapallolle ei mahdu enempää väkeä.
Ärhäkät toimittajat pommittivat Haavistoa yrittämällä selvittää, miten Niinistön ja Haaviston Nato-linjat eroavat toisistaan. Paljon niissä on yhteistä.
Haavisto toivoi, että Suomi alkaisi toimia rauhavälityksen suurvaltana jo heti Ukrainan kriisissä.
Haavisto näki Nordstream-putkessa myös riskejä, joita Suomessa ei ole haluttu huomata.
Haavisto esiintyi hyvin rauhallisesti ampiaismaisten toimittajien ahdistamana. Tällä rauhallisuudella hän varmaan keräsi äänestäjien kannatusta.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Haavisto kertoi, että sananvapauden kehitysmaassa Venäjällä seurataan kiinnostuneena Ylen venäjänkielisiä radio-, tv- ja nettilähetyksiä sekä nettisivuja, jotka levittävät Venäjälle suomalaista näkökulmaa.
Tämä oli upea huomio. Minua se lämmittää siksikin, että olin v:sta 1990 tuottajana panemassa alulle Ylen venäjänkielisiä lähetyksiä: https://yle.fi/uutiset/osasto/novosti/
Ilmoita asiaton viesti