TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Eurooppa kriisissä, USA ei tule avuksi, Kremlissä myhäillään

Vain kaksi vuotta sitten arveltiin, että Eurooppa ja maailma kulkisivat kohti suurempaa yhtenäisyyttä ja vakautta. Tuskin kukaan politiikan tuntija ja tutkija osasi ennustaa, missä tilanteessa oltaisiin lopulla vuotta 2018. Talouden ennustajat ovat hankaluuksissa, koska finanssimaailmaa määrää psykologia enemmän kuin taloustiede. Vielä hankalampaa on politiikan ennustaminen, koska valtioiden nokkamiehet ovat usein nokikkain nokkavampia kuin kukaan uskoisi.

 

Eurooppa alkaa olla karmeassa kriisitilassa. Saksassa äiti-Mutti-Merkelin rauhallinen ja luotettava aika alkaa olla lopussa. Seuraajaksi tulee naispuolinen johtaja, ”Mini-Merkel” AKK vetämään Euroopan johtavaa talousmahtia. Hänen pitkän nimensä opetteleminen vie aikansa. Hänen tyylistään meillä ei ole vielä mitään käsitystä.  

 

Ranskassa taas on noussut melkeinpä vallankumous. Riemukaarella ajatellaan, että vallankumous on ranskalainen brändi, joka voi muuttaa hetkessä suorastaan maailman menon. Niinhän tapahtui v. 1789 ja taas 1830 ja 1848. Miksi ei siis taas v. 2018? Todella huolestuttavaa.

   Presidentti Macron huomasi, että nyt on tosi kyseessä. On otettava kaikki keinot käyttöön. On jopa tunnustettava omat virheensä. Macron huomasi olleensa typerän ylimielinen nimittäessään ranskalaisia ”laiskureiksi”. Nyt on pyydettävä anteeksi ja lapioitava hiukan rahaa vähävaraisimmille. Muuten uhkaa käydä niin kuin sille oululaiselle mahtinaiselle, joka erehtyi puhumaan katujen köyhästä väestä ”roskina” – ja sai mennä.

 

Italia haastaa koko EU:n talouspolitiikan opit. Siellä istuu hallitus, joka vaatii, että Italian on saatava velkaantua ”eli rikastua” rauhassa.

 

Ruotsin maailmankuulu brändi blokkihallituskulttuuri on joutunut umpikujaan.  Hallitusta ei saada enää pystyyn sitten millään. Uusintavaalejakaan ei uskalleta määrätä, koska ne saattaisivat johtaa yhä syvenevään kriisiin, jos Ruotsidemokraatit lisäisivät kannatustaan.

 

Niin ja sitten vielä karmeista karmein ongelma eli Brexit. Näyttää siltä, että Britannia äänesti EU-eron, mutta ei hyväksy eroehtoja. Olisiko siis sittenkin palattava takaisin unioniin? Käy ilmi, ettei EU:sta voi erota – saati €:sta, jos on erehtynyt niin pitkälle.

   Tämän kaiken rinnalla Itä-Euroopan ”änkyrävaltiot” ovat pikku juttu.

 

Aina näihin asti Yhdysvallat on rientänyt apuun, kun Euroopan asiat menevät umpisolmuun niin kuin kahdessa maailmansodassa. Mutta nyt Yhdysvalloissa on presidenttinä muuan Mr Trump, joka taistelee taloudellisesti ja poliittisesti koko muuta maailmaan vastaan – mukaan lukien Eurooppa. Tämä Trump ei sitä paitsi ole juurikaan kiinnostunut koko Atlantista. Hän on ryhtynyt isottelemaan Kiinaa vastaan Tyynellämerellä.

 

Ja eräs P:llä alkava yksinvaltias nauraa olemattomaan partaansa Kremlissä. Hänhän on yrittänyt väittää, ettei demokratiasta ja oikeista vaaleista ole mihinkään.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Mikä maa ei olisi kriisissä, että muuttaisin kurjuudesta sinne?

Viro on saanut systeeminsä kuntoon, mutta tarttuuko tauti siihenkin?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Erkki Laitila, #1.
"Mikä maa ei olisi kriisissä, että muuttaisin kurjuudesta sinne?
Viro on saanut systeeminsä kuntoon, mutta tarttuuko tauti siihenkin?"

Viro on minustakin ollut EU:ssa loistava poikkeus. He ovat onnistuneet monissa asioissa, joihin muut ovat kompastuneet. Ehkä EU:n olisi ymmärrettävä ottaa oppia pikku Viroasta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Hyvä huomio, kuten myös tuo blogitekstissä ollut "On otettava kaikki keinot käyttöön. On jopa tunnustettava omat virheensä".

Pienet maat voivat sotkea asiansa nopeasti, mutta ne myös oppivat nopeasti ja pystyvät korjaamaan virheensä nopeasti. Viro on tässäkin hyvä esimerkki. Kyllä sillä on kriisinsä ollut, mutta se on ne myös selvittänyt.

Niinpä myös Brysselin kannattaisi ottaa käyttöön ne äärimmäiset keinot ja tunnustaa omat virheensä, joista keskeinen on se jähmeän liittovaltiomallin tyrkyttäminen. Kannattaa kaivaa taas esiin se vanha hyvä subsidiariteettiperiaate, lisätä joustavuutta, lisätä liikkumatilaa, hyväksyä se, että jotkut toimijat oppivat vain kantapään kautta, ja silloin täytyy purkaa sellasia mekanismeja, jotka johtavat yksittäisten toimijoiden ongelmien leviämiseen.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #4

Jaakko Aalto, 4:
"Hyvä huomio, kuten myös tuo blogitekstissä ollut "On otettava kaikki keinot käyttöön. On jopa tunnustettava omat virheensä".
Pienet maat voivat sotkea asiansa nopeasti, mutta ne myös oppivat nopeasti ja pystyvät korjaamaan virheensä nopeasti. Viro on tässäkin hyvä esimerkki. Kyllä sillä on kriisinsä ollut, mutta se on ne myös selvittänyt."

EU:n ja jäsenmaiden ei tosiaankaan kannata juuttua arvovaltakiistoihin vaan myöntää myös virheensä ja ottaa niistä nopeasti oppia.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #4

#4

En ole ihan varma siitä, haluaako Bryssel edes notkeuttaa toimintaansa. Itselleni EU valitettavasti näyttäytyy myös Belgia-keskeisenä bisneksenä, josta naapurivaltio Luxemburgkin hyötyy.

Kyyniselle ihmiselle tulee mieleen jonkinlainen ponzi:

Olipa toiminta jähmeää tai ei, raha tässä hässäkässä liikkuu joka tapauksessa ketterästi.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #23

Johanna Sirén-Kaplas, #23.
Rahalla ja bisneslobbareilla on liian suuri valta EU:ssa, jonka kuuluisi olla ennen kaikkea demokratian ja ihmisarvon asialla heikoimpien eduksi.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #28

#28

Olen ymmärtänyt EU:n ennen kaikkea taloudellisena koalitiona, joka on jatkumoa EEC:lle (European Economic Community) ja EMU:lle (The Economic and Monetary Union).

Yhteinen valuutta euro (€) ja ns. vapaa liikkuvuus olivat/ovat nähdäkseni instrumentteja, joilla tätä EU:n talousalueen hegemoniaa toivottiin voitavan ylläpitää ja kenties jopa vahvistaa.

Realiteetit sitten kohtasivat idealismin tältä osin varsin nopeasti: Iso-Britannia halusi pitää puntansa ja Ruotsi kruununsa. Puolalaiset putkimiehet eivät kelvanneet Ranskalaisille ja Irlannin nousu oli Asterix-sarjan "Jumaltenrannan nousu ja tuho", vain hetken huuma; kupla, joka nousi EU:n tukirahojen turvin ja puhkesi, kun tukirahat seuraavaksi siirtyvät Puolaan.

En tiedä, missä vaiheessa tässä olisi varsinaisesti oltu minkään ihmisarvon asialla? Monille valtioille, kuten Suomelle, euro oli aivan liian vahva valuutta ja tämä tosiasia kurjisti monen suomalaisen taloutta samaan aikaan, kun kilpailu työpaikoista kiristyi.

Olen itse ollut todistamassa tilannetta, jossa periaatteessa samat kyvyt keskenään omaava porukka saa aivan eripituiset työsopimukset: ulkomaalaisen vuokratyöfirman kautta tulijat heti kättelyssä 7 kk (sisätyössä) ja paikkakunnan omat suomalaispojat 2 kk (ulkona pakkasessa). Molemmat porukat toki minimipalkalla ja paikallisen sopimisen ansiosta (tarvittaessa) 12 tunnin työpäivillä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #31

Johanna Sirén-Kaplas, #31.
EU on näihin saakka ollut paljolta kauppajärjestö. Se perustettiin kuitenkin myös rauhan takaajaksi Saksan ja Ranskan välille. Nuo valtiot olivat perusvihollisia ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa.

Hankalassa maantieteellisessä asemassaan Suomen ei ole hyvä jäädä yksin, vaan kuulua demokraattisen Euroopan unioniin. Sen sääntöjä ja käytäntöjä on vain kehitettävä kohti suurempaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#2

Viro hyötyi teknologialoikasta - siinä kohtaa se pääsi valmiiseen pöytään eikä joutunut kuluttamaan omaa (olematonta) varallisuuttaan välivaiheisiin.

En suomalaisena ole tästä millään tavalla kateellinen vaan iloitsen Viron eteenpäinmenosta, tottakai. Aina kannattaa muistaa, että virolaisia oli myös vapaaehtoisina puolustamassa Suomea jatkosodan aikana, so. Suomen-pojat

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen-pojat

Virolaisilla ei myöskään ole minkäänlaisia harhakäsityksiä venäläisten suhteen. Päätöksenteossa aikaa ei tältä osin kulu haihatteluun. Kuva Venäjästä on ja pysyy karuna. Siksi NATO.

Viron tasavero kurittaa kovimmin köyhimpiä, mutta vuosikausien köyhyys on pitänyt yllä Virossa kotipuutarhoihin ja korjausrakentamiseen tarvittavaa tietotaitoa, joten köyhätkin ovat pärjänneet jotenkuten. Vaatimattomaan elämään on totuttu. Suomesta lähetetty ruoka- ja vaateapu on myös otettu kiitollisena vastaan. Oletan myös, että suomalainen bisnes on ollut tervetullutta.

EU:n vapaa liikkuvuus on myös hyödyttänyt Viroa, ja aikana, jolloin keskipalkka on ollut noin 400 €/kk, paljon työikäisiä on lähtenyt Virosta liikkeelle tienatakseen esimerkiksi Suomessa ja Iso-Britanniassa. Tämä on merkinnyt usein sitä, että työikäiset _miehet_ ovat lähteneet Virosta tienaamaan, kun muu perhe on jäänyt Viroon, edullisempien elinkustannusten maahan, jossa myös perheiden turvaverkot eli isovanhemmat voivat auttaa esimerkiksi lastenhoitajina, kun äidit ovat jääneet Viroon yksin lasten kanssa.

Nämä perheet maksavat hinnan kohonneesta elintasosta pitkinä erossaoloaikoina. Toisaalta ulkomaille jalkautuminen hyödyttää uuden oppimisessa, kun liikkeelle lähteneet ihmiset näkevät uudenlaisia toimintaympäristöjä ja -tapoja.

Olen työskennellyt virolaisten kanssa Suomessa, ja minulla on virolaisia ystäviä. Viime kesänä kävin Naissaaressa, Lohisalussa ja Hiidenmaalla, ja jalkauduin täten tutkailemaan maan kehitystä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #22

Johanna Sirén-Kaplas, #22.
Viro on tosiaankin maita, jotka ovat saaneet eniten hyötyä EU-jäsenyydestä. Virolaiset ovat hoitaneet monet asiansa hienosti. Tasavero on todellakin julma kaikkein köyhimmille. Meillä on progressio. Sen vaikutuksesta keskituloiset maksavat korkeimpia veroprosentteja, koska ökyrikkailla on aina lurjustelukeinoja verotuksensa keventämiseksi jopa lähelle nollaa. Toivottavasti Viron rikkaat eivät toimi aivan yhtä törkeästi.

Yksi ratkaisematon ongelma Virolla on, nimittäin venäjänkielinen suuri vähemmistö. Heitä on kohdeltu toisen luokan kansalaisina. Venäjästä pitäisi tehdä toinen virallinen kieli. Viron venäläiset kannattaisi nostaa uudelle tasolle. He voisivat sitten kertoa Putinin alamaisille, miten hienoa on elää EU-demokratiassa.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #27

#27

Täytyy sanoa, että ymmärrän kyllä Suomessa niitä tahoja, jotka päivittäin kysyvät itseltään, miten oma veronmaksuhalukkuus on kehittnyt? Kun maan uutisvirtaa seuraa, ei oikein vakuuta.

Voi olla, että jos istuisin rahakasojen päällä kuin Roope-Ankka, innostuisin itsekin harrastamaan verosuunnittelua ja taseen hallintaa; silloin saisin itse päättää mitä toimintoja Suomessa rahoitan eikä punaviherosasto tai kokoomuksen porukka päättäisi sitä puolestani.

En suhtaudu varakkaisiin ihmisiin vihamielisesti, kun rahat on hankittu rehellisin keinoin ja kovalla työllä. Myös vaurauden parista löytyy hyvyyttä, joka yltää hyväntekeväisyyteen asti.

Ennen vanhaa karjatalouskoulut perustettiin nimenomaan kartanoiden läheisyyteen. Ne, joilla osaamista oli, jakoivat sitä muille. Suurten nälkävuosien (1866–1868) jälkeen Suomessa oli jopa kiertäviä karjanhoitokouluja. Karjaa hallat eivät saaneet nujerrettua, vaikka kasvit pelloilla välillä menivät. Siksi panostus lehmiin.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #27

#27

Vielä lisään, kun jäi kommentoimatta nuo Viron venäläiset.

Luettuani Sofi Oksasen "Puhdistus" -teoksen (WSOY 2008), ymmärrän oikein hyvin, että virolaiset eivät ole kovin innoissaan tästä ryhmästä. Heitähän on paljon Narvassa ja Paldiskissa, jotka nähdäkseni molemmat ovat olleet sotilastukikohtia.

En usko minkäänlaiseen Viron venäläisten PR-arvoon suhteessa Venäjään.

Puolustuksellisista näkökohdista tarkasteltuna esiin nousee lojaliteettikysymys: kenelle tämä aikanaan Viroon pakkoasutettu ryhmä tosiasiallisesti on lojaali?

Virolaiset itse eivät luota heihin, ulkomaailma ei välttämättä osaa tehdä eroa vironvenäläisten ja vironvirolaisten välillä, jolloin vironvirolaisten mainetta saattaa jäädä rasittamaan vironvenäläisten käytös / toiminta, jos se ei ole linjassa vironvirolaisten arvojen kanssa.

Tällöin kyseessä on kokonaisen kansakunnan maineeseen vaikuttava tekijä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #42

Johanna Sirén-Kaplas, #42:
"Luettuani Sofi Oksasen "Puhdistus" -teoksen (WSOY 2008), ymmärrän oikein hyvin, että virolaiset eivät ole kovin innoissaan tästä ryhmästä. Heitähän on paljon Narvassa ja Paldiskissa, jotka nähdäkseni molemmat ovat olleet sotilastukikohtia.

En usko minkäänlaiseen Viron venäläisten PR-arvoon suhteessa Venäjään."

Ymmärrän kyllä Sofi Oksasen pohjalta ja muutenkin Viron venäläisten ja "perusvirolaisten" syvän epäluulon. Se muistuttaa etäisesti "aitosuomalaisten" ja suomenruotsalaisten kiistoja 1920- ja 1930-luvulla. Nykyään kuitenkin Suomi on rauhallinen demokratia, jossa on kaksi virallista kieltä.
Samaan kannattaisi pyrkiä Virossa. Jos Viron venäläiset saisivat täydet kansalaisoikeudet, heistä tulisi Putinin venäläisille kiusallisia mannekiineja, jotka kertoisivat, millaista on elää oikeassa demokratiassa.
EU:lle olisi myös eduksi, jos venäjä tulisi unionissa viralliseksi kieleksi. Unionista venäjälle kaikuvat viestit olisivat kiusallista kuultavaa Venäjän yksinvaltiaalle.
Kaiken lisäksi, jos Viron venäläiset saisivat täydet kansalaisoikeudet, he lakkaisivat olemasta ryhmä, josta uhkaa kehittyä "viides kolonna".

Yrjö Koskinen

Kriisissä ei ole Unkari, Puola, Tsekki, Itävalta, Tanska, jne. Eli ne maat jotka arvostavat itsenäisyyttä ja on oma tahto hallita itse tekemisiään ovat kriisin ulkopuolella.
Punavihreät syyttävät kansallismielisiä ymmärtämättä omia touhujaan, pitää muistaa mistä ja milloin kriisi alkoi.
Meillä oli hyvät rauhan vuodet meneillään kunne eu teki ratkaisevan virheen 2015, ja vain lisää eripuraa aiheuttaa nyt kahden sopimuksen allekirjoitukset joiden seuraukset voivat pahimmillaan lopettaa Suomen olemassa olon.
Tämän takia ei molemmat isoisäni henkeään Suomen puolesta antaneet.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Yrjö Koskinen, #3.
"Meillä oli hyvät rauhan vuodet meneillään kunne eu teki ratkaisevan virheen 2015, ja vain lisää eripuraa aiheuttaa nyt kahden sopimuksen allekirjoitukset joiden seuraukset voivat pahimmillaan lopettaa Suomen olemassa olon.
Tämän takia ei molemmat isoisäni henkeään Suomen puolesta antaneet."

Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton hoidossa on ollut puutteita. Olisi löydettävä parempia ratkaisuja ja päästävä eroon mustavalkoisesta keskustelusta. Suomelle EU on joka tapauksessa tärkeä. Suomen maantieteellisessä asemassa on syytä hakeutua irti yksinäisestä eristäytymisestä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#6

Haluatko, Timo, avata tätä lausetta "Suomelle EU on joka tapauksessa tärkeä".

Eihän EU liikauta Suomea maantieteellisesti edes metrin vertaa lähemmäs muuta Eurooppaa. Olemme yhä täällä laidalla - ja maahanmuuton kannalta se olisi jopa voinut olla hyvä meille, ellei Sipilä olisi keksinyt kutsua puolta maailmaa kylään.

En ole rasisti vaan realisti: Suomi on elinkustannuksiltaan yksi EU:n kalleimmista maista olla ja elää. Sillä rahamäärällä, mikä nyt laitetaan vieraasta, tänne mahdollisesti ikuisesti sovittamattomista kulttuureista tulleiden ihmisten asuttamiseksi tänne, saisi samalla rahalla paljon enemmän aikaan jossakin vähemmän kylmällä alueella, joka mahdollisesti myös kulttuurinsa puolesta olisi sopivampi ympäristö tulijoille.

En tiedä, onko kukaan laskenut hintaa sille, mikä tulee kansallisen kulttuurin fragementoitumiselle. Siinä menetetään toimivia käytäntöjä.

Nyt suomalaista työmoraalia ja -motivaatiota syövät paitsi omalla politiikalla luodut kannustinloukut myös tähän rinnalle muodostunut ikuisen vapaamatkustuksen kaista paikallisiin tapoihin sopeutumattomille, kieltä oppimattomille tulijoille. Suomessa palkitaan ihmisiä, jotka eivät halua asettua osaksi tätä maata ja kansaa vaan suorastaan vahingoittavat infrastruktuuria ja kantasuomalaisia.

Kyllähän suomalaiset tekivät kauppasopimuksia muiden Euroopan maiden kanssa jo ennen EU:ta. Sibbe ja kumppanit istuivat Pariisissa saamassa taiteellisia vaikutuksia ja logistiikka jäiden läpi pelitti jo vuosikymmeniä sitten. Ei EU ole tuonut tähän mitään uutta.

Sen sijaan käytännön elämää Suomessa ovat EU:n erilaiset valvonta- ja yhdenmukaistamistoimet hankaloittaneet monin tavoin. Yhtenä esimerkkinä tästä mainitsen maatilatuottajien murheena olevat kaavakesulkeiset.

Toinen esimerkki on tämä kaupantekoon liittyvä kilpailuttaminen, joka on täysin kuolleena syntynyt kuvio. Jos tarjouspyyntöä ei osata tai voida pilkkoa osiin, kauppa on tehtävä edullisimman tarjouksen tehneen kanssa - näin, vaikka jo etukäteen olisi nähtävissä, että edessä on "yllätysmomentti", jolloin todetaan, että voi, voi budjetti tässä nyt ylittyykin. #olkiluoto3

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #24

Johanna Sirén-Kaplas, #24.
EU on Suomelle hyvä viiteryhmä, koska emme ole Natossa. Ei ole hyvä jäädä aivan yksin näille kulmille. EU:ssa ei kaikki ole hyvin, kaukana siitä. Rahalla on liikaa valtaa, ihmisoikeuksilla liian vähän.

EU on myös jättänyt turvapaikkapolitiikkansa ihmissalakuljetusbisneksen vangiksi. Byrokratiaa on paljon. Mutta virheitä olisi korjattava joka päivä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #29

#29

Mutta eihän EU ole mikään puolustusliitto. NATO on puolustusliitto.

Juuri tuossa ylempänä käytiin läpi EU:n rooli Euroopan talousalueen toimijana. Kyse on nimenomaan taloudesta. EU:n ytimessä on EKP (Euroopan keskuspankki). Se on rahan komentokeskus ja siinä se.

Ja kuten aikaisemmin totesin: EU tai ei, me olemme näillä kulmilla maantieteellisesti ja geopoliittisesti joka tapauksessa. EU ei tosiasiallisesti muuta tätä asetelmaa metriäkään, ei suuntaan eikä toiseen.

Suomi on länsimainen yhteiskunta, jossa oudot bysanttilaiset ilmiöt kuten mämmi ja sauna nousevat aika ajoin näkyviin :-) Mutta pääsääntöisesti olemme tuohikontti selässä katsoneet TV:stä amerikkalaisia elokuvia ja lähteneet vaihto-oppilaiksi Yhdysvaltoihin. EU ei ole tuonut tähän mitään lisää. Tai no, nykyisin nuoret lähtevät vaihto-oppilaiksi Japaniin ja Espanjaan (koska Serranon perhe?).

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #34

Johanna Sirén-Kaplas, #34.
EU on lisännyt huomattavasti Suomen ja Euroopan välistä kanssakäymistä, kun rajat ovat auki ja suomalaiset voivat muuttaa vapaasti EU-alueella. Se on suuri etu.

EU on näihin asti ollut ennen kaikkea rahan liitto. Toivottavasti siitä tulee yhä enemmän rauhan ja turvallisuuden liitto. Sellaiseen Suomen kannattaa kuulua.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #35

#35

Pitäisi määritellä, että mitä se tarkoittaa se "turvallisuuden liitto".

Tänään Strasbourgin uutiskuvia katsellessa, Ranskan nostettua valmiustasonsa korkeimpaan luokkaan, ei ensimmäisenä tule mieleen sana "turvallisuus" vaan lähinnä sanat "uhka" ja "vaara".

Suomi voisi vielä välttää ne skenariot, jotka yhä useammin ovat ranskalaisten, saksalaisten, brittien ja ruotsalaisten osana, jos tahtoa ja ymmärrystä riittäisi.

Risteilin nuorempana ympäri Eurooppaa Interraililla. Ei sekään vaivalloista ollut, vaikka valuutat vaihtuivat lennossa. Suhteellisen sujuvasti pääsi maasta toiseen. Eikä varsinaisesti tarvinnut pelätä mitään.

Toki nyt on mukavaa, että suomalaiset voivat asustella Portugalissa, Espanjassa ja Etelä-Ranskassa, jos haluavat, nyt, kun suuret ikäluokat Suomessa jäävät eläkkeelle. Mutta nähdäkseni tämä oli mahdollista aikaisemminkin. Monilla hollantilaisilla oli huvilat Ranskan maaseudulla jo 80-luvulla.

Minulla oli yhtä paljon hyvää tahtoa kanssaihmisiäni kohtaan silloin kuin nytkin. Ei sitä EU ole mitenkään muuttanut.

Sen sijaan se, mikä noihin Interrail-aikoihin verrattuna on uutta, on se, että venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä Suomesta (vaikka suomalaiset eivät voi ostaa mitään edes entisen, menetetyn Karjalan kohdalta).

Näyttää siltä, että meillä Suomessa raja ei jousta yksin EU:n suuntaan vaan myös itärajalla (yksisuuntaisesti).

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

EU siis aloitti vuonna 2015 ilmaiskut?

Käyttäjän Merimies kuva
jaakko palola

Ei suomea ole ollut enaa aikoihin olemassa.On vain niin etta EUROKOMMUNISTIT elavat suomukset silmilla.SUURET ELAKERAHASTOT odottavat afrikkalaisia sitten aikanaan..samoin ne liidokit joita entisen suomen alati hiipuvat asukkaat lahjoittavat heille viimeisena tekonaan..,

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Jaakko Palola, #5:
"Ei suomea ole ollut enaa aikoihin olemassa.On vain niin etta EUROKOMMUNISTIT elavat suomukset silmilla.SUURET ELAKERAHASTOT odottavat afrikkalaisia sitten aikanaan..samoin ne liidokit joita entisen suomen alati hiipuvat asukkaat lahjoittavat heille viimeisena tekonaan..,"

Kyllähän Suomi on sentään vielä olemassa itsenäisenä valtiona. Talouspolitiikassa Suomen kaltaisen kurinalaisen maan on vain vaadittava, että muut EU-maat noudattavat yhteisiä sääntöjä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Vielä viime vuosikymmenellä eläteltiin toiveita, että Venäjä lähentyisi eurooppaa ja vähän sellaista signaalia tuli myös Venäjältä. Sitten alkoivat sotimaan Georgiassa että se siitä sitten. Näytti olevan harhautus.

Tästä nyt on yli 10v aikaa ja Venäjä on kaiken aikaa varustautunut sotaan.

Pitäisiköhän meidänkin?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Matti Karnaattu, #10:
"Vielä viime vuosikymmenellä eläteltiin toiveita, että Venäjä lähentyisi eurooppaa ja vähän sellaista signaalia tuli myös Venäjältä. Sitten alkoivat sotimaan Georgiassa että se siitä sitten. Näytti olevan harhautus.
Tästä nyt on yli 10v aikaa ja Venäjä on kaiken aikaa varustautunut sotaan.
Pitäisiköhän meidänkin?"

Idän ja lännen välinen ilmariiri muuttui suuresti vuosituhanten vaihteessta, jolloin Putin otti vallan Venäjällä. Lännessäkin on vähitellen varauduttu uuteen tilanteeseen.

Käyttäjän AbdullahNassir kuva
Abdullah Nassir

Länsi oli rakastunut Venäjään silloin kun juoppo Jeltsin(oikea nimi Jelzman) jakoi Euroopan ja USA:n finanssiryhmille Venäjän kansallisvarallisuutta rajoittamattomasti.
Venäläisiä kuoli samaan aikaan nälkään.
Tämä oli lännen mielestä "hyvä Venäjä".
Kun Putin tuli valtaan ja hänen johdollaan maa alkoi palauttaa omien resurssien hallintaa oman maan sisälle maasta tuli lännen vihollinen. Että sillä lailla.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Jelzman" - onko tuo antisemitistinen valhe? Minulla on Jeltsinin elämäkerta, jossa tuollaisesta "nimestä" ei puhuta sanaakaan.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Abdullah Nassir, #12:
"Länsi oli rakastunut Venäjään silloin kun juoppo Jeltsin(oikea nimi Jelzman) jakoi Euroopan ja USA:n finanssiryhmille Venäjän kansallisvarallisuutta rajoittamattomasti.
Venäläisiä kuoli samaan aikaan nälkään.
Tämä oli lännen mielestä "hyvä Venäjä".
Kun Putin tuli valtaan ja hänen johdollaan maa alkoi palauttaa omien resurssien hallintaa oman maan sisälle maasta tuli lännen vihollinen. Että sillä lailla."

Kyllä tuo oligarkkien temppuilu kansainvälisillä valuuttamarkkinoilla ja veroparatiiseissa on Jeltsinin jälkeenkin jatkunut vähintään entiseen malliin. Venäjän talouden kehittäminen on jäänyt vähemmälle. Kansan elintaso ei ole kohentunut toivotulla tavalla. Ulkopolitiikka sen sijaan on vähemmän rauhanomaista kuin Jeltsinin kaudella.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Kyllähän Abdullah Nassirin kommentissa oli totuutta toinen puoli. Neuvostoliiton hajotessa lännen energiayhtiöt rynnistivät saaliinjaolle. Kotimaiset, oligarkeiksi nimetyt suurrikolliset taas ryöstivät kansallisomaisuuden omiin taskuihinsa. HEistä Hodorkovski pyrki presidentiksi ja yksi Berezovski taas saamaan vallan perinteisin mafiakeinoin. Jossain vaiheessa Jeltsinin kautta hän taisi tosiasiallisesti johtaa Venäjää. Sittemmin entinen capo di tutti capi on kulkenut ympäri Länsi-Eurooppaa uhriutumassa ja valkopesemässä mainettaan.

Putin hoiti kaikki nämä asiat kuntoon ja se oli hyvä asia Venäjälle. Mutta ikävä kyllä hän ei ole kyennyt luopumaan vanhoista tavoistaan, tai vallastaan sen puoleen. Medvedevin kautta hän sitä yritti, mutta lopulta valta palasi Putinin käsiin.

Eli: mielestäni Putin oli kahdella ensimmäisellä kaudellaan isänmaallinen mies paikallaan. Mutta sittemmin on jokin mennyt vikaan, eikä nykyistä Putinin hallintoa oikein voi ihailla.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tuomo Niemelä, #15:
"Kyllähän Abdullah Nassirin kommentissa oli totuutta toinen puoli. Neuvostoliiton hajotessa lännen energiayhtiöt rynnistivät saaliinjaolle. Kotimaiset, oligarkeiksi nimetyt suurrikolliset taas ryöstivät kansallisomaisuuden omiin taskuihinsa. HEistä Hodorkovski pyrki presidentiksi ja yksi Berezovski taas saamaan vallan perinteisin mafiakeinoin. Jossain vaiheessa Jeltsinin kautta hän taisi tosiasiallisesti johtaa Venäjää. Sittemmin entinen capo di tutti capi on kulkenut ympäri Länsi-Eurooppaa uhriutumassa ja valkopesemässä mainettaan.
Putin hoiti kaikki nämä asiat kuntoon ja se oli hyvä asia Venäjälle. Mutta ikävä kyllä hän ei ole kyennyt luopumaan vanhoista tavoistaan, tai vallastaan sen puoleen. Medvedevin kautta hän sitä yritti, mutta lopulta valta palasi Putinin käsiin.
Eli: mielestäni Putin oli kahdella ensimmäisellä kaudellaan isänmaallinen mies paikallaan. Mutta sittemmin on jokin mennyt vikaan, eikä nykyistä Putinin hallintoa oikein voi ihailla."

Noin minäkin näen pääpiirteissään tuon kehityksen. Puutetta on myös kansalaisvapauksista ja vapaasta keskustelusta.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

2019 Vallankumous Ranskassa. Uusi hallitus eroaa NATO:sta ja EU:sta. Nato hajoaa. USA:n joukot pois Euroopasta Britanniaa lukuun ottamatta.

2020 Visegrád-maiden sotilasliitto julistetaan. Saksa jää puolueettomaksi. Turkki hyökkää Kreikkaan, Serbia miehittää Kosovon. Venäjän tukema vallaankaappaus Kievissä. Liettua yhtyy myöhemmin em. sotilasliittoon.

2021 Venäjä miehittää salamaiskuilla Viron, Ahvenanmaan ja Gotlannin. Ruotsi vuokraa sen sotilastukikohdaksi. Suomen, Venäjän, Latvian, Serbian, Ukrainan ja Valko-Venäjän kesken solmitaan Helsingin liitto, uusi sotilasliitto.

2022 Eu hajoaa, pohoinen osa muodostaa uuden Hansaliiton (Suomi erosi jo aikaisemmin ja liittyi Eurasian unioniin), jolla on läheiset suhteet Venäjän kanssa.

2023 Kiina valtaa Taiwanin, suursota uhkaa Tyynellä merellä...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka Roponen, #16:
"2019 Vallankumous Ranskassa. Uusi hallitus eroaa NATO:sta ja EU:sta. Nato hajoaa. USA:n joukot pois Euroopasta Britanniaa lukuun ottamatta.
2020 Visegrád-maiden sotilasliitto julistetaan. Saksa jää puolueettomaksi. Turkki hyökkää Kreikkaan, Serbia miehittää Kosovon. Venäjän tukema vallaankaappaus Kievissä. Liettua yhtyy myöhemmin em. sotilasliittoon.
2021 Venäjä miehittää salamaiskuilla Viron, Ahvenanmaan ja Gotlannin. Ruotsi vuokraa sen sotilastukikohdaksi. Suomen, Venäjän, Latvian, Serbian, Ukrainan ja Valko-Venäjän kesken solmitaan Helsingin liitto, uusi sotilasliitto.
2022 Eu hajoaa, pohoinen osa muodostaa uuden Hansaliiton (Suomi erosi jo aikaisemmin ja liittyi Eurasian unioniin), jolla on läheiset suhteet Venäjän kanssa.
2023 Kiina valtaa Taiwanin, suursota uhkaa Tyynellä merellä..."

Siinä on hurjia tulevaisuudennäkyjä. Noinkin voi valitettavasti käydä - varsinkin, jos Trump jättää Euroopan oman onnensa nojaan.

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Trump taannoin sanoi rumasti ja pahatapaisesti, että EU:n pitäisi seisoa puolustuksessa omilla jaloillaan. Se oli nöyryyttävää Euroopan johtajille, jotka olivat tottuneet vapaamatkustamiseen.

Kun Euroopan Unionin takapihalla Kosovossa oli käynnissä kansanmurha, avun piti tulla meren takaa Yhdysvalloista. Unionin rauhanturvaajat vain seurasivat vierestä, liian uskollisina omille poliitikoilleen. Ja kun Brysselin innokkaasti kosiskelema Ukraina joutui proxy-sotaan Venäjän kanssa, niin taas ainoa, joka toimitti oikeita aseita halutulle liittolaiselle, oli Yhdysvallat. Bryssel ei uskaltanut. Saksa pitää nenäänsä ylpeästi pystyssä Yhdysvaltojen ydinasesateenvarjon alla, eikä ajattele uhrata markkaakaan asevoimiin.

Minkä takia Trump ei olisi ärtynyt? Tai Nuland. Yhdysvallat on päinvastoin ollut hämmästyttävän pitkämielinen. Euroopan sotilasvoima on miehissä mitaten melkein 2 miljoonaa, mutta edelleen - anna anteeksi Uotila - se itkee Yhdysvaltoja avuksi!?

Jos Putin Kremlissä nauraa niin omasta mielestä hänellä on täysi syy siihen. Voisi harkita katsomista peiliin sen sijaan, että koettaa aina löytää syytä ulkopuolelta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tuomo Niemelä, #19:
"Trump taannoin sanoi rumasti ja pahatapaisesti, että EU:n pitäisi seisoa puolustuksessa omilla jaloillaan. Se oli nöyryyttävää Euroopan johtajille, jotka olivat tottuneet vapaamatkustamiseen.
Kun Euroopan Unionin takapihalla Kosovossa oli käynnissä kansanmurha, avun piti tulla meren takaa Yhdysvalloista. Unionin rauhanturvaajat vain seurasivat vierestä, liian uskollisina omille poliitikoilleen. Ja kun Brysselin innokkaasti kosiskelema Ukraina joutui proxy-sotaan Venäjän kanssa, niin taas ainoa, joka toimitti oikeita aseita halutulle liittolaiselle, oli Yhdysvallat. Bryssel ei uskaltanut. Saksa pitää nenäänsä ylpeästi pystyssä Yhdysvaltojen ydinasesateenvarjon alla, eikä ajattele uhrata markkaakaan asevoimiin.
Minkä takia Trump ei olisi ärtynyt? Tai Nuland. Yhdysvallat on päinvastoin ollut hämmästyttävän pitkämielinen. Euroopan sotilasvoima on miehissä mitaten melkein 2 miljoonaa, mutta edelleen - anna anteeksi Uotila - se itkee Yhdysvaltoja avuksi!?
Jos Putin Kremlissä nauraa niin omasta mielestä hänellä on täysi syy siihen. Voisi harkita katsomista peiliin sen sijaan, että koettaa aina löytää syytä ulkopuolelta."

Olen paljolta samaa mieltä. Ymmärrän hyvin, että Yhdysvallat tunsi velvollisuudekseen tarjota hätäapua, kun Saksa ja Ranska joutuivat tuhoisaan sotatilaan kahdessa maailmansodassa, jotka uhkasivat tuhota koko eurooppalaisen kulttuurin. Mutta nyttemmin Saksa ja Ranska ovat sopineet riitansa ja perustaneet "rauhanunioni EU:n". Eikö nyt vähitellen Eurooppa voisi huolehtia myös puolustuksestaan eikä turvautua jatkuvasti USA:n apuun?

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä Vastaus kommenttiin #20

Voisi, mutta se ikävä kyllä vaatii ydinaseita. Näillä näkymin tämä vastuu kaatuu kokonaan Ranskan päälle, koska Saksa ei edelleenkään halua tehdä yhtään mitään ja Britannia lähtee teekannuineen karkuun Brysselin 10 000 sosiopaattista byrokraattia.

Moni haluaisi Unionilta enemmän päättäväisyyttä omien kansalaisten etujen turvaamisessa. Ainut kysymys on, vaaditaanko siihen liittovaltiota vai ei.

Kuitenkin kun Suomen ei kannata olla yksin (paitsi Iljan ja Marcon mielestä), niin maa on mielestäni tehnyt sen, mitä on ollut pakko, eli nyttemmin hakeutunut voimakkaasti Yhdysvaltain liittolaiseksi. Sillä EU:iin ei ole luottaminen, kuten ym. historia osoittaa. Toivottavasti Suomi sentään hoitaa jatkossakin oman osansa, eikä siipeile. Pelkillä pakkoruotsin sympatiapisteillä ei ehkä pitkälle päästä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #21

Tuomo Niemelä, #21.
Suomelle nykyinen sekava tilanne on todella ongelmallinen. Minustakin on hyvä, että Suomi on rakennellut erillissuhteita jopa Trumpin USA:n kanssa. Eräänlainen erillissuhde Venäjään on se, että emme ole menneet Natoon. Jäsenyys voisi tuottaa hankalia tilanteita, jos jokin Nato-maa joutuu konfliktiin. Venäjää voimme pitää varpaillaan kertomalla, että Suomeen pitää suhtautua kiltisti, sillä muuten menemme Natoon...

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#19

Tulen tähän juttuun Yhdysvallat / Eurooppa hiukan sivuovesta, mutta haluan tuoda näkyviin yhden "sivuseikan", jolla mielestäni on kuitenkin jokin merkitys kokonaisuudessa.

Toisen maailmansodan jälkeen - autettuaan ensin tässä sodassa ratkaisevalla tavalla - Yhdysvallat toimitti Eurooppaan Marshall-apua ja monin tavoin pyrki vaikuttamaan siihen, että Länsi-Eurooppa voisi nousta jaloilleen.

Nimenomaan Yhdysvallat koki työntää alkuun The European Coal and Steel Community (ECSC) toiminnan, ja siten, että Länsi-Saksa - niin vastenmieliseksi partneriksi kuin se sodan jälkeen koettiinkin - otettaisiin tähän yhteisöön mukaan.

Tarkasteltuna kaikkea Yhdysvalloista sodan jälkeen saatua aineellista ja diplomaattista apua vasten, tuntuvat EU:n Yhdysvalloille asettamat tullit kiittämättömyydeltä.

Kuvitteliko kukaan koskaan, että Eurooppa nousisi näin loistavasti jaloilleen kuin se lopulta nousi, ja että siitä tulisi niin omahyväinen toimija, että se unohtaisi velkansa Yhdysvalloille ja kääntyisi tätä vastaan tullivaateidensa kanssa?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #25

Johanna Sirén-Kaplas, #25.
Yhdysvallat tuli todellakin hienolla tavalla Euroopan avuksi molemmissa maailmansodissa. Toisen maailmansodan jälkeen USA vielä auttoi Marshall-avulla ja muuten jopa sotasyyllistä Saksaa jaloilleen. On kuitenkin muistettava, että Euroopan nousu oli myös USA:n etu, sillä muuten Stalinin Neuvostoliitto olisi ottanut kaiken, mikä oli irrallaan.

Tästä kaikesta meidän on oltava kiitollisia. Mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että amerikkalaisille turvataan vuosikymmenestä vuosikymmeneen erikoisetuja kaupankäynnissä. Jo nyt USA on kaapannut johtoaseman maailmanmarkkinoilla.

Ymmärtääkseni nuo EU:n Trumpin USA:lle määräämät tullit olivat vastatoimi USA:n määräämille tulleille.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #30

#30

Nimenomaan, Euroopan vahvistaminen kommunismia vastaan oli USA:n etu ja tarkoitus. Tottakai.

USA tuki Eurooppaa monin tavoin vuosikymmeniä, ja tästä tuesta oltiin kiitollisia.

Myönnän, että en ole mikään USA-Eurooppa -kaupan asiantuntija ja suorastaan hirvitti tämä yksi (nyt ei tule kirjainyhdistelmä mieleen) taannoin tekeillä ollut sopimus, jonka myötä kaikki kaupankäyntiin liittyvät riita-asiat olisi ratkottu välimiesmenettelyn (arbitration) kautta. Ehdottomasti olin tätä sopimusta vastaan.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #36

Johanna Sirén-Kaplas, #36.
Kaupan riitakysymykset on ratkaistava mahdollisimman asiallisesti ja puolueettomasti. Onko olemassa jokin parempi järjestelmä kuin riippumaton oikeuslaitos?

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #38

#36

Markkinaoikeus ok, mutta siellä sisällä on muitakin tapoja ratkaista kiistat kuin arbitraatio. Lisäksi näissä puuhissa on sopimuksia tehtäessä oltava tarkkana siinä, että kumman (tai minkä) maan oikeuskäytäntöjä sovelletaan, jos tulee riitakysymyksiä.

Tiedämme, että Yhdysvaltojen ja Suomen pykälät ja käytännöt eivät ole yhteneväiset.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #39

Johanna Sirén-Kaplas, #39.
Jos Suomen ja Yhdysvaltain pykälät poikkeavat toisistaan, on saatava asiaa ratkaisemaan puolueeton osapuoli.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #40

#40

Kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaaren kirjoittama "Osakeyhtiö toimijana" (WSOY Pro 2002) muistuttaa mielestäni hyvin siitä, millainen pykälähetteikkö saattaa olla edessä kansainvälisessä toimintaympäristössä.

https://www.booky.fi/tuote/petri_mantysaari/osakey...

Mainio oman aikansa kuvaus suomalaisten integroitumisesta muuhun maailman kauppasopimusten osalta on Teollisuuslakimiesten 50-vuotisjuhlajulkaisu "Kuin kylmään veteen", toimittanut Jukka-Pekka Raeste (WSOY 2005).

Se on paitsi hyvin viihdyttävä kertomus alan suomalaisten toimijoiden urakehityksestä myös konkreettisia esimerkkejä antava teos. Myös Sarbanes–Oxley mainitaan :-)

https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1486154

Työskentelin itse assistenttina kv-yritysjuridiikkaan erikoistuneessa asianajotoimistossa v.2012–2013 Helsingissä Aleksanterinkadulla. Selvää on, että suomalaiset ovat hyvin kartalla myös kansainvälisen kaupan osalta. Toisaalta juuri tuolloin aloin pohtia tuon mainitsemani välimiesmenettelyn (arbitration) olemusta.

Mielestäni olisi jotenkin epäilyttävää, jos kaikkiin kauppasopimuksiin Yhdysvaltojen ja EU:n välillä lukittaisiin arbitraatio ainoana mahdollisena menettelynä markkinaoikeudellisissa kiistoissa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Johanna Sirén-Kaplas, 41:
"Mielestäni olisi jotenkin epäilyttävää, jos kaikkiin kauppasopimuksiin Yhdysvaltojen ja EU:n välillä lukittaisiin arbitraatio ainoana mahdollisena menettelynä markkinaoikeudellisissa kiistoissa."

Mikä olisi jokin toinen ja parempi keino kauppariitojen ratkaisemiseksi? Vai pitäisikö kansainvälinen kauppa lopettaa kokonaan kiistojen pelossa? Mihin se johtaisi?

Käyttäjän uninenmies kuva
Tuomo Niemelä

Uotila, sopimuksen ongelmana pidetään sitä, että yritykset saisivat taloudellisin perustein oikeuden riitauttaa kansallisvaltioiden tekemät lakimuutokset? Tai ainakin hakea rahallisia korvauksia, jos lakimuutos aiheuttaisi yritykselle tappiota toiminnassaan ko. maassa. Ja jos asiasta päätäntäoikeuden omaava elin on jokin ei-demokraattisesti valvottu, tai muuten korruptoitunut instituutio se ei varmasti ole hyvä asia valtioille.

En ole itse tietenkään asiantuntija asiassa, mutta Pohjois-Amerikasta meillä on ennakkoesimerkkejä yhdysvaltalaisyritysten ja Kanadan valtion välisistä kiistoista.

Muoks: asiaa on siis sama, jos jokin suomalainen yritys kärsii rahallisesti jostain uudesta laista. Pitäisikö sillä olla oikeus hakea valtiolta korvauksia?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tuomo Niemelä, #45:
"Uotila, sopimuksen ongelmana pidetään sitä, että yritykset saisivat taloudellisin perustein oikeuden riitauttaa kansallisvaltioiden tekemät lakimuutokset? Tai ainakin hakea rahallisia korvauksia, jos lakimuutos aiheuttaisi yritykselle tappiota toiminnassaan ko. maassa. Ja jos asiasta päätäntäoikeuden omaava elin on jokin ei-demokraattisesti valvottu, tai muuten korruptoitunut instituutio se ei varmasti ole hyvä asia valtioille.
En ole itse tietenkään asiantuntija asiassa, mutta Pohjois-Amerikasta meillä on ennakkoesimerkkejä yhdysvaltalaisyritysten ja Kanadan valtion välisistä kiistoista.
Muoks: asiaa on siis sama, jos jokin suomalainen yritys kärsii rahallisesti jostain uudesta laista. Pitäisikö sillä olla oikeus hakea valtiolta korvauksia?"

Yksityisellä bisneksellä ei todellakaan saisi olla riitatilanteissa eikä muutenkaan oikeutta määräillä demokraattisten valtioiden päätöksentekoa. Riidat olisi ratkaistava demokraattisesti toimivien kansainvälisten ja riippumattomien elimien avulla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset