TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Suomi selvisi hetkessä Venäjän kotkan kynsistä ja 1918:n kauhuista

  •  Kuva: Suomen lippu on noussut Venäjän kaksipäisen kotkan kainaloon. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva: Suomen lippu on noussut Venäjän kaksipäisen kotkan kainaloon. Kuva: Timo Uotila.

Kokoomusministerit Kai Mykkänen ja Antti Häkkänen kirjoittavat Helsingin Sanomissa 3.12., miten demokratia pelasti Suomen vuonna 1918. Joulukuun 4. päivänä tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Suomen kunnissa pidettiin yleiseltä ja yhtäläiseltä pohjalta demokraattiset vaalit.

   Se tuntuu uskomattomalta, kun ajatellaan, mitä Suomessa oli tapahtunut samana vuonna. Mutta kyllä kai ministerit ovat tarkistaneet faktat.

   Sosialistit saivat vaaleissa kolmanneksen äänistä ja jopa enemmistön Tampereella, joka oli vuoden karmeimpia taistelutantereita. Voiko vakuuttavammin osoittaa, että nämä vaalit eivät olleet ”vaalit”, jollaisia nykyäänkin järjestetään melkein useimmissa maailman maissa!

   Voiko mikään maa kertoa yhtä nopeasta normalisoitumisesta kaamean sisällissodan jälkeen? En minä ainakaan tiedä toista.

 

Suomella oli kyllä jo historiallista pohjaa tällaiselle kehitykselle. Venäjän takapajuisessa tsaarien suuriruhtinaskunnassa olivat voimassa Ruotsin vallan aikaiset lait ja käytännöt. Niiden perusteella Suomessa järjestettiin jo v. 1907 demokraattiset ja luotettavat vaalit, joissa jopa naiset ja köyhät miehet saivat äänestää.

   Jo ennen itsenäistymistä Sosialidemokraattinen puolue sai vaaleissa yksinkertaisen enemmistön. Se se taisikin hermostuttaa rikkaat ja etuoikeutetut, mikä osaltaan johti vuoden 1918 karmeisiin tapahtumiin.

   Suomen nopeaa normalisoitumista osoittaa myös se, että meillä oli jo v. 1926 Väinö Tannerin sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus, jossa istui ensimmäisenä naisministerinä vuoden 1907 kansanedustaja Miina Sillanpää.   

 

Suomessa oli käytössä myös torpparilaitos eli suoraan sanottuna maaorjuus, jota Väinö Linna on kuvaillut nerokkaasti romaanissaan Täällä Pohjantähden alla. Vapautuneiden torpparien ympärille kehittyi eräänlainen maaseudun työväenpuolue eli alkiolainen Maalaisliitto, joka on sittemmin muuttunut merkillisellä tavalla nykyiseksi sipisläiseksi Keskustaksi ja ajautunut monessa kysymyksessä Kokoomuksen oikealle puolelle.

   Alkiolainen Maalaisliitto vei Sosialidemokraattien maaseudun äänet, joten Sdp ei ole itsenäisessä Suomessa enää kertaakaan saanut yksinkertaista enemmistöä. Eduskunnassa oli kyllä vasemmistoenemmistö viimeksi v. 1958.

 

Joulukuun 4. on määrätty suositeltavasi liputuspäiväksi. Hyvä niin, jos talonmiehet todella jaksavat vetää lippuja kaamospäivinä 4.12., itsenäisyyspäivänä 6.12. ja vielä 8.12. Sibeliuksen synttäripäivänä.

   Lipuilla juhliminen ei ole aina niin yksinkertaista. Siitä kertoo lippuekspertti Kimmo Kiljusen Haminaan ideoima ”maailman suurin Suomen lippu”. Sitä ei voida vetää näinä päivinä suunnitellusti tankoon, joka tilattiin Venäjältä ja seisoo paikallaan mutta ei kuulemma ole rakenteeltaan luotettava.

   Liputuspäivät ovat sikäli ongelmallisia talonmiehille ja omakotiasujille, että lippujen vetäminen tankoon ja takaisin ei ole aina aikataulusyistä mahdollista. Tangossa liehuva lippu on kannanotto. Mutta jos unohtaa nostaa lipun salkoon, se on myös kannanotto.

 

Kuva: Suomen lippu on noussut Venäjän kaksipäisen kotkan kainaloon. Kuva: Timo Uotila.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Olen samaa mieltä kuin Mykkänen ja Häkkänen, jotka kirjoittavat: "EU:ssa on toimittava siten, etteivät jotkin jäsenmaat voi samaan aikaan nakertaa oikeusvaltion ja sananvapauden edellytyksiä ja kuitenkin nauttia täysiä unionin jäsenoikeuksia."

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Mykkänen ja Häkkänen kirjoittavat, että torpparien vapautus ja oppivelvollisuus olivat keskeisiä uudistuksia, jotka käänsivät Suomen sääty-yhteiskunnasta tasa-arvoon perustuvaksi oikeusvaltioksi. Niinhän siinä kävi ennen pitkää.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Sata vuotta sitten maailmalla ei juuri uskottu, että Suomi selviäisi kovin pitkään itsenäisenä valtiona. Mutta toisin kävi. Nyt Suomesta etsitään mallia koulutuksen ja terveydenhoidon kehittämiseksi. Ja Suomi on sananvapauden mallimaa ja vähiten korruption mädättämiä maita.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Yhteisten asioiden ratkaiseminen äänestämällä eikä aseilla on tämän päivänkin maailmassa melkein poikkeus paremmin kuin sääntö. Suomessa kokeiltiin aseita vuoden 1918 alkupuolella. Saman vuoden lopulla todettiinkin jo, että pieleen meni ja pahasti. Ottakaa oppia Suomesta, kaiken maailman diktatuurit ja "johdetut demokratiat"!

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Arabikevät herätti toivoa. Mutta pettymys oli suuri. Arabimaiden vallankumoukset eivät ole johtaneet demokratian tielle.

Kiina ja Venäjä ovat käyneet muutamassa vuodessa yhä autoritaarisemmiksi. Ei ole osattu ottaa oppia Suomen eduskuntavaaleista 1907 ja kunnallisvaaleista 1918.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Suomi selvisi vuoden 1918 karmeista vaiheista takaisin demokratian tielle paljolta siitä syystä, että Suomessa oli koko tsaarinvallan ajan säilynyt ruotsalainen hallintomalli. Suomi oli vuoteen 1809 Itä-Ruotsi. Nyt Suomi ja Ruotsi ovat kaksi Pohjolan maailmanvaliovaltiota.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Suomen skandinavistinen demokraattinen järjestelmä ei suinkaan ole täydellinen. On esimerkiski uskomatonta, että meillä voi istua melkein kaksi vuotta hallitus, jonka toiseksi suurin puolue hajoaa - mutta hallitus jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

On luonnotonta, että presidentillä ei ole enää oikeutta hajottaa eduskuntaa ja määrätä uusia vaaleja. Presidentin tuntuvin valtaoikeus on päästä määräämään, kuka saa tulla linnaan kättelemään itsenäisyyspäivänä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

On ollut mielenkiintoista käydä läpi sadan vuoden takaisia tapahtumia. Ne osoittavat, miten suuria muutoksia Suomessa tapahtui runsaan vuoden aikana: 6.12.1917 itsenäisyysjulistus,
31.12.1917 itsenäisyystunnustus Leninin Venäjältä,
28.1.1918 lievästi sanottuna hirvittävä kansalaissota vankileireineen (jota sekä valkoiset että punaiset voivat perustellusti nimittää vapaussodaksi - köyhien vapaussota kuitenkin päättyi katastrofiin),
4.12.1918 kunnallisvaalit, joissa myös punaiset saivat äänestää - elleivät olleet vankileireillä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Suomi oli jo Venäjän vallan aikana maailmanvalio uranuurtaja naisten oikeuksien toteutuksessa. Suomessa naiset ja köyhät miehetkin saivat äänioikeuden v. 1906, eikä vain äänioikeutta vaan oikeuden päästä kansanedustajiksi.

Vielä läpimädän tsaarivallan aikana Suomen Labour sai eduskunnassa yksinkertaisen enemmistön. Tuolloin myös köyhät maaorjat ymmärsivät äänestää Labouria. "Torpparivapautuksen" jälkeen he luulivat muuttuneensa porvareiksi ja kapitalisteiksi ja loivat oman puolueen - ja siirtyivät konservatiiveihin.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Suomi ja Ruotsi ovat kuin kaksi marjaa, niin samanlaiset - ja niin erilaiset. Kuin mustikka ja mansikka.

Ruotsissa ei millään saada aikaan hallitusta, kun ei haluta olla missään tekemisissä pari kymmentä prosenttia äänistä saaneiden Ruotsidemokraattien kanssa.

Suomessa persut otettiin riemumielin hallitukseen. He saavat vieläpä säilyttää vanhat asemansa viiden ministerin voimalla, vaikka puolue hajosi ja hallituksessa istuvat ex-persut eli Siniset ovat varsinainen mikropuolue.

Kaiken lisäksi Suomen itsenäisyyspäivä on synkimmässä kaamoksessa 6.12. - ja Ruotsin kansallispäivä täsmälleen puolen vuoden päässä valoisassa alkukesässä 6.6.

Ei ihme, että suomalaiset laulavat mollissa ja ruotsalaiset iloisessa duurissa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

On sanottu, että Suomen kansa löysi vihdoin yhteisen sävelen 30.11.1939, jolloin Stalin ryhtyi Hitlerin kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella ottamaan Suomea takaisin venäläisen imperiumin osaksi.

Suomalaisten yhtenäisyyttä auttoi äärivasemmiston kohdalla se, mitä kansalaissodan punaisille ja neuvostovallan ihanuuteen uskoneille suomalaisille pakolaisille oli tapahtunut Karjalan kuolemanleireillä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset