TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Trump ja Eurooppa riidoissa – paitsi Suomi ja Ruotsi

  • Kuva: Liput liehuvat Eurooppa-päivänä. Kuva: Timo Uotila
    Kuva: Liput liehuvat Eurooppa-päivänä. Kuva: Timo Uotila

# Liput hulmuavat taas kevätilmassa Eurooppa-päivänä. Ovatko Euroopan asiat todella niin hyvin, että tällainen hehkutus on paikallaan? Kiistakysymyksiä riittää. Myös suhteet Trumpin Yhdysvaltoihin ovat Nato-kustannusten ja Iranin ydinsopimusriidan vuoksi alamaissa.

   Samaan aikaan Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat allekirjoittaneet juhlallisesti yhteisen puolustusjulistuksen Washingtonissa. Uskomatonta mutta totta. Tämä ei ole mikään valeuutinen.   

   Eurooppa on kokenut viime vuosina monenmoisia pettymyksiä. Poissa on se riemukas optimismi, jota tunnettiin, kun Suomi liittyi Euroopan Unionin (EU) jäseneksi v. 1995.

   Suomi liittyi nopeasti myös €-alueeseen ja sai uuden vuosituhannen puolella yhteisen valuutan ”EU:n ytimien” kanssa. Ruotsi anoi EU-jäsenyyttä kertomatta asiasta Suomelle. Suomi loukkaantui ja päätti kiirehtiä valuuttaunioniin ennen Ruotsia. Mutta kävikin ilmi, että Ruotsi ja muut pohjoismaat eivät edes aikoneet seurata Suomea.

   Eurovaluutta on kiistämättä tuottanut Suomelle etua sujuvana kaupankäyntinä ja taloussuhteina. Se on kuitenkin vienyt Suomelta mahdollisuuden oman valuutan arvon sääntelyyn devalvaatioilla, kun vientituotteiden hinnat ovat nousseet liian korkeiksi.

   Suomalaiset veronmaksajat ovat myös joutuneet maksamaan velkaantuneiden €-maiden laskuja. Nuo rahat ovat monesti menneet suurpankeille, jotka ovat olleet ”liian suuria kaatumaan”.

   Talousongelmia on siis riittänyt. Maailman vähiten korruptoineisiin kuuluva Suomi ei ole halukas yhä tiivistyneempään yhteistyöhön varsinkaan eteläisen Euroopan mafiamaiden kanssa.

 

Maahanmuuttoaalto ja Brexit  

#   Yllättäen Eurooppaan sitten tulvi v. 2015 suuri määrä turvapaikanhakijoita. Heidän sijoittamisestaan kehkeytyi kiistely, joka jakoi EU-maat kahteen äärimmäiseen leiriin. Itä-Euroopan jäsenmaat tyyppiä Puola ja Unkari eivät juuri halua sijoittaa maahantulijoita. Muut EU-maat joutuivat ottamaan sitäkin enemmän. Se on kasvattanut maahanmuuttovastaisia ja EU-kriittisiä puolueita.

   Ja viime vuonna Britannia otti ja erosi EU:sta kansanäänestyksen perusteella. Tällaisia monimutkaisia asioita ei pitäisi päästää kansaäänestykseen. Onhan meillä Euroopassa oikeissa vaaleissa – eikä diktatuurimaiden ”vaaleissa” -  valitut parlamentit.

   EU on siis kokenut monia kolauksia. On luotettu aivan liikaa sinisilmäisesti siihen, että pelkkä EU-jäsenyys tekisi valtioista nopeasti nuhteettomia oikeusvaltioita. Mutta kyllä Suomi on kuitenkin EU:ssa ainoassa oikeassa viiteryhmässä.

 

Suomi ja Ruotsin pääsivät ”Trumpin kainaloon”

#   Ongelmia siis riittää, Mutta siltikin Suomi tuntee olevansa oikeassa seurassa. Suomi on toivonut EU:lta nimittäin myös puolustusyhteistyötä. Sitä ei kuitenkaan ole juurikaan ilmaantunut, koska suurin osa EU-maista on Naton jäseniä. Suomi taas ei maantieteellisen asemansa vuoksi ole katsonut voivansa liittyä Natoon.

   Yllättävänä ratkaisuna on nyt putkahtanut ilmoille Suomen ja Ruotsin ynnä Trumpin Yhdysvaltain puolustusalan kolmenkeskinen ”aiesopimus”. Toivottavasti se kertoo Kremlille, että Suomen näkemyksiä kannattaa kuunnella. Muuten apua on luvassa Atlantin takaa ilman Natoakin.

   Presidentti Sauli Niinistö on ollut puhelinyhteydessä Yhdysvaltain presidentin kanssa. Kolmenvälistä sopimusta on esitelty eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnissa.  Ja 8.5. puolustusministerit Peter Hultqvist Ruotsista, Jim Mattis USA:sta ja Jussi Niinistö Suomesta allekirjoittivat juhlallisesti yhteisen julistuksen Washingtonissa.

   Heti seuraavana päivänä Yhdysvallat sanoutui EU:n toiveiden vastaisesti irti Iranin ydinsopimuksesta. Trumpin ja Naton suhteet ovat aallonpohjassa. Mutta Trumpin suhteet Ruotsiin ja Suomeen ovat paremmat kuin koskaan.

Kuva: Liput liehuvat Eurooppa-päivänä. Kuva: Timo Uotila      

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"A stronger North? Nordic cooperation in foreign and security policy in a new security environment". Tiivistelmä suomeksi löytyy sisemmältä selvitystä, sivuilta 1-4.

http://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=U...

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä, #1.
Mielenkiintoisia dokumentteja, jotka osoittavat, että tässä ollaan tosissaan liikkeellä.

Tämä "kolmikantasopimus" on hieno keksintö, kun Nato-jäsenyys olisi monella tavalla hankalampi ratkaisu.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelma 2017 taustamuistio:

Sivu 84(96): - -"Valmiuslaissa säädetään viranomaisten erityistoimivaltuuksista poikkeusoloissa. Perustuslain 23 §:n muutoksen myötä poikkeusoloissa voidaan tilapäisistä perusoikeuspoikkeuksista säätää vastaisuudessa paitsi lailla myös soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella.

Valmiuslain suhdetta perustuslain uuteen 23 §:ään ei ole toistaiseksi arvioitu. Tällaisen kokonaisarvion laatiminen on siinä määrin mittava hanke, että sitä ei ole voitu oikeusministeriössä käynnistää. Valmiuslain valmistelu oli aikanaan poikkeuksellisen laaja ja pitkäaikainen lainsäädäntöhanke, johon osallistuivat kaikki ministeriöt, ja eduskuntakäsittelyn aikana kaikkiaan 11 valiokuntaa antoi lausunnon lakiehdotuksesta.

SOTE- ja maakuntauudistus (ml. valtion aluehallinnon muutokset) tullee myös edellyttämään valmiuslain tarkistamista, joten on perusteltua tätäkin silmällä pitäen toteuttaa eduskunnan edellyttämä selvitystyö.

Maakuntauudistuksen valmistelussa on asetettu erityinen valmius- ja varautumisryhmä, jonka tehtävänä on mm. laatia ehdotukset yhteiskunnan turvallisuusstrategian toteuttamisen ja häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisen koordinaation alueellisen tason järjestämiseksi, sekä selvit-
tää, vastaavatko nykyiset viranomaisten toimivaltuudet nopeasti kehittyviin ja monitahoisiin vakaviin häiriötilanteisiin. Tutkimushankkeen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa esiin nousseita muita valmiuslain tarkistamistarpeita." - -

Lähde:

http://tietokayttoon.fi/documents/1927382/3213151/...

---

En ole itse huomannut, että sote- ja maakuntauudistuksessa olisi mietitty, "vastaavatko nykyiset viranomaisten toimivaltuudet nopeasti kehittyviin ja monitahoisiin vakaviin häiriötilanteisiin"...

Vrt. alla:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255082-eu...

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254970-si...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä, #3.
Kiitos mielenkiintoisista faktoista. Näyttää siltä, että säädökset ovat tekeillä.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Se on hienoa kun maa voi yksin tehdä sopimuksia. eikä tarvitse kysellä muilta eu mailta mitä he ovat asiasta mieltä! Näin sitä voitaisiin enemmänkin tehdä jos olisimme irti tästä Eu:sta joka kahlitsee jäsenet.

En tiedä kannatanko sopimusta koska en ole lukenut asiasta.. mutta hieno homma että suomi kykenee tälläisiin ilman muiden käskyä!

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Petri Pirskanen, #5.
Hienoa tässä "kolmikantasopimuksessa" on se, että mukana on myös Ruotsi. Se on valtio, joka selviytyi jopa molempien maailmansotien ulkopuolella.

Nato taas on kovin kummallinen järjestö, jonka jäsenenä on jopa Turkki. Jos siellä on jäsenenä, joutuu helposti osapuolena mukaan mitä merkillisempiin kriiseihin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Enpä osaa sanoa, mikä sopimuksen yleinen käytännön merkitys on, mutta mikäli se helpottaa halvempien Gripenien hankkimista kalliimpien vaihtoehtojen sijasta, hyvä niin.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #11

Jari-Pekka Vuorela, #11.
On Suomen etu, jos saamme todellakin Gripeneitä erikoishintaan. Mutta tärkeää on myös, että Mr Trump on todellakin lupaustensa takana. On karmeaa, jos hän huomenna twiittaa taas jotain muuta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #12

Ihan sama. Siinä vaiheessa, kun konetyypistä päätetään, D. Trump ja J. Niinistö ovat historiaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Vielä edellisiin kommentteihini liittyen; ja siihen, "vastaavatko nykyiset viranomaisten toimivaltuudet nopeasti kehittyviin ja monitahoisiin vakaviin häiriötilanteisiin":

Suomessa, maan sisäisesti, tulisi ensin miettiä varautumisstrategiat kuntoon niin sote- ja maakuntauudistukseenkin nivoutuvana (uhkina esim. paheneva terrorismi, hallitsematon uusi pakolaisaalto ehkä itärajalla, ns. "vihreät miehet", kyber- ja hybridisota, pandemia...jne..) ennen kuin asiasta edes järjestetään äänestystä eduskunnassa.

En ole havainnut, että suunniteltu sote- ja maakuntauudistus huomioisi maan sisäisen varautumisen esimerkiksi edellä kerrottuihin uhkiin. Pisteään ensin maan sisäiset asiat kuntoon ja sen päälle rakennetaan ulkoisen puolustautumisen strategiat yhdessä eri ministeriöissä. Nyt näyttää siltä, että vaunut vievät hevosta...

Ks. alla:

http://intermin.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maa...

Onkohan kenelläkään tai yhdelläkään taholla tätä Suomen kokonaisuutta halussaan? Sisäisesti heikossa tolassa ja sekaisin oleva maa tarvitseekin enemmän puolustajia ulkopuolelta...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä, #7.
Erittäin tärkeitä näkökohtia. Tuo sote olisi ilmeisesti selvitettävä tarkkaan myös ulkoisen turvallisuuden kannalta. Taitaa taas aika loppua tältäkin hallitukselta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sisäisen turvallisuuden suunnitteluasiat näyttäisivät olevan aika pahasti vielä kesken:

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/a686257c-868...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä, #8.
Olet oikeassa. Hyvä, että asiat tutkitaan tarkkaan ennen kuin on liian myöhäistä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset