Leipäjonot eivät kuulu hyvinvointivaltion jouluun
Suomen leipäjonot eivät lyhene. Ne vain pitenevät. Se kävi taas ilmi joulun pyhinä konkreettisella tavalla.
Yhtenä syynä on Suomen taitettu eläkeindeksi, jota on noudatettu jo vuodesta 1994 ja joka on ajanut pitkäaikaisimmat eläkeläiset, erityisesti naiset, kurjuuden kiroukseen. Rahaa ei ole edes jouluna leipään, lääkkeistä puhumattakaan.
Pienituloiset ovat tipahtaneet lattian läpi leipäjonoihin ja keskituloiset vajonneet varsinaiseksi köyhälistöksi. Hallituksissa ovat istuneet melkein kaikki puolueet, mutta eläkeindeksiä ei ole korjattu. Hävetkää.
Asiaa pahentaa se, että suomalaiset ovat pakkautumassa suuriin kaupunkeihin, joiden asumiskustannukset ovat vähävaraisten tavoittamattomissa. Jos maaseudulta on joskus hankittu asunto, sen arvo on näinä vuosina romahtanut. Niillä rahoilla ei muuteta asumaan suuriin kaupunkeihin, joihin kaikki palvelut ovat karanneet.
Ongelma on valtava. Hyvä hallitus, tästä ei selvitä käsiä levittelemällä. Taidetaankin tarvita perempi hallitus.
Eläkeindeksi ei koske pienituloisimpia suomalaisia eikä ilman leipää ja lääkkeitä jää kukaan nytkään jos hakee lain jo nyt sallimat sosiaalietuudet. Helsingissä on myös Suomen keskiarvoa korkeampi työttömyys, joten kyllä täällä voi elää ihan sosiaalietuuksillakin.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #1:
”Eläkeindeksi ei koske pienituloisimpia suomalaisia eikä ilman leipää ja lääkkeitä jää kukaan nytkään jos hakee lain jo nyt sallimat sosiaalietuudet. Helsingissä on myös Suomen keskiarvoa korkeampi työttömyys, joten kyllä täällä voi elää ihan sosiaalietuuksillakin.”
Helsingissä ovat asumiskustannukset todella huikeat. Kun maksaa vuokran, rahat eivät enää riitä leipään, lääkkeistä nyt puhumattakaan.
Pienimpiä työeläkkeitä ”nauttivien” tilanne on todella murheellinen. Sitä ei kukaan voi kiistää.
Ilmoita asiaton viesti
Lääkkeet ja vuokra (680€ yksinasuvalla saakka) ovat pienituloisimmille ilmaiset. Molemmat korvataan ilman omavastuuta toimeentulotuesta. Lisäksi maksetaan kokonaan sähkö, vesi, kotivakuutus, terveydenhuoltomenot ja välttämättömät kodin hankinnat. Päälle leipään saa 480€ kuussa. Kyllä tuon pitäisi riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Pylkkösellä on vähän omat kuvitelmat mitä Suomessa maksetaan työttömille/köyhille.
Terveisin huonolla sohvalla nukkuva, joka saisi apua psoriakseen lääkkeestä mutta ei ole rahaa siihen, koska kela ei korvaa kun ei ole reseptillä…
Ja tosiaan maksan 50e vuokraan liittyvää tuosta 480e.
Ilmoita asiaton viesti
Lääkärin kautta resepti. Harvemmin jättävät määräämättä jos koet siitä hyötyä.
Helsingissä vuokraa maksetaan kokonaan 680€ saakka yksinasuvalla. Se on melkoisen iso summa.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, 14:
Lääkärin kautta resepti. Harvemmin jättävät määräämättä jos koet siitä hyötyä.
Helsingissä vuokraa maksetaan kokonaan 680€ saakka yksinasuvalla. Se on melkoisen iso summa.
Helsingin tapaisessa kaupungissa tuo ei tunnu riittävän. Kukaan ei mene jouluaattona leipäjonoon ilman syytä.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #14.
Vuosikymmeniä epäoikeudenmukaisen heikolla palkkalla työskennelleet työeläkeläiset ovat taitetun eläkeindeksi vuoksi pudonneet samalle tasolle kuin pitkäaikaistyöttömät. Eihän se voi olla oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Petri Pirskanen, #6.
Pekka Pylkkönen tuntuu tosiaankin taistelevan kaikkia hyvinvointivaltion etuja vastaan tietämättä kunnolla mitään vähävaraisten elämästä.
Ilmoita asiaton viesti
Mistäs sinä sen tiedät? Minulla kyllä on ihan riittävästi kokemusta sosiaaliturvasta jotta tiedän mistä puhun. Sosiaaliturva on vain kasvanut liian isoksi suhteessa maan vaurauteen. Tulonsiirroilla aiheutetaan myös kohtuuttomia ongelmia, kuten työttömyyttä ja asumisen hinnan nousua. Se ei ole sen arvoista. Liian korkea sosiaaliturva tulee muille liian kalliiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #43.
Sosiaaliturvan kokoa ja perusteita on todellakinmietittävä tarkkaan. Nykytilanteessa on korjaustarvetta.
Tällä kertaa teemanani on ennen kaikkea se kohtuuttomuus, että vuosikymmeniä työtä tehneet eläkeläiset ovat taitetun eläkeindeksin vuoksi vajonneet yhtä alhaiselle tasolle kuin perusturvan varassa elävät. Poliitikkojen olisi vihdoin korjattava 1990-luvulla tekemänsä karmea virhepäätös – ja korvattava pitkäaikaisille eläkeläisille koituneet tulonmenetykset.
Ilmoita asiaton viesti
Yleinen asumistuki on 80 % hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Kaikkein pienituloisimmilla ei ole ollenkaan perusomavastuuta. Jos hyväksyttävien asumismenojen määrä ylittää enimmäisasumismenot, tuen määrä lasketaan enimmäisasumismenojen mukaan.
Lasenta esimerkki henkilöstä jolla on niin pienet tulot, ettei perusomavastuuta synny, mutta hän on oikeutettu saamaan perustoimentukea.
Asunnon kokonais vuokra Helsingissä jossa hän asuu on 720€ Helsingissä hyväksyttävä enimmäis asumismeno yksin asuvalla on vuonna 2018. 675€
Nyt osuus jota asumiskustannuksista ei huomioida on 720€-675€= 45€
Asumistuki jonka hän saa. 675€ x 0,80 = 540€
Asumismenot jakautuu 720€ kokonaisvuokra – asumistuki 540€ = 180€
Itselleen hänelle jää asumismeihoin maksettavaa tuosta mainitsemastasi 480€ leipärahasta 180€
Todellisuudessa henkilölle jää 300€ kk elämiseen, eli n.10€ päivä josta hän maksaa ruuan, liikkumisen, vaatteet, henkilökohtaisen hygienian, harrastukset, huvitukset,puhelinkulut, nettimaksut, joulu sekä syntymäpäivä lahjat, ym… Sairauden hoitokulut reseptilääkkeineen huomioidaan hyväksyttyinä menoina.
Ilmoita asiaton viesti
Olet erehtynyt. Toimeentulotuessa korvausprosentti on 100% eikä 80%.
720€ vuokrasta leipärahasta maksettavaksi jää 720€-675€ = 45€.
On muuten aika hälyttävää että veronmaksajien piikkiin voi asua noin kalliisti.
Ilmoita asiaton viesti
Kelan asumistuessa on 80% yläraja. mutta asumiskustannukset perustoimen tuessa jota haetaan kunnan omasta sosiaalitoimistosta harkinnanvaraisesti täydentävänä toimentulo tukena, jokaiselle kuukaudelle erikseen, asumis kustannukset toimentulotuessa on myös määritelty enimmäis vuokran osalta.
Alla linkki missä on jokaisen kunnan enimmäisrajat jotka huomioidaan perustoimen tuloa hakiessa. Helsingissä se näyttää olevan tuo mainitsemani summa. Vuonna 2018.
Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018
Helsinki 675€/ yksin asuva.
https://www.kela.fi/documents/10180/0/Asumismenot+…
Eipä taida Helsingistä löytyä yhtään n.40 neliön kämppää löytyä alle 850€KK
https://www.vuokraovi.com/vuokra-asunnot/Helsinki?…
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen #35:
”On muuten aika hälyttävää että veronmaksajien piikkiin voi asua noin kalliisti.”
Niinhän se on. Nuo rahat eivät jää tuettavan taskuun, vaan siirtyvät heti kiinteistöbisnekselle ja korottavat muutenkin huikeita vuokria.
Ilmoita asiaton viesti
Arto Nakkila, #31.
Erinomainen esimerkkilaskelma.
Siitä käy ilmi, miten pieni osuus noista tuista jää henkilön päivittäisiin ja satunnaisiin menoihin. Suuri osa menee näköjään kiinteistöbisneksen pohjattomaan kukkaroon.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen #3:
”Lääkkeet ja vuokra (680€ yksinasuvalla saakka) ovat pienituloisimmille ilmaiset. Molemmat korvataan ilman omavastuuta toimeentulotuesta. Lisäksi maksetaan kokonaan sähkö, vesi, kotivakuutus, terveydenhuoltomenot ja välttämättömät kodin hankinnat. Päälle leipään saa 480€ kuussa. Kyllä tuon pitäisi riittää.”
Suomessa on tosiaan jonkinmoisia sosiaalitukia. Niitä tarvitaankin tässä kylmässä ja kalliissa maassa. Ei meillä voi nukkua talvella katukäytävällä.
Kirjoitan tässä myös siitä, että ennen jopa kohtuulliset työeläkkeet ovat taitetun eläkeindeksin vuoksi vajonneet jopa työttömyysrahojen alapuolelle. Tuntuu kohtuuttomalta, että vuosikymmeniä työssä käyneetkin ovat pudonneet kaikkein alimmalle tasolle syystä, että poliitikot eivät halua korjata karmeaa virhepäätöstään.
Ilmoita asiaton viesti
Peruspäiväraha on nettona 560€ ja takuueläke nettona 775€. On vaikea nähdä miten tuo eläke voi painua alle peruspäivärahan.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleenkään ei pylkkönen makseta 100% asumistuesta. + Jos sitä lääkettä ei ole reseptillä niin et saa siihen tukea.
Ilmoita asiaton viesti
Asumistuesta ei makseta 100% mutta pienituloisimmilla on oikeus toimeentulotukeen josta maksetaan 100% vuokrasta, kunhan se alittaa normin joka esimerkiksi Helsingissä on 675€/kk yksinasuvalla.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #48.
Puhut jatkuvasti vähimmäistuista. Onko oikein, että vuosikymmeniä työssä käynyt ja eläkemaksuja maksanut työeläkeläinen putoaa taitetun eläkeindeksin vuoksi tuolle kaikkein alimmalle tasolle?
Ilmoita asiaton viesti
Se on poliitikkojen valinta että he nostavat jatkuvasti vähimmäistukia. Minusta niitä voisi laskea. Samalla hoituisi tuo etteivät työeläkeläiset putoa vähimmäistukien tasolle. Eivätkä he kyllä putoa, sillä takuueläke on ylivoimaisesti suurin vähimmäisetuus.
Ilmoita asiaton viesti
Petri Pirskanen, #47.
Noinhan se on. Pelkkiä pykäliä syynäävät saavat helposti väärän kuvan todellisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Pelkkiä epämääräisiä anekdootteja viljelevät taas ovat yleensä huijareita. He eivät esimerkiksi kerro mihin rahat ovat menneet jos ruokaan tai lääkkeisiin ei riitä rahat tai miksi pykälienmukaisia tukia ei olla saatu.
Ilmoita asiaton viesti
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan, perusturvamme on noin 200€ alimitoitettu ja sitä tulisikin nostaa komitean vaatimalle tasolle. Onhan maamme saanut liian matalasta perusturvasta jo useita moitteita komitealta ja ihmettelen miksi valtio joka noudattaa pilkun tarkasti jokaista EU:n antamaa määräystä, ei kykene nostamaan omien kansalaisten perusturvaa riittävälle tasolle?
Liian matala perusturva aiheuttaa ihmisille stressiä ja sitä kautta monia sairauksia, joita sitten hoidetaan lääkkeillä, lähinnä rauhoittavilla-, masennus- ja mielialalääkkeillä. Samoin stressi aiheuttaa uusimpien tutkimusten mukaan myös sydänsairauksia ja uskonkin, että suurin sydäntautien aiheuttaja on stressi, joka aiheutetaan kaikista huonoimmassa asemassa oleville tahallaan.
Pylkkösen kapitalismi on jotenkin hellyttävää. Mitä muistan Pylkkösen kertoneen itsestään, niin muistaakseni hän asuu Hekan asunnossa ja näin ollen hänen kovasti mainostamansa kapitalismi, ei taida olla kovinkaan onnistunutta hänen omalla kohdallaan? Vai asuuko niitä kapitalisteja paljonkin Hekan asunnoissa, Pylkkösen lisäksi?
Kapitalismi tulee sanasta kapitaali, joka tarkoittaa pääomaa ja kapitalisti on ihminen joka elää siis pääomansa turvin. Sanalla ei siis tarkoiteta yrittäjiä, vaan niitä ihmisiä jotka elävät pääomalla.
Miten muuten noin kova kapitalisti voi asua Hekan asunnossa, eikö siellä ole joitakin tulorajoja, ettei liian suurituloiset pääse niihin asumaan? Eivätkä varsinkaan ne, jotka oikeasti ovat kapitalisteja ja elävät pääomansa turvin.
Ilmoita asiaton viesti
Ihme pöljäilyä. Tiedät varmasti jo tässä vaiheessa kuinka Suomi vastasi nootteihin. SOK tarkasteli yksittäisten etuuksien tasoa ja Suomi muistutti että täällä perusturva koostuu useista etuuksista. Suomi käyttää sosiaaliturvaan vuodesta riippuen eniten tai toiseksi eniten rahaa Euroopassa. Tästäkö pitäisi vielä nostaa?
Mitä jos sosiaaliturvasta valjittajat vain painuisivat hittoon täältä? Maasta tulisi kerralla parempi paikka. Menkää vaikka Ruotsiin, jossa sosiaaliturvaan pannaan neljännes vähemmän rahaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin sosiaaliturva koostuu useista etuuksista ja tutkimusten mukaan on enemmän alimitoitettua sosiaaliturvaa kuin sosiaaliturvan väärinkäyttöä, koska ihmiset eivät osaa hakea kaikkia etuuksiaan.
Totta kai sosiaaliturvaan kuuluvaksi lasketaan köyhien perheiden kohdalla ilmaiseksi saadut uimaliputkin, mutta nekin joutuu anomaan erikseen ja niitäkin annetaan harkinnanvaraisesti. Ja mikä työ onkaan, hakea jokainen tuki erikseen, saatikka se nöyryytys joka hakemisesta aiheutuu.
Minä ihmettelen, ettei kaltaisesi kapitalisti ole kyennyt hankkimaan asuntoa muualta kuin Hekalta? Ja, että pitäisiköhän sinun muuttaa Ruotsiin, ehkä siellä kykenisit hankkimaan asunnon muualta kuin kaupungilta? Tulisihan kunnon kapitalistin kyetä sellainen hankkimaan ja oikeasti oikealla kapitalistilla kuuluisi tällainen jo olla, ennen kuin alkaa kapitalismista puhumaan.
Palstalla näkee monia huvittavuuksia, on vihreitä jotka eivät oikeasti ole lainkaan vihreitä, lakimiehiä jotka eivät oikeasti ymmärrä laeista mitään ja sitten vielä kapitalisteja, jotka asuvatkin Hekan asunnoissa. Palsta on siis melkoinen huumoripalsta, jossa jokainen voi esittää olevansa ihan mitä tahansa, olematta lainkaan sitä mitä esittää olevansa.
Ja sitten vielä eräs seikka, muistelen sinulla olevan pieni lapsi tai pieniä lapsia? Joten jos haluat oikeasti lopettaa sosiaaliturvan, voit aivan hyvin aloittaa itsestäsi ja perheestäsi, ja jättää vaikka lapsilisät nostamatta. Eli tule puhumaan sitten tuista, kun itse jätät tuet nostamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Kapitalisti olen vain siinä merkityksessä että kannatan ihmisten oikeutta päättää itse omaisuudestaan.
Hekan kämppä on kämppä siinä missä muutkin. Kaupunki vain jostain käsittämättömästä syystä jättää perimättä siitä markkinavuokraa. Helsingissä olisi muutenkin edullista asua jos asumisen tukeminen lopetettaisiin.
Miten sosiaaliturvaa voi alikäyttää? Senhän pitäisi tarjota aivan minimielintaso ja moni näyttää pärjäävän paljon vähemmälläkin. Selvästi laskuvaraa olisi, kun edes yksikään opiskelija ei kuole nälkään – tai janoon.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #116.
Kehottaisin Suomen anteliasta sosiaalitukijärjestelmää moittivia lukemaan kirjailija Antti Nylénin Runeberg-palkintoehdokkaana olevan esseekirjan ”Häviö” taitelijoiden ahdingosta: https://www.adlibris.com/fi/kirja/havio-9789527144725
Ilmoita asiaton viesti
Markku Laitinen, #112.
Meidän sosiaaliturvajärjestelmämme on tosiaan niin monmutkainen, että monet eivät osaa tai jaksa anoa kaikkia etuja. On traagista, jos näin käy nimenomaan heikoimmille ja eniten apua trvitseville. Onko tämä suunniteltua, jotta verovaroja säästyisi?
Ilmoita asiaton viesti
Markku Laitinen, #103.
Mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin saamme varmaan Pekka Pylkköseltä vastauksen.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #36:
”Peruspäiväraha on nettona 560€ ja takuueläke nettona 775€. On vaikea nähdä miten tuo eläke voi painua alle peruspäivärahan.”
Ongelma totta tosiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kansaneläkeindeksi ei ole noussut viime aikoina.
https://www.elakkeensaajat.fi/edunvalvonta/indeksi…
Työeläkeindeksi (taitettu) on kohonnut:
https://www.etk.fi/elakejarjestelmat/elaketurva/el…
Tämä eläkeindeksi nimenomaan koskee pienituloisimipia suomalaisia.
Varmaan osa ongelmasta on tuossa taitetussa indeksissäkin, mutta ilman haastattelututkimusta on ehkä vaikea sanoa, kuinka moni kansaneläkkeen ylittävä työeläkeläinen on leipäjonossa.
Tässä olisi tietenkin hyvä aloittaa keskustelu siitä, miksi hyvinvointivaltio epäonnistui Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Tässä olisi tietenkin hyvä aloittaa keskustelu siitä, miksi hyvinvointivaltio epäonnistui Suomessa.”
Lyhyesti vastaten, EU ja varsinkin euro, näistä lähti alamäki.
Ilmoita asiaton viesti
5# Globaalismin ihannointi ja pakollinen tarve näyttäytyä isona pärjäävänä maana maailmalle!!
Ilmoita asiaton viesti
Petri Pirskanen, #7.
Voi tosiaan olla, että Suomeen iski EU:hun liittymisen päivinä käsitys siitä, että Suomen pitäisi kaikessa seurata EU:n isoja maita, myös eläkkeissä. Suomessa oli kuitenkin kerätty oikeasti eläkerahoja tulevia maksuja varten. Useimmissa EU-maissa ei moista käytäntöä tunneta.
Ilmoita asiaton viesti
”EU ja varsinkin euro, näistä lähti alamäki.”
Niistä alkoi ylämäki 90-luvun syvän laman jälkeen. Käytännössä tuo ylämäki kesti aina USA:sta liikkeelle lähteneeseen vuoden 2008 finanssikriisiin asti, eli miltei viisitoista vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö, 90-luvun lama oli ensimmäinen euro lama. Toki yhteistä valuuttaa ei ollut, mutta markka oli sidottu emuun tai ecuun, ihan miten sitä halutaan kutsua. 90-luvun lama alkoi korjaantua silloin, kun irrottauduimme emusta tai ecusta ja markka laitettiin kellumaan.
Nyt tilanne on huomattavasti pahempi, valtion velkatilanteen takia. 15-vuotta on kuplaa vain kasvatettu, eikä minkäänlaisia korjausliikkeitä ole tehty ja kun euro lähitulevaisuudessa hajoaa, on maamme erittäin pahassa tilanteessa. Se tilanne ei enää korjaannu siten kuin 90-luvun laman tilanne, valtion velkataakasta johtuen.
Euro ja EU ovat pahimmat virheet joihin maamme on lähtenyt mukaan ja lopputulos tulee olemaan karmeaa katseltavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka Suomen markka yritettiin sitoa Saksan markkaan silloin, maamme valuuttaan ei kuitenkaan luotettu kansainvälisisllä markkinoilla ja Suomen Pankki joutui turvautumaan paniikkiratkaisuihin puolustaessaan markkaa spekulaatiota vastaan nostamalla yliyön koron jossain vaiheessa satoihin prosentteihin. Markka ei siis ollut ”toimiva valuutta” niissä olosuhteissa.
Kytkös oli pakko irroittaa, kun paine kävi liian suureksi ja se aiheutti sodan jälkeisen historian suurimman devalvaation kahdessa eri vaiheessa. Se aiheutti puolestaan kulutuskysynnän syöksyn alaspäin ja yleisen elintason romahduksen. Koska devalvaatioista oli kuitenkin hyötyä vientiteollisuudelle ja Suomi oli kaikesta huolimatta lamankin aikana pystynyt panostamaan tuotekehittelyyn sekä teknologiasektorin innovointiin, tämä auttoi maata pääsemään jaloilleen, siis ennen kaikkea ja pelkästään viennin avulla.
Tilanne koheni entisestään EU:hun liittymisen jälkeen, koska Suomi sai osakseen helpommin vientimarkkinoita. Ja euron jälkeen talous aloitti poikkeuksellisen rajun ja pitkän nousukauden. BKT kasvoi reaalisesti koko kymmenvuotisjakson finanssikriisiin asti.
Tällä hetkellä Suomen valtion reaalinen BKT on korkeimmalla tasolla kuin milloinkaan aikaisemmin Suomen historiassa ohittaen vuoden 2008.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta bkt per capita on huomattavasti 2008 alempana.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niin ”huomattavasti”, mutta sikäli kuitenkin, että kun väestönlisäys on johtunut pitkälti maahanmuutosta, niin uusien tulijoiden tulotaso ja työllisyysaste on laahannut valtavirran perässä alemmalla tasolla. Jos tarkastellan pelkästään tuota ”valtavirtaa” (=kantasuomalaiset työssäkäyvät), niin ero on kurottu umpeen kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka, #19:
”Ei niin ”huomattavasti”, mutta sikäli kuitenkin, että kun väestönlisäys on johtunut pitkälti maahanmuutosta, niin uusien tulijoiden tulotaso ja työllisyysaste on laahannut valtavirran perässä alemmalla tasolla. Jos tarkastellan pelkästään tuota ”valtavirtaa” (=kantasuomalaiset työssäkäyvät), niin ero on kurottu umpeen kokonaan.”
Noin minäkin asian näen.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #18.
”Mutta bkt per capita on huomattavasti 2008 alempana.”
Taidat olla tällä kertaa oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
Markka ei ollut toimiva valuutta, koska se oli sidottu ecuun ja samantien kun markka irrotettiin ecusta, alkoi maamme talouskin kohentua ja vasta silloin markasta tuli toimiva valuutta. Ja nykyinen talouskasvu on pelkkää hämäystä, koska se on tehty velkaannuttamalla valtio. Mitä talouskasvua sellainen on, että eletään velaksi? Minulla on sellainen käsitys, että oikea talouskasvu olisi sellaista, että valtion omaisuus ja sen tuotto kasvaa ja näinhän ei nyt ole.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo valuuttakeskustelu menee jo vähän jankkaamiseksi, mutta olen jo kommentissa #17 käynyt läpi historian, johon Suomen talouden kohentuminen perustui. Se saavutti huippunopeutensa euroon liittymisen jälkeen.
Nykyistä talouskasvua ei ole saatu aikaiseksi velkaantumisella, vaan on velkaannuttu talouskasvun puuttumisen vuoksi, kun yhteiskunnan velvoitteet on pitänyt lakisääteisesti joka tapauksessa yrittää hoitaa. Nyt talouskasvun aikana velkaantuneisuusaste on alenemassa.
Oheisen linkin takaa näkyy kuinka velkaantuneisuusaste on alentunut vuoden 1994 jälkeen aina vuoteen 2008 asti:
https://findikaattori.fi/fi/44
Ilmoita asiaton viesti
Työttömyyskorvaukset kävivät noin 6 miljardissa pahimmillaan. Eivät ne riitä selittämään 2007 jälkeen yli 20 miljardilla paisuneita julkisia menoja. 2007 jälkeen on tehty useita päätöksiä jotka nimenomaisesti kasvattavat julkisia menoja.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan sellaisia päätöksiä tehty, mutta sitähän se äänekkäin kansanosa parkuu: ”Lisää rahaa budjettiin, ei saa leikata!”
(Toisaalta työttömyyskorvaukset ovat vain yksi laskusuhdanteen kustannuksia kohottava menorä. Muitakin sosiaalipuolen menoeriä on olemassa.)
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka, #28.
Ei se budjetin tekeminen mitään herkkua ole. Leikkauksia piti viimeksi saada valtion yritystukiin. Mutta eihän se onnistunut alkuunkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #25:
”Työttömyyskorvaukset kävivät noin 6 miljardissa pahimmillaan. Eivät ne riitä selittämään 2007 jälkeen yli 20 miljardilla paisuneita julkisia menoja. 2007 jälkeen on tehty useita päätöksiä jotka nimenomaisesti kasvattavat julkisia menoja.”
Julkiset menot ovat kasvaneet, mutta eläkeläisten tilanne on heikentynyt. Julkisista menoista virtaa suuri osa suoraan kiinteistöbisneksen laareihin.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka, #23:
”Oheisen linkin takaa näkyy kuinka velkaantuneisuusaste on alentunut vuoden 1994 jälkeen aina vuoteen 2008 asti:
https://findikaattori.fi/fi/44 ”
Kiitos tärkeistä faktatiedoista.
Ilmoita asiaton viesti
Markku Laitinen, #22.
Pelkäänpä, että olet pessimistisissä valuuttamietteissäsi oikeilla linjoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka, #17.
Kiitos mainiosta ja tiiviistä talouden kuvauksesta. Siinä ovat minusta faktat jokseenkin kohdallaan.
Ilmoita asiaton viesti
Markku Laitinen, #16.
Oli ilman muuta virhe ottaa euroon sellaisia velkaantuneita maita kuin Kreikka ja Italia. Sitä ei huomattu silloin, koska luultiin €-valuutan muutavan maiden taloudenpidon ennen pitkää sakslaiselle mallille. Niin ei ole käynyt. Nyt taitaa olla myöhäistä hypätä ulos valuuttaunionista. Britannia ei edes erehtynyt euroon, mutta Brexit on kivulias urakka.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka Kuikka, #15:
”Niistä alkoi ylämäki 90-luvun syvän laman jälkeen. Käytännössä tuo ylämäki kesti aina USA:sta liikkeelle lähteneeseen vuoden 2008 finanssikriisiin asti, eli miltei viisitoista vuotta.”
Noinhan kehitys meni. Oli siis väärin päättää 1990-luvun puolivälissä taitetusta eläkeindeksistä.
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo Makkonen, #5.
Voi olla, että eurollakin on osuutensa ainakin sitä kautta, että päätös taitetusta eläkeindeksistä tehtiin samoihin aikoihin, jolloin Suomi liittyi EU:hun. Tämä mahdollinen kytkös pitäisi selvittää ja paljastaa. En sano mitään varmaa, ennen kuin asia on selvitetty.
Ilmoita asiaton viesti
Rläkkeet ovat nousseet uuteen enmätykseen jälleen. Yleinen eläkkeiden nostaminen työeläkeindeksiä muuttammalla ei kyllä eläjeläisköyhyyttä auta. Kalliiksi tulee ja aiheuttaa lisäongelmia tuleville eläkkeille, jos sellaisia nyt tulevaisuudessa edes on.
Ilmoita asiaton viesti
Jp Lehto, #9.
Taitetun työeläkeindeksin korjaaminen ja vuosikymmenien jälkeenjääneisyyden korvaaminen nimenomaan poistaisi työeläkeköyhyyden. Suuriin työeläkkeisiin tätä korjausta ei kannattaisi ulottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Risto Jääskeläinen, #4.
Taitettu työeläkeindeksi nousee, mutta se nousee niin hitaasti, että nousu jää jatkuvasti jälkeen vastaavien palkkojen indeksistä. Kuitenkin työeläkkeen on tarkoitus olla jotain 60 prosenttia vastaavasta palkasta. Silloin työeläkeläinen voi jotenkin kuten jatkaa elämistä vanhassa asunnossaan. Nykymenolla hän joutuu luopumaan siitä.
Näin sitten vuosikymmeniä työssä käyneet eläkeläiset jäävät samalle tasolle kuin työttömät.
Ilmoita asiaton viesti
Leipäjonot kuuluvat hyvinvointivaltioon, kuin nenä päähän. Niitä onbollut koko muistamani ajan ja hyvinvointivaltiossa on kehuttu elettävän.
Jos kukaan ei ole vielä huomannut, niin hyvinvointivaltion päätehtävä on tarjota hyvätuloisille paremmat palvelut ja etuudet kaikissa tilanteissa. Toinen päätehtävä näyttää olevan ajaa rahaa julkisen sektorin käyttöön ja varmistaa sen suuren äänestäjäkunnan tuki. Lisäksi paapotaan lyhitä työuria tehneitä aivan työkykykyisiä ikäluokkia eläkejärjestelmässä nuorten kustannuksella siinä kai tämä phyvinvointivaltio.
Ilmoita asiaton viesti
Oman muistini mukaan leipäjonoja ei ollut ennen 90-luvun lamaa. Niistä kertoivat vain vanhemmat ihmiset, jotka muistivat edellisen syvän laman 30-luvulta. 80-luvun lopulla Holkeri herätti hiukan närkästystä osassa suomalaisia todetessaan jossain kansainvälisessä forumissa, että Suomi on maa, jossa köyhyys on poistettu kokonaan. Vasemmisto silloin nousi takajaloilleen ja kritisoi häntä näköalattomuudesta, mutta se kritiikki ei saanut paljoakaan vastakaikua, koska valtaosa kansasta mielsi, että Holkeri puhui totta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tällaista aikajanaa tarkoitan.
Ilmoita asiaton viesti
Jp Lehto, #13.
Viittaan kommenttiini #52.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka, #11.
Leipäjonot kuuluvat myös hyvinvointivaltioihin. Täytyyhän olla jokin keino, jolla pärjää seuraavaan päivään, vaikka lompakko olisi varastettu tai heitetty ulos omasta kodistaan. Mutta hyvinvointivaltiolle on hälytysmerkki, jos jopa jouluaattona leipäjonoihin muodostuu pitkiä jonoja.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä keino olisi oikeus ilmoittauta turvapaikanhakijaksi, ei heitä jonoissa näy.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä ollut ei. Mutta eipä olleet myöskään lähiöt täynnä ulkomaalaisia eliitti pummeja, joiden elättäminen vie miljardeja. Eikö miehityksen alaisessa valtiossa ole aina ollut leipäjonoja?
Ilmoita asiaton viesti
Jp Lehto, #8.
En suinkaan halua sanoa, että leipäjonoja ei tarvittaisi hyvinvointivaltioissa. Niitä todella tarvitaan jopa jouluna, koska aina voi joku joutua äkillisiin vaikeuksiina. Voi tulla ryöstetyksi tai heitetyksi ulos kotoaan…
Mutta on karmeaa, jos taitettu eläkeindeksi heittää vuosikymmeniä palkkatyötä tehneen jouluksi leipäjonoon.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä nyt lienee saivartelua mutta ihmettelenpä kumminkin että kuinka paljon leipäjonot lyhenisivät jos peliautomaatit poistettaisiin markettien kytäviltä ja lotto ym pelit kiellettäisiin. Jonkinlaista taustaa saataisiin jos olisi vertailudataa leipäjonojen ja rahapeliä pelaavien jonojen pituuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea uskoa että ne juuri lyhentyisivät. Kun itse kävin opiskellessa ruokajakelussa, saaliin arvo oli ehkä 30-40€ ja jonotusaika alle tunnin, pahimmillaan kaksi. Olihan se nyt hirmuinen nettotuntipalkka. Jos sen olisi tehnyt töissä ja lisäksi mennyt kauppaan jonottamaan, vaiva olisi ollut paljon suurempi.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #26.
Kyllä ihmisellä täytyy olla todellinen puute ja nälkä, jos menee jouluaattona leipäjonoon. Se tarkoittaa, että ei ole kerta kaikkiaan ruokarahaa. On myös muistettava, että vähävaraiset maksavat ruokakauppoihin korkeimpia arvonlisäveroprosentteja ALVeja, jotka ovat Suomessa todella korkeita muutenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Säisä, #10.
Kyllä peliautomaattien vaikutuskin kannattaisi tutkia. Peleihin käyttävät rahaa ennen kaikkea vähävaraiset. Se on heille harhaanjohtava pelastus, viimeinen oljenkorsi, vieläpä valtion tukema.
Ilmoita asiaton viesti
”Asiaa pahentaa se, että suomalaiset ovat pakkautumassa suuriin kaupunkeihin, joiden asumiskustannukset ovat vähävaraisten tavoittamattomissa.”
Eikös tuo ole jollain tavoin paradoksaalinen toteamus? Sillä jos ”suuret massat” pakkautuvat alueille, joilla eivät vähävaraiset pysty asumaan, niin sehän merkitsee sitä, että suuret massat ovat hyvin toimeentulevia eikä käsityksesi keskiluokan vajoamisesta köyhyyteen voi siis pitää paikkaansa.
Myös kritisoin näkemystä siitä, että taitettu indeksi aiheuttaisi köyhyyden lisääntymistä. Taitetun indeksin merkityshän on matemaattisesti vain sellainen, etteivät eläkeläiset aivan sataprosenttisesti pysy mukana yleisessä elintason nousussa, he saavat siitä vain osan itselleen. Mutta ostovoimaa ei taitettu indeksi leikkaa. Hintojen nousu korvataan eläkeläisille kokonaisuudessaan indeksoinnin kautta ja lisäksi osa yleisestä tulokehityksestä, jos se menee hintaindeksin yli.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka Kuikka, #12.
Kaupunkeihin pakkaudutaan syystä, että työpaikat ja palvelut siirtyvät niihin. Eläkeläiset eivät ole poikkeus.
Eläke on alkuaan jotain 60 prosenttia palkasta. Sellaisenaan sillä tulee juuri ja juuri toimeen vanhassa asunnossa. Mutta jos prosenttiosuus painuu 50:een ja senkin alle, elämä käy vaikeaksi. Ainakaan ei voi enää mitenkään avustaa vaikkapa työttömyyden riivaamia lapsiaan tai hankkia kotiinsa nykyajan välineitä ja maksaa korjauskustannuksia. Jos eläke on alkuaankin pieni, syntyy tarve siirtyä leipäjonojen jatkoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisten elämä on köyhtynyt keskimäärin teknologian tuomasta edistyksestä huolimatta viimmeisten vuosikymmenten aikana. Väljät elintilat on vaihdettu kuppaiseen osakehuoneistoon jossain suuren liepeillä, puhtaat ulkoilumaastot ja puhtaat kalavedet vaihdettu pajukkopoluksi jonkin savipuron rantamilla. Korkeammat palkat tulokkailta on ulosmitannut se fiksu ja ahkera väestönosa, joka on ymmärtänyt periä peltoa Espoosta tai huoneiston Eirasta. Ja vaikka se osakehuoneisto olisi maksettu hiljalleen nälkävyötä kiristämällä, niin mitä se on verrattuna maaseudun avaraan.
Tämä keskittyminen kasvukeskuksiin on suomalaisten kansallinen itsemurha. Se ei ole mikään luonnonvoimainen ilmiö, kuten jotkut kuvittelevat, vaan se on laskelmoidusti rahan voimalla tehty kuppausoperaatio. Toisenlainen kehityskulku olisi ollut mahdollinen, mutta sitä eivät ole halunneet ne, jotka asioista ovat päättäneet. Lampaat ovat sitten itse muuttaneet karsinoihinsa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisten keskimääräinen asuinneliöpinta-ala on tasaisesti kasvanut koko itsenäisyyden ajan. Ohessa on graafit koskien kahdenkymmenen vuoden ajanjaksoa välillä 1990-2010. :
https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/vl201…
Lisäksi mainittakoon, että suurin osa kaupunkilaisista ei haluaisi muuttaa maaseudulle eikä suurin osa kaupunkeihin muuttaneista ole suinkaan kokenut, että niin on ollut pakko menetellä. Varsinkaan paljasjalkaisista helsinkiläisistä ei juuri kukaan haluaisi vaihtaa asuinkuntaansa. Korkeintaan Espooseen tai Vantaalle, ehkä …
Ilmoita asiaton viesti
Eri selvitysten mukaan noin 80% suomalaisista haluaisi asua pientalossa jossa palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Helsinki on myös edelleen keski- ja hyvätuloisten suhteen muuttotappiollinen. Eli käytännössä niiden jotka voivat valita.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä kuitenkin Eiran ja Etu-Töölön asuntojen hinnat tuppaavat kallistumaan kovinta tahtia.
Ilmoita asiaton viesti
Joo,se on selvä että kaupunkimaista asumista haluaville, vaikka heitä onkin vähemmistö, kaupunkia on aika vähän tarjolla.
Itse muuttaisin mielelläni perheineni Helsingistä pois, mutta kaupungin subventoima vuokra-asuminen on ylivoimaisesti edullisin ratkaisu.
Olin melko järkyttynyt kun Facebookissa eräs rakennusliike mainosti valmistuvia pieniä yksiöitä PUKINMÄESTÄ 175.000€ hintaan. Hulluksi on mennyt.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka, #29:
”Jostain syystä kuitenkin Eiran ja Etu-Töölön asuntojen hinnat tuppaavat kallistumaan kovinta tahtia.”
Noinhan se menee. Onneksi sentään Suomessa segregaatio on vähäisempää kuin monessa muussa maassa.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #27.
”Eri selvitysten mukaan noin 80% suomalaisista haluaisi asua pientalossa jossa palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Helsinki on myös edelleen keski- ja hyvätuloisten suhteen muuttotappiollinen. Eli käytännössä niiden jotka voivat valita.”
Taidat olla osittain oikeassa. Suomessa on toinenkin trendi eli pyrkimys asumaan pilvenpiirtäjään samaan rakenukseen juna- tai metroaseman ja kauppakeskuksen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Vanhat mummot maaseudulla keskimäärin asuvat 120 m2 pirteissä, niin kuinka tämä vaikuttaa siihen keskimäärin Suomessa?
Ilmoita asiaton viesti
Se vaikuttaa keskimääräistä asuinpinta-alaa lisäävästi, koska on keskiarvon yläpuolella. Pointti on kuitenkin siinä, että kaupungistuminen ei ole alentanut keskimääräistä asuinpinta-alaa. Kaupunkien yksiöissä asuu nykyään yleensä yksi henkilö, korkeintaan kaksi. Vielä 60-luvulla niissä asui perheitä:
https://www.youtube.com/watch?v=_95MHUqPZMk
Ilmoita asiaton viesti
Asuinpinta-alan lisäksi on huomioitava myös elintila. Tai siis tässähän tulee juuri esiin se valhe, mitä on esitetty, ettei ihminen muuta tarvitse, kuin tietyt asuinneliöt keskimäärin. Köyhää.
Ilmoita asiaton viesti
Urbaanit kansalaiset katsovat, että maaseudulla on ”köyhää”, kun ei ole samoja palveluita, laajoja sosiaaalisia kontaktimahdollisuuksia ja ajanvietomahdollisuuksia kuin kaupungissa tai siten ne ovat äärimmäisen yksitoikkoisia ja muuttumattomia. Jokaisella on oma elämäntottumuksensa.
Ilmoita asiaton viesti
Aika kummallinen yleistävä kuva maaseudusta. Maaseudullakin asutaan taajamissa, missä on sosiaalisia kontakteja kenties enemmän kuin suuremmissa kaupungeissa ja palveluitakin on, jos ei diggaa oopperaa. Ja arvaappa mitä kaikkea täältä löytyy lähes kivenheiton päästä, mitä ei kaupungeista löydy!
Ilmoita asiaton viesti
Martti Haverinen, #54.
Maaseudun kylissä on todellakin paljon houkutuksia ja elämänilon lähteitä. Kunhan palvelutkin pelaisivat.
Ilmoita asiaton viesti
Jukka Kuikka, #49.
Maaseudulla on omat ilonsa ja etunsa, joita ei lödy kaupungeista.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka, #32:
”Kaupunkien yksiöissä asuu nykyään yleensä yksi henkilö, korkeintaan kaksi. Vielä 60-luvulla niissä asui perheitä:
https://www.youtube.com/watch?v=_95MHUqPZMk ”
Presidentti Tarja Halonen esimerkiksi asui 1940-60-luvuilla yksiössä Helsingin Kalliossa muutaman muun perheenjäsenen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Martti Haverinen, #30:
”Vanhat mummot maaseudulla keskimäärin asuvat 120 m2 pirteissä, niin kuinka tämä vaikuttaa siihen keskimäärin Suomessa?”
Niinhän tilanne on. Jotain pitäisi tehdä, jotta maaseutu säilyisi elinvoimaisena.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka, #21:
”Suurin osa kaupunkilaisista ei haluaisi muuttaa maaseudulle eikä suurin osa kaupunkeihin muuttaneista ole suinkaan kokenut, että niin on ollut pakko menetellä. Varsinkaan paljasjalkaisista helsinkiläisistä ei juuri kukaan haluaisi vaihtaa asuinkuntaansa. Korkeintaan Espooseen tai Vantaalle, ehkä …”
Noinkin asia on. Mutta suurella osalla suomalaisista on kesäpaikka, jossa he elelevät nautiskellen valoisana vuodenaikana.
Ilmoita asiaton viesti
Martti Haverinen, #20.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että kaupungistumisen myötä Suomi ja suomalaiset ovat menettäneet paljon. Leipäjonotkin johtuvat paljolta siitä, että asuminen on kaupungeissa niin tuhottoman kallista.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisilta halutaan viedä pois omavaraisuus johon he maaseudulla pystyisivät. Kaupungeissa kansalainen on täysin yhteiskunnan armoilla sossusta rahaa ja ruokajonosta ruokaa, ilman rahaa et ole mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Jorma Makkonen, #24:
”Suomalaisilta halutaan viedä pois omavaraisuus johon he maaseudulla pystyisivät. Kaupungeissa kansalainen on täysin yhteiskunnan armoilla sossusta rahaa ja ruokajonosta ruokaa, ilman rahaa et ole mitään.”
Tuossakin väitteessä on valitettavasti paljon perää.
Ilmoita asiaton viesti
Pitkä leipäjono saa Li Anderssonin ja Antti Rinteen hymyilemään.
Ilmoita asiaton viesti
Saammepa nähdä, löytyykö painoarvoa kumminkin enemmän raiskausuutisille ja persunaisten naurulle.
Ilmoita asiaton viesti
Martti Haverinen, #55.
Kyllä työeläkeläisköyhyys on hiukan kiusallinen vaaliteema melkein puolueelle kuin puolueelle, joka on istunut jossakin hallituksessa vuodesta 1994 eikä ole tehnyt asialle mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Toivonen, #51.
Pitkä leipäjono saa Li Anderssonin ja Antti Rinteen hymyilemään – ellei kukaan kysy, onko siellä joukossa myös taitetun eläkeindeksin uhreja.
Ilmoita asiaton viesti
Joka vanhoja muistelee, Lipposen ensimmäistä hallitusta, sitä tikulla silmään.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka T.,
Lipposen demarioikeisto teki sen, jota ei olisi pitänyt. Poisti varallisuusveron.
Lähdin tuolloin Vassarien eduskuntaehdokkaaksi Uudellamaalla. Ääniä sain n. 150.
Ei riittänyt eduskuntapaikkaan, sillä rahaa ei ollut vaalimainoksiin, mutta hyvä tulos tuntemattomalle (suuruudelle).
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Toivonen, #68.
Vanhojen muisteleminen voitaisiin lopettaa – kunhan silloiset virheet on korjattu vaikkapa taitetun eläkeindeksin osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Taitetun eläkeindeksin korjaamisen yhteydessä saatettaisiin tehdä vielä suurempi virhe.
Hallituksessa kun kaikki on ns. lehmänkauppaa niin lopullinen lasku jossakin toisessa muodossa saattaisi eläkeläisille olla vieläkin tuntuvampi kuin taitetun eläkeindeksin aiheuttama tulonmenetys.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Toivonen, #121:
”Hallituksessa kun kaikki on ns. lehmänkauppaa niin lopullinen lasku jossakin toisessa muodossa saattaisi eläkeläisille olla vieläkin tuntuvampi kuin taitetun eläkeindeksin aiheuttama tulonmenetys.”
Enpä usko tuohon. Pitkäaikaisille eläkeläisille taitetun indeksin tuottama tappio on kymmeniä prosentteja. Se suorastaan huutaa korjausta.
Ilmoita asiaton viesti
–
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Toivonen, #66.
Toivottavasti poliitikot myöntävät tekemänsä virheen ja myöntävät, etteivät taitetun indeksin uhreiksi joutuneet työeläkeläiset kuulu leipäjonoihin. Se edellyttää vielä päätöstä taitetun indeksin muuttamiseksi. Muuten puheet ovat tyhjää propagandaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näin epäilemättä mutta visusti sisäänpäin, ongelma yhdelle, eduksi toiselle
Ilmoita asiaton viesti
Matti Säisä, #105.
Niinhän taloudessa yleensä on: toisen voitto on toisen tappio.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisen velkaantumisen alkutahdit löi Mattti Vanhasen porvarihallitus joka jakoi verohelpotuksia hyvätulosille ja nuo verohelpotukset rahoitettiin velkarahalla. Saman aikaan jenkeistä lähti maailmaa ravistellut taantuma, joka VV-ministerin Kataisen mukaan ”ei kosketa meitä” eipä olisi Jyrki-boy voinut enemmän olla väärässä, kuin oli.
Ilmoita asiaton viesti
Velkarahallahan vallassa olevat hallitukset nostavat ennen vaaleja statustaan ns. kansan äänien kalastamiseksi.
On aina hyvä olla hereillä poliitikkojen lausahdusten rauhoittelusta.
Suomessa on tapana kuunnella ministereiden puheita totuuksina. Olemme vielä hyvin auktoriteettiuskovainen kansa.
Herätyksiä tapahtuu vasta, kun ’oman talon’ kivijalat alkavat murentua.
Ilmoita asiaton viesti
Mirjami Parant, #64.
Oikein sanottu. Meillä todellakin suhtaudutaan yhä liian lempeästi poliitikkojen lausahduksiin.
Herätyksiä todellakin tapahtuu monesti vasta, kun ’oman talon’ kivijalat alkavat murentua. Monella ne ovat alkaneet romahdella, kun taitettu eläkeindeksi on syönyt vuodesta vuoteen eläkesummaa.
Ilmoita asiaton viesti
Arto Granlund, #62.
On totta, että niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa jäi ottamatta huomioon Yhdysvaltain vuoden 2008 pankkiromahduksen vaikutus tänne Eurooppaan. Siitä virheestä on maksettu monta vuotta kallista hintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Veroaste on nyt korkeammalla kuin 2008 mutta julkiset menot ovat yli 20 miljardia suuremmat. Että mitähän ihmettä taas sönkötät veronalennuksista? Syy on ihan puhtaasti julkisissa menoissa, erityisesti sosiaalituissa.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka P., kun itse myönnät asuvasi Helsingin kaupungin subventoimassa, edullisessa asunnossa, niin eikö sen katsota olevan mitä suurinta sosiaalitukea, joka monelta vähäosaiselta jää saamatta.
On aika nostaa kissa pöydälle!
Ilmoita asiaton viesti
Mirjami Parant, #76.
Pekka P., kun itse myönnät asuvasi Helsingin kaupungin subventoimassa, edullisessa asunnossa, niin eikö sen katsota olevan mitä suurinta sosiaalitukea, joka monelta vähäosaiselta jää saamatta.
Hyvä kysymys.
Sosiaaliedut näyttävät valuvan etupäässä kiinteistöbisneksen pohjattomaan pussiin. Ei niistä eläkeläisille jää edes ruokarahoja. Siksi on pakko mennä leipäjonoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Minäpä olenkin ns pienituloinen vaikka palkka vastaa nyt jo keskipalkkaa. Kas kun perhe. Pienituloisuus kun määritellään kulutusyksikköä kohden.
Ja kyllä, kunnan piilotukema asuminen on mitä suurinta hölmöyttä josta toivon päästävän eroon mahdollisimman pikaisesti. Se että itse luopuisin edusta ei kuitenkaan tähän vaikuta mitenkään. Joku muu vain saisi sen sijaani.
Ilmoita asiaton viesti
Moni muu, hyvän ja halvan asunnon saatuaan, on samaa mieltä.
Olen iloinen, että olet onnistunut saamaan perheellesi asunnon, jossa asumiskulut eivät vie leipää lasten suusta.
En näe mitään syytä enää, että huolestut sosiaalituista, joita maksetaan vähäosaisille.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #84:
”Ja kyllä, kunnan piilotukema asuminen on mitä suurinta hölmöyttä josta toivon päästävän eroon mahdollisimman pikaisesti. Se että itse luopuisin edusta ei kuitenkaan tähän vaikuta mitenkään. Joku muu vain saisi sen sijaani.”
Kyllä asuntoetu on pieni- ja keskituloisille aivan oleellinen, sillä normaalitapauksissa yhteiskunnan tuki valuu suurelta osin suoraan kiinteistöbisneksen pohjattomaan pussiin.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #74.
Veronalennuksia on mennyt suurituloisille, joillle on myös avattu väyliä verokparatiiseihin tai ainakin ”unohdettu” sulkea noita väyliä- Pienituloisille on samaan aikaan järjestetty monenmoisia tiukennuksia elämään.
Ilmoita asiaton viesti
2008 lähtien suurituloisin prosentti on menettänyt 10% nettotuloistaan ja pienituloisin desiili on kasvattanut niitä 14%. Että jätä nyt vain nuo satusi sikseen.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka P., satuilee oman elämänsä hyvinvoinnin illusiossa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ihme saa ihmiset valehtelemaan itselleen?
Tuolta menet ja katsot miten asiat ovat. Ja monelle muulle voi suositella ihan samaa.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF…
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, 85:
”2008 lähtien suurituloisin prosentti on menettänyt 10% nettotuloistaan ja pienituloisin desiili on kasvattanut niitä 14%. Että jätä nyt vain nuo satusi sikseen.”
Noita nettituloja ja desiilejä voi laskea kovin monella tavalla. Esimerkiksi pienituloisten asuntotuki menee useimmiten kiireen vilkkaa kiiteistöbisneksen avariin laareihin.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyhallituksellamme on vielä hyvin aikaa toimia kaikkein vähävaraisimman kansanosan elintason kohentamiseksi.
Vaalivoiton kiimassa, näin saattaakin tapahtua.
Lakeja kun voidaan sorvata verhon takana. Näin kävi Kela -korvausten omavastuun nostamisessakin ja diebeetikkojen lääkekorvauksen rajuna alentamisena. Ei paljoa ennakkoon saatu tietoa. Laki meni läpi kuin vesi siivilästä.
Itse toivon, että saamme hallituksen, jonka tahtotila on, veroja ikänsä maksaneen kansamme elintason saattaminen, sille kuuluvaan arvoonsa.
Ensi vuonna voisimme muistella vuonna 2015 perustetun hallituksen toimia ’pahana painajaisunena’, josta on herätty hikeä otsalta pyyhkien.
Ilmoita asiaton viesti
Mirjami Parant, #63:
”Itse toivon, että saamme hallituksen, jonka tahtotila on, veroja ikänsä maksaneen kansamme elintason saattaminen, sille kuuluvaan arvoonsa.”
Tuosta on helppo olla samaa mieltä. Se tarkoittaa mm. taitetun eläkeindeksin korjausta palkkoja seuraavaksi indeksiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mieluummin minäkin poistaisin taitetun indeksin kuin että työikäisille maksetaan nykyinen määrä tukia. Mutta molempia ei voi ottaa, se tulee aivan liian kalliiksi. Ja yritäpä sanoa poliitikolle että jonkun Suomessa pitäisi kantaa vastuuta itsestään. Ei onnistu.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #109:
”Mieluummin minäkin poistaisin taitetun indeksin kuin että työikäisille maksetaan nykyinen määrä tukia.”
Hyvä. Tässä olemme samoilla linjoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen hintatasolla ja sosiaaliturvalla kaikilla on varaa ruokaan, mutta sen lisäksi ei enää tupakkaan ja viinaan.
Leipäjonojen antimet ovat korvaustarvikkeita rahallisesti viinalle ja tupakalle, ja usein niistä voi tehdä omatoimisesti vain parissa päivässä hiivaa lisäten omaa kiljuhöntöntönttöä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, varsinkin tupakka on suuri menoerä ”normaalisti” polttaville. Siihen kuluu työmarkkinatuesta monelta noin puolet. Sosiaalisesti olisi tavallaan aiheellista puolittaa askin hinta. Prosentuaalisesti enemmän ja enemmän tupakoitsijoista kuuluu nimenomaan pienituloisimpaan ryhmään.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Kuikka, #125.
Pienituloisilla ei todellakaan ole varaa tupakoimiseen – tai leipään. Meillä rahat kuluvat asumiseen. Bangladeshissa pärjää vähemmällä. Voi asua talvellakin roskakorissa. Hesari kertoo, että 12-vuotias ompelija saa siellä 0,3 euroa tunnilta. Totta puhuen ei sillä pärjää sielläkään.
Ilmoita asiaton viesti
Höpöhöpö. Tupakointi on ylivoimaisesti yleisintä pienituloisimmilla.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&u…
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #128.
Tupakointi on yleisintä pienituloisila. Olen samaa mieltä. Siksipä noilla pienituloisilla ei vuokran maksettuaan olekaan varaa leipään. On liityttävä leipäjonon jatkoksi jopa jouluna.
Ilmoita asiaton viesti
Lauri Kiiski, #124.
Suomen hintatasolla perusturvarahat eivät todellakaan riitä tupakka-askiin – tai voileipään. Jonkinlaiseen asumiseen ne riittävät jopa pääkaupunkiseudulla. Mutta muuhun ne eivät riitäkään, koska kiinteistöala tarvitsee ”kunnon katteen”.
Ilmoita asiaton viesti