Suomi selvisi hetkessä Venäjän kotkan kynsistä ja 1918:n kauhuista

Kokoomusministerit Kai Mykkänen ja Antti Häkkänen kirjoittavat Helsingin Sanomissa 3.12., miten demokratia pelasti Suomen vuonna 1918. Joulukuun 4. päivänä tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Suomen kunnissa pidettiin yleiseltä ja yhtäläiseltä pohjalta demokraattiset vaalit.

   Se tuntuu uskomattomalta, kun ajatellaan, mitä Suomessa oli tapahtunut samana vuonna. Mutta kyllä kai ministerit ovat tarkistaneet faktat.

   Sosialistit saivat vaaleissa kolmanneksen äänistä ja jopa enemmistön Tampereella, joka oli vuoden karmeimpia taistelutantereita. Voiko vakuuttavammin osoittaa, että nämä vaalit eivät olleet ”vaalit”, jollaisia nykyäänkin järjestetään melkein useimmissa maailman maissa!

   Voiko mikään maa kertoa yhtä nopeasta normalisoitumisesta kaamean sisällissodan jälkeen? En minä ainakaan tiedä toista.

 

Suomella oli kyllä jo historiallista pohjaa tällaiselle kehitykselle. Venäjän takapajuisessa tsaarien suuriruhtinaskunnassa olivat voimassa Ruotsin vallan aikaiset lait ja käytännöt. Niiden perusteella Suomessa järjestettiin jo v. 1907 demokraattiset ja luotettavat vaalit, joissa jopa naiset ja köyhät miehet saivat äänestää.

   Jo ennen itsenäistymistä Sosialidemokraattinen puolue sai vaaleissa yksinkertaisen enemmistön. Se se taisikin hermostuttaa rikkaat ja etuoikeutetut, mikä osaltaan johti vuoden 1918 karmeisiin tapahtumiin.

   Suomen nopeaa normalisoitumista osoittaa myös se, että meillä oli jo v. 1926 Väinö Tannerin sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus, jossa istui ensimmäisenä naisministerinä vuoden 1907 kansanedustaja Miina Sillanpää.   

 

Suomessa oli käytössä myös torpparilaitos eli suoraan sanottuna maaorjuus, jota Väinö Linna on kuvaillut nerokkaasti romaanissaan Täällä Pohjantähden alla. Vapautuneiden torpparien ympärille kehittyi eräänlainen maaseudun työväenpuolue eli alkiolainen Maalaisliitto, joka on sittemmin muuttunut merkillisellä tavalla nykyiseksi sipisläiseksi Keskustaksi ja ajautunut monessa kysymyksessä Kokoomuksen oikealle puolelle.

   Alkiolainen Maalaisliitto vei Sosialidemokraattien maaseudun äänet, joten puolue ei ole itsenäisessä Suomessa enää kertaakaan saanut yksinkertaista enemmistöä. Eduskunnassa oli kyllä vasemmistoenemmistö viimeksi v. 1958.

 

Joulukuun 4. on määrätty suositeltavasi liputuspäiväksi. Hyvä niin, jos talonmiehet todella jaksavat vetää lippuja kaamospäivinä 4.12., itsenäisyyspäivänä 6.12. ja vielä 8.12. Sibeliuksen synttäripäivänä.

   Lipuilla juhliminen ei ole aina niin yksinkertaista. Siitä kertoo lippuekspertti Kimmo Kiljusen Haminaan ideoima ”maailman suurin Suomen lippu”. Sitä ei voida vetää näinä päivinä suunnitellusti tankoon, joka tilattiin Venäjältä ja seisoo paikallaan mutta ei kuulemma ole rakenteeltaan luotettava.

   Liputuspäivät ovat sikäli ongelmallisia talonmiehille ja omakotiasujille, että lippujen vetäminen tankoon ja takaisin ei ole aina aikataulusyistä mahdollista. Tangossa liehuva lippu on kannanotto. Mutta jos unohtaa nostaa lipun salkoon, se on myös kannanotto.

 

Kuva: Suomen lippu on noussut Venäjän kaksipäisen kotkan kainaloon. Kuva: Timo Uotila.

 

TimoUotila1
Sitoutumaton Helsinki

Vapaa journalisti, Ylessä vuoteen 2002, nykyään mm. Australian SBS Radion ja ulkosuomalaislehtien avustaja.
Historian loppututkinto Helsingin yliopistosta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu