Sanna Marin, ei enää ”pääministerivaalia”, kiitos!
SUOMI ON KAUKANA sivistysvaltioiden demokratiasta, jos parin kolmen keskisuuren puolueen puheenjohtajien kesken käydään vaalikilpailua pääministerin pallista. Noista neljästä jokainen saa noin 20 prosenttia äänistä. Olisiko tosiaan pääministerin paikka annettava sille, joka saa noin viidenneksen annetuista äänistä? Hänellä on sitten vapaat kädet valita hallituskoalitio ympärilleen. Tuntuu tönköltä.
Tällainen järjestelmä, jossa puolueet menevät vaaleihin ”sammutetuin lyhdyin”, on arpajaispeliä. Kyllähän äänestäjien pitäisi voida tietää, millaisen hallitusvaihtoehdon hyväksi hänen äänensä menee. Toisin sanoen puolueiden olisi jo ennen vaaleja ryhmityttävä hallituskoalitioiksi.
Ruotsissa voi vaaleissa valita sosialidemokraattien ja porvarien välillä. Britanniassa valittavissa ovat työväenpuolue ja konservatiivit. Oikeissa demokratioissa on valittavana selviä puoluekoalitioita.
Suomessa sen sijaan puolueet ovat pelkkää mössöä. Viime vuosien kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että mikä tahansa puolue voi istua minkä tahansa toisen puolueen kanssa ”sekametelisoppahallituksessa”.
TÄLLAINEN TILANNE taitaa olla peräti tsaristista perintöä. Meillä on istunut vuoteen 2000 saakka melkein kaikkivaltias presidentti, jolla on ollut keisarilliset valtuudet käydä myös eduskunnan päällepäsmäriksi. Muistamme hyvin, miten Kekkonen hajotti eduskunnan milloin mistäkin syystä ja erotti ja nimitti ministereitä mielihalujensa mukaan.
Muistamme myös, miten Keskusta, Kokoomus ja Rkp tekivät ennen vuoden 1987 vaaleja salaisen ”kassakaappisopimuksen” yhteisen hallituksen muodostamiseksi Paavo Väyrysen (Kesk) johdolla. Tapahtumaa pidettiin tuolloin hirveänä majesteettirikoksena. Ajateltiin, että presidentti Koivisto teki oikein haukkuessaan Väyrysen ja kumppanit ja valittuaan pääministeriksi Harri Holkerin (Kok) ja määrättyään demarit hallitukseen ja Keskustan rangaistukseksi oppositioon.
Nykyään tuollaista presidentin vallankäyttöä pidettäisiin aivan sopimattomana. Väyrysen ja kumppaneiden "kassakaappisopimus" oli itse asiassa hallituskoalitio, jollaiset kuuluvat normaaliin elämään monipuoluevaltioissa. Tuo koalitio olisi vain pitänyt kertoa äänestäjille etukäteen. Mutta tuolloisessa järjestelmässä se ei käynyt laatuun, koska se tarkoitti astumista satraappi-presidentin varpaille.
MEILLE ON KUITENKIN jäänyt näihin saakka alitajuntaan tuo vanha tsaari-presidentin valta, vaikka presidentin valtaoikeuksia supistettiin vuosituhannen vaihteessa juuri tältä osin. Siitä huolimatta meillä ei ole vieläkään rakenneltu vaalien edellä puolueiden hallituskoalitioita, vaikka meidän puoluejärjestelmämme on harvinaisen sekava ja hajanainen. Puolueiden hallituskoalitiot tekisivät vaaleista tolkullisia tilanteita äänestäjän kannalta.
Nyt meillä on taas julistettu vain ”pääministerivaalit”. Jos joku neljän keskisuuren puolueen johtaja saa taakseen muutamankin äänen enemmän kuin joku toinen, hänestä tehdään pääministeri, vaikka hallituskoalitioista ei ole minkäänlaista aavistusta.
Tärkeintähän olisi äänestää puolueiden hallituskoalitioista ja niiden ohjelmasta. Jos joku koalitio saa taakseen yli puolet kansanedustajista, sen varaan rakennetaan uusi hallitus.
EI OLE LIIAN MYÖHÄISTÄ kertoa äänestäjille, mitkä puolueet ovat valmiita samaan hallituskoalitioon. Ilman tällaista ilmoitusta äänestäjät ovat taas tuuliajolla. Pitäisi olla omat koalitiot ainakin rikkaille ja vähemmän rikkaille kansalaisille. Muutenhan tämä ”pääministerivaali” on pelkkää hämäystä.
Pieni toivon kipinä välähti kuitenkin ilmoille näinä päivinä, jolloin Sanna Marin ryhtyi Antti Rinteen sairastuttua vetämään demarien vaalivankkureita. Fiksuna uuden ajan poliitikkona Sanna Marin toivottavasti ymmärtää, että ”pääministerivaalit” ja ”sekametelisoppahallitukset” eivät ole tätä päivää. Hän ryhtyy varmaan kokoamaan ympärilleen Suomen Labour-blokkia. Äänestäjien pitää nykyään tietää, millaisen hallituksen taakse ääni menee. Muuten yhä useampi jättää äänestämättä.
Edelleen jakoviivan pitäisi mennä duunareiden ja sosiaalipummien välillä. Kapitalisti ei ole vihollinen, sosiaalipummi on.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #1.
”Edelleen jakoviivan pitäisi mennä duunareiden ja sosiaalipummien välillä. Kapitalisti ei ole vihollinen, sosiaalipummi on.”
Varsinaisia sosiaalipummeja ovat banksterit, jotka rohmuavat kansakunnan varallisuutta pohjattomiin säkkeihinsä ja siirtävät tulonsa veroparatiiseihin.
Ilmoita asiaton viesti
Nimeä pari näistä bankstereista?
Ilmoita asiaton viesti
Pankkien holtittomasta luotonannosta syntynyneen eurokriisin satoa maksellaan edelleen nollakoroilla ja EKP:n tukiohjelmilla. Eikä loppulaskun suuruudesta ole vielä tietoa.
Suoranaisesta rikollisesta toiminnasta on saatu kiinni ainakin Danske ja Deutsche Bank. Tosin tässä lajissa jenkit ovat sitten vielä omaa luokkaansa.
Ja kaikesta huolimatta pankit ovat valtion erityisessä suojeluksessa. Itse siirtäisin pankit toimimaan markkinataloudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Jari Rutanen, #4:
”Suoranaisesta rikollisesta toiminnasta on saatu kiinni ainakin Danske ja Deutsche Bank. Tosin tässä lajissa jenkit ovat sitten vielä omaa luokkaansa.
Ja kaikesta huolimatta pankit ovat valtion erityisessä suojeluksessa. Itse siirtäisin pankit toimimaan markkinataloudessa.”
Noinhan se on. Pankkitoiminta on kaikkea muuta kuin markkinataloutta. Rahalaitokset elävät valtioiden ”köyhäinavun” varassa ja tietävät saavansa tukea, jos bisnekset menevät pieleen.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja kaikesta huolimatta pankit ovat valtion erityisessä suojeluksessa. Itse siirtäisin pankit toimimaan markkinataloudessa.”
Se, että ne ovat suojeluksessa, tarkoittaa myös sitä, että ovat alaisuudessa.
Pankki itsessään ei tee mitään, vaan ihmiset tekevät.
Markkinatalous kuvaa tilannetta, jossa kysyntä ja tarjonta määrää. Talous taas toimii ihan toisella tavalla. Taloudessa saaatetaan jättää jokin ostamatta, vaikka kysyntää olisi paljonkin. Syy siihen saattaa olla se, että kysynnän kohde ei ole tärkeä.
Pankit ovat osa valuutta järjestelmää, joten niiden asettaminen markkinatalouden alaisuuteen aiheuttaa talouteen turhia heilahduksia ja mielivaltaa. Tämä nykyinen järjestelmä toimii demokratiassa, jossa päättäjät vaihtuvat.
Banksterin intressi on suosia niitä päättäjiä joiden asia on itselle mielekästä. Banksterilla on yksi ääni käytettävissä kuten muillakin. Demokratiassa ei kannata olla ketään vastaan.
Äänestä vastuullisesti. Jos henkilö jota äänestit, ei ole luotettava, äänestä jotakin muuta. Jos hänkään ei ole luotettava, äänestä jotakin muuta. Jatka tätä niin kauan kunnes sopiva ehdokas löytyy. Sinunkin äänesi on tärkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilpo Ilvessalo, #8.
Hyviä pointteja.
”Banksterin intressi on suosia niitä päättäjiä joiden asia on itselle mielekästä. Banksterilla on yksi ääni käytettävissä kuten muillakin. Demokratiassa ei kannata olla ketään vastaan.
Äänestä vastuullisesti. Jos henkilö jota äänestit, ei ole luotettava, äänestä jotakin muuta. Jos hänkään ei ole luotettava, äänestä jotakin muuta. Jatka tätä niin kauan kunnes sopiva ehdokas löytyy. Sinunkin äänesi on tärkeä.”
Banksterilla on yksi ääni vaaleissa niin kuin muillakin. Mutta valuuttaa hänellä on usein moninkertaisesti.
On tosiaan syytä äänestää luotettavasti. Täällä Suomessa on kyllä vaikea äänestää, kun puolueetkaan eivät halua kertoa ennen vaaleja, millaisessa hallituksessa ne aikovat istua, jos vaalitulos edellyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #3.
”Nimeä pari näistä bankstereista?”
Niitähän löytyy pilvin pimein tuolla pörssisaleissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos sinulla on tälläistä tietoa, ei liene vaikeaa nimetä pari banksteria jotta tälläinen tyhmempikin lukija ymmärtää mitä sana ”banksteri” tarkoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #10:
”Jos sinulla on tälläistä tietoa, ei liene vaikeaa nimetä pari banksteria jotta tälläinen tyhmempikin lukija ymmärtää mitä sana ”banksteri” tarkoittaa.”
Banksteri oli sivistyssana, joka on luotu aivan Wall Streetin liepeillä. Se on osuva yhdistelmä sanoista pankki ja gangsteri. Suomeksi voisi käyttää termiä pankkigangsteri.
Näin kertoo Urban Dictionary, Urbaani sanakirja:
In more recent popular usage, bankster often refers in a vague way to the forces of ”Wall Street”, or to those persons in the financial services industry who grow rich despite the continued impoverishment of those who depend on their services, and despite their apparent inability to succeed in business without constant government assistance.
”The Fed is an organized cartel of banksters, who are creating inflation, ripping off the public, destroying the savings of the average American.”
Ilmoita asiaton viesti
Sitaattisi kertoo kiitettävän selkeästi miksi tarkennuksen kysyminen on niin ymmärrettävää ja luonnollista. Jos ”sanakirjamääritelmä” antaa selitykseksi ”…refers in a vague way to the forces of ”Wall Street”, niin mitä muuta voit odottaa kuin hämmennystä? Epämääräisiä viittauksia käyttäessä on hyvä valmistautua tarkentamaan mitä tarkoittaa. Epämääräiset viittaukset kun voidaan yleensä tulkita monin eri tavoin.
Nyt ei puutu enää kuin mainitsemiesi pörssisalin rikollisten ”gangsterien” nimeäminen. Odotan malttamattomana
Ilmoita asiaton viesti
Max Stenbäck, #16:
”Nyt ei puutu enää kuin mainitsemiesi pörssisalin rikollisten ”gangsterien” nimeäminen. Odotan malttamattomana.”
Ei tässä kannata yksittäisiä nimiä vetää esiin. Kysymys on mädännäisestä järjestelmästä, jonka piirissä etuja hakevat ovat kaikki enemmän tai vähemmän syyllisiä. Jotkut rohmuavat suorastaan tähtitieteellisiä summia.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattavuus riippuu ihan siitä, perustuuko arviosi faktoille. Eihän ketään kannata tietenkään syyttää ilman syytä. Ei varsinkaan epämääräisesti.
Kannattaako tuollaista syyttelyä sitten edes kannustaa, jää kunkin omaan harkintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niillä tiedoilla, joita olen saanut monista lähteistä yksi merkittävä somalainen banksteri on pääministeri Sipilä.
Ilmoita asiaton viesti
Viljo Heinonen, 37:
”Niillä tiedoilla, joita olen saanut monista lähteistä yksi merkittävä somalainen banksteri on pääministeri Sipilä.”
En käy kiistämään.
Ilmoita asiaton viesti
Kotimaastakin löytyy edustava esimerkki B.W, joka ei tarkoita ”Besser Wisseriä”, vaikka sekin sopii hyvin ko. henkilöön.
Ilmoita asiaton viesti
Raimo Ylinen, #12:
”Kotimaastakin löytyy edustava esimerkki B.W, joka ei tarkoita ”Besser Wisseriä”, vaikka sekin sopii hyvin ko. henkilöön.”
Mainiosti muotoiltu, sat sapienti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei mahdu edellä kuvattuun määritelmään sillä kukaan ei ole riippuvainen Nallen palveluista. Pankkia ja vakuutusyhtiötä voi vaihtaa. Sitä voi mennä vaikka osuuskuntaan pankkiasiakkaaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #31:
”Ei mahdu edellä kuvattuun määritelmään sillä kukaan ei ole riippuvainen Nallen palveluista. Pankkia ja vakuutusyhtiötä voi vaihtaa. Sitä voi mennä vaikka osuuskuntaan pankkiasiakkaaksi.”
Pankit ja suuret rahalaitokset ovat kahmineet haltuunsa niin suuria omaisuuksia ja ottaneet niin suuria riskejä, ettei valtioilla ole varaa päästää niitä kaatumaan. Valtio joutuu tarpeen mukaan pelastamaan niitä ”sosiaalitukirahoillaan”.
Ilmoita asiaton viesti
Duunareiden eläkerahastoissa ne massit ovat, eivät pankkien holveissa. Niillä ostaisi kaikki suomalaiset pörssiyritykset pois. Eli ei muuta kuin yhteys omaan ammattiliittoon jotta ottavat Nallen pois Sammon johdosta.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #36:
”Duunareiden eläkerahastoissa ne massit ovat, eivät pankkien holveissa. Niillä ostaisi kaikki suomalaiset pörssiyritykset pois. Eli ei muuta kuin yhteys omaan ammattiliittoon jotta ottavat Nallen pois Sammon johdosta.”
Myönnän ilman muuta, että sosiaalitukiin ja eläkkeisiin käytetään paljon yhteisiä varoja. Mutta ne menevät sadoille tuhansille raskasta työtä tehneille kansalaisille. Bansterien sijoitukset ovat paljon pienemmän piirin käsissä ja ne on usein hankittu erilaisella keinottelulla.
Ilmoita asiaton viesti
Ja huomautetaan nyt vielä että Suomessa maksetaan noin 10 miljardia pörssiosinkoja (suurimpana saajana julkinen sektori) ja sosiaaliturvamenot ovat 70 miljardia. Että säilyy tuo suhteellisuudensuhteellosuudentaju. Niin ja palkkoja maksettiin se 105 miljardia.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #38.
”Ja huomautetaan nyt vielä että Suomessa maksetaan noin 10 miljardia pörssiosinkoja (suurimpana saajana julkinen sektori) ja sosiaaliturvamenot ovat 70 miljardia. Että säilyy tuo suhteellisuudensuhteellosuudentaju. Niin ja palkkoja maksettiin se 105 miljardia.”
Suhteellisuuden vuoksi on myös syytä muistaa, että suuria pörssiosinkoja saavia on varsin pieni ihmisjoukko. Palkkoja maksetaan taas miljoonille kansalaisille.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kaiken kaikkiaan pörssiosinkoja saavia on todella paljon. Sammonkin tapauksessa ylivoimaisesti suurin omistaja ja osingonsaaja on Suomen valtio. Eläkerahastot puolestaan keräävät Pääomatuloja yhtä paljon kuin kaikki suomalaiset yhteensä.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Pylkkönen, #53:
”Mutta kaiken kaikkiaan pörssiosinkoja saavia on todella paljon. Sammonkin tapauksessa ylivoimaisesti suurin omistaja ja osingonsaaja on Suomen valtio. Eläkerahastot puolestaan keräävät Pääomatuloja yhtä paljon kuin kaikki suomalaiset yhteensä.”
Rikkaat saavat tosi suuria pörssiosinkoja, köyhät pelkkiä murusia. Hyvä, että valtio saa jonkinlaisen potin. Valtion kontolla on koko kansa, erityisesti köyhät. Eläkkeisiin tarvitaan rahaa, vaikka itse eläkkeet jäävät kaiken aikaa jälkeen palkoista.
Ilmoita asiaton viesti
Timo Uotila
Suomessa pörssiosinkoja saa noin miljoona yksityistä osakesäästäjää ! He maksavat osingoistaan 30 % osinkoveron ! Pahoja bangstereitako ?
Valtio on suurin yksittäinen osingonsaaja, jos tarkastellaan kaikkien suomalaisten pörssiyhtiöiden maksamia osinkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Ilkka Varsio, #54:
”Suomessa pörssiosinkoja saa noin miljoona yksityistä osakesäästäjää ! He maksavat osingoistaan 30 % osinkoveron ! Pahoja bangstereitako ?”
En kutsuisi pienten osinkojen saajia bankstereiksi. Heille 30 prosentin vero on katastrofi, ökyrikkaille syy naureskalla kulman takana. Vastaavasta palkastahan joutuisi maksamaan paljon enemmän veroa – ellei ole onnistunut piilottamaan sitä veroparatiisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Veronmaksajien tuloverolaskurin mukaan vastaavasta palkasta joutuisi maksamaan [korkeintaan] 23,9% tuloveroa.
Ilmoita asiaton viesti
Max Stenbäck, #60:
”Veronmaksajien tuloverolaskurin mukaan vastaavasta palkasta joutuisi maksamaan [korkeintaan] 23,9% tuloveroa.”
Eikö veroprosentti riipu tulojen määrästä?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, sekä ansio- että pääomatulojen. Juuri siksi kommentistasi olikin pääteltävissä, että ”vastaava palkkatulo” oli korkeintaan 30 000 €/vuosi.
Ilmoita asiaton viesti
Max Stenbäck, #65:
”Kyllä, sekä ansio- että pääomatulojen. Juuri siksi kommentistasi olikin pääteltävissä, että ”vastaava palkkatulo” oli korkeintaan 30 000 €/vuosi.”
Järjestelmä on sellainen, että keskituloiset maksavat korkeimmat veroprosentit. Pienituloisille ja tosirikkaille annetaan monenlaisia helpotuksia. Se ei ole oikein.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se muuta sitä, että väitteesi oli väärä. Vastaavasta palkkatulosta joutuisi maksamaan paljon vähemmän veroa, ei enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Max Stenbäck, #70:
”Ei se muuta sitä, että väitteesi oli väärä. Vastaavasta palkkatulosta joutuisi maksamaan paljon vähemmän veroa, ei enemmän.”
Tämä tarkoittaa sitä, että pienituloisen ei kannata hankkia osinkotuloja veroprosentin takia. Suurituloisille osinkotulot ovat sen sijaan tervetulleita, koska ne alentavat kokonaisveroprosenttia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuure Piittinen, #6;
”Kansa joka pimeydessä vaeltaa näkee valon vasta kun hallitus on muodostettu. Eikä se valo ole välttämättä sellainen mitä on ääntä antaessaan ajatellut. ”Pääministerivaali” on turhake.”
Pääministerivaali on suomalaista pölkkypäisyyttä. Kannattaisi mennä oikeisiin demokratioihin, joissa puolueet kertovat etukäteen, millaiseen hallitukseen ne ovat pyrkimässä.
Ruotsissa moderaatit ja demarit eivät olleet valmiita istumaan samassa hallituksessa, vaikka hallituskriisi jatkui kuukausia. Meillä Vasemmistoliitto oli valmis hyppäämään Kokoomus-vetoiseen hallitukseen. Eihän siinä ollut järjen häivääkään.
Ilmoita asiaton viesti
EIkös hallitus muodostu Suomessa kulloisenkin hallitusohjelman ympärille? Miten siitä käydään puolueiden keskeiset neuvottelut ennen vaaleja?
Ilmoita asiaton viesti
Hannu Mononen, #13:
”EIkös hallitus muodostu Suomessa kulloisenkin hallitusohjelman ympärille? Miten siitä käydään puolueiden keskeiset neuvottelut ennen vaaleja?”
Hallitus muodostetaan meillä vaalien jälkeen. Neuvottelut käydään Säätytalolla ”pitkien puukkojen öinä”. Äänestäjät voivat vain seurata sivussa – ja ryhtyä odottelemaan seuraavia vaaleja, jotka pidetään neljän vuoden kuluttua ja yhtä ”sammutetuin lyhydyin”. Näin on ollut tähän saakka. Toivottavasti ei enää v. 2019.
Ilmoita asiaton viesti
Tavataan ja puhutaan. Kirjoitetaan yhteisiä dokumentteja. Kirjataan sovittyja periaatteita. Miksi tuo poikkeaisi mitenkään siitä, miten neuvotellaan vaalien jälkeen?
Ilmoita asiaton viesti
Poikkeaisiko sikäli, että eduskuntaryhmien koot ovat tiedossa vaalien jälkeen?
Ilmoita asiaton viesti
Hannu Mononen, #18:
”Poikkeaisiko sikäli, että eduskuntaryhmien koot ovat tiedossa vaalien jälkeen?”
Vaalien jälkeen puolueiden koot ovat selvillä. Mutta on äänestetty puutteellisin tiedoin puolueiden aikomuksista. Vaaleista on puuttunut ”kuluttajansuoja”. Ja siitä syystä yhä useammat jättävät kokonaan äänestämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja ilman sitäkö ei pystytä neuvottelemaan pääperiaatteista?
Ilmoita asiaton viesti
Max Stenbäck, #22:
”Ja ilman sitäkö ei pystytä neuvottelemaan pääperiaatteista?”
Hyvä kysymys. Vaalitulos on äänestetty puutteellisin tiedoin puolueiden aikomuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ja juuri siksi olisi syytä kertoa ne pääperiaatteet mitkä blokille ovat selviä jo ennen paikkajaon selviämistä. Kataisen kaikki käy -kokeilu osoitti jo, ettei sellaisessa ole mitään järkeä. Ei edes suomessa, missä kaikki puolueet ovat jonkinlaisia sosialidemokratian versioita. Edes siinä asetelmassa poliittiset ääripäät eivät pysty kehittämään mitään uutta. Hyvä jos edes pystyvät säilyttämään jo rakennettua.
Ilmoita asiaton viesti
Max Stenbäck, #24:
”Kataisen kaikki käy -kokeilu osoitti jo, ettei sellaisessa ole mitään järkeä. Ei edes suomessa, missä kaikki puolueet ovat jonkinlaisia sosialidemokratian versioita.”
Tuo Kataisen ”sekametelisoppahallitus” todella jäi historiaan varoittavana esimerkkinä. Sellaista ei olisi voinut syntyä oikeissa parlamentaarisissa demokratioissa, esimerkiksi Ruotsissa.
Ilmoita asiaton viesti
Max, # 22.:
”Ja ilman sitäkö ei pystytä neuvottelemaan pääperiaatteista?”
Pystytään toki, mutta ei arvioimaan kunkin osapuolen poliittista voimaa eduskunnan äänestyksissä. Puolueet ovat eriarvoisia siltä kannalta, kenen tuki on ratkaisevinta jotta hallituksella on eduskunnan luottamus. Miten ”lehmäkaupoissa” hallitusohjelmasta kenenkin tavoitteet painottuvat ja mitä myönnytyksiä kunkin on tehtävä jos kimppaan lähdetään, ei ole useinkaan periaatekysymys vaan reaalipolitiikkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu Mononen, #29:
”Puolueet ovat eriarvoisia siltä kannalta, kenen tuki on ratkaisevinta jotta hallituksella on eduskunnan luottamus. Miten ”lehmäkaupoissa” hallitusohjelmasta kenenkin tavoitteet painottuvat ja mitä myönnytyksiä kunkin on tehtävä jos kimppaan lähdetään, ei ole useinkaan periaatekysymys vaan reaalipolitiikkaa.”
Vaalien jälkeinen neuvottelu on suomalaista poliittista ”kulttuuria” ja reaalipolitiikkaa. Mutta se karkottaa äänestäjät, joilla ei ole vaaleissa kuluttajansuojaa, koska puolueet eivät kerro kunnolla tavoitteistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kunpa puolueet saisivat sanottua edes ehdottomat kynnyskysymyksensä hallitusohjelmalle jo ennen vaaleja.
—
Demokratiamme tila alkaa olla jo pelottava: kaikki suuret uudistukset junnaavat paikallaan.
Tässä käynee niin, että tarvitaan ulkoinen shokki ennenkuin tilanne purkautuu, esim. lama/taantuma.
Ilmoita asiaton viesti
Jari Rutanen, #27:
”Kunpa puolueet saisivat sanottua edes ehdottomat kynnyskysymyksensä hallitusohjelmalle jo ennen vaaleja.”
Olen samaa mieltä. Sekin olisi tervetullut askel kohti äänestäjien kuluttajansuojaa ja oikeaa parlamentaarista demokratiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi riemastuin, kun huomasin Sanna Marinin johtavan Sdp:n vaalikampanjaa? Muistin US Puheenvuoron, jonka kirjoitin melkein tarkalleen neljä vuotta sitten 10.01.2015 ennen vuoden 2015 vaaleja. Täältä se löytyy:
http://timouotila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184042-…
Siellä lukee mm.:
Sanna Marin tietää, mitä on elää pienituloisena tässä nyky-Suomessa. Hänellä oli viime vuonna vain 25 000 euroa verotettavia tuloja. Siinä on Sdp:n ay-pampuilla miettimistä. Antti Rinne ja Lauri Ihalainenovat nimittäin nykyhallituksen suurituloisimmat ministerit.
Mikä sitten on Sdp:n kannatuksen surkean alhon varsinainen syy? Se on siinä, että istutaan vuodesta vuoteen Kokoomuksen johtamassa hallituksessa. Sanna Marin esittää, että näin ei saisi jatkua.
Näin Sanna Marin kirjoitti blogissaan elokuussa 2014: ”Avaukseni herätti paljon keskustelua paitsi puolueiden eroista myös siitä, onko sopivaa keskustella tulevasta hallituspohjasta tai puolueiden yhteistyömahdollisuuksista ennen vaaleja. Suomessa tällaiseen keskusteluun ei ole totuttu. Ruotsissa tilanne on toinen. Siellä eri puolueet kertovat avoimesti millaisella blokilla ja ohjelmalla hallituksen aikovat muodostaa.” http://www.sannamarin.net/blogi/2014/08/04/131/?page2
Missään sivistyneessä parlamentaarisessa demokratiassa ei ymmärretä Suomen ”pääministerivaaleja” ja niiden perusteella muodostettavia ”sekametelisoppahallituksia”.
Vaalit pitää käydä hallituskoalitioiden kesken. Suurin puolueryhmittymä muodostaa vaalien jälkeen hallituksen. Yhteen blokkiin ryhmittyvät puolueet, jotka ajavat Kokoomuksen eli suurrikkaiden eli ”sen yhden prosentin” etua. Sdp:n kuuluu olla siinä blokissa, joka edistää ”meidän 99 prosentin” asiaa.
Suomen demarit eivät ole vielä alkuunkaan ymmärtäneet blokkipolitiikan etuja. Ilmankos johtavat demarit loistavat poissaolollaan, kun blokkivaaleista ja hallitusblokeista on yritetty keskustella. Pelkäävät ilmeisesti joutuvansa boikottiin, kun seuraavalla kerralla jaetaan ministerinpaikkoja ”sekametelisoppahallitukseen”. Sanna Marin ei pelkää.
Ilmoita asiaton viesti
Olisin luullut, että Ruotsin blokkipolitiikan siirtäminen historiaan olisi edes hiukan muuttanut tätä Uotilan perinteistä puheenvuorokopiota.
Ilmoita asiaton viesti
Jari-Pekka Vuorela, #33:
”Olisin luullut, että Ruotsin blokkipolitiikan siirtäminen historiaan olisi edes hiukan muuttanut tätä Uotilan perinteistä puheenvuorokopiota.”
Eihän Ruotsin blokkipolitiikka siirtynyt lainkaan historiaan, päinvastoin. Tällaisessakaan umpisolmutilanteessa demarit ja moderaatit eivät sopineet samaan hallitukseen. Tiukkaa blokkipolitiikkaa osoittaa sekin, että vasemmistopuolue ei halunnut tulla samaan hallitukseen keskustan kanssa, vaikka pääministerinä oli demari Löfven. Blokit pysyivät siis koossa, vaikka kaikilla muilla puolueilla oli yhteinen inhokki ruotsidemokraatit.
Meillä sen sijaan persut otettiin heti Sipilän hallitukseen läpihuutojuttuna.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa äänestäjä ei tosiaankaan vaikuta hallituskoostumukseen, mutta pääsee nykysysteemissä valitsemaan ”pääministerivaalissa” valtioneuvostolle puheenjohtajan. Onhan sekin jotain!
Ilmoita asiaton viesti
Tuomo Kokko, #34:
”Suomessa äänestäjä ei tosiaankaan vaikuta hallituskoostumukseen, mutta pääsee nykysysteemissä valitsemaan ”pääministerivaalissa” valtioneuvostolle puheenjohtajan. Onhan sekin jotain!”
Myönnän, että pääministerin valinta on ”jotain”. Mutta se ei sano tulevasta hallituskoostumuksesta eikä hallituspolitiikasta juuri mitään, koska pääministeripuolue saa yleensä alle neljänneksen äänistä. Hallituspolitiikkaa luodaan yli 50 prosentin paikkamäärällä. Siihen tarvitaan yleensä kolme puoluetta, usein enemmänkin. Siksi kaikkien puolueiden kuuluisi kertoa ennen vaaleja, millaiseen hallituskoalitioon ne pyrkivät.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta se ei sano tulevasta hallituskoostumuksesta eikä hallituspolitiikasta juuri mitään…”
– Valitettavan totta. Kansa äänestää ketä tahansa, ja poliitikot kohtelevat äänestystulosta miten tahansa. Tomun laskeuduttua katsotaan millaista sakkia hallitukseen on valikoitunut!
Ilmoita asiaton viesti
Tuomo Kokko, #40:
”Kansa äänestää ketä tahansa, ja poliitikot kohtelevat äänestystulosta miten tahansa. Tomun laskeuduttua katsotaan millaista sakkia hallitukseen on valikoitunut!”
Täsmälleen noin minäkin tämän suomalaisen poliittisen ”kulttuurin” näen.
Ilmoita asiaton viesti
kevään vaalit on”kuka huutaa eniten”vaalit,,kuka huutaa eniten rasitetta yksityisautoilulle,lihansyönnille ja energiaveroille,,ja kaikki huutaa kilvan lisää rahaa pakolaisille..niin paljon että kohta häivttäjät jää hankkimatta !
Ilmoita asiaton viesti
Jari Pirppu, #45:
”kevään vaalit on”kuka huutaa eniten”vaalit,,kuka huutaa eniten rasitetta yksityisautoilulle,lihansyönnille ja energiaveroille,,ja kaikki huutaa kilvan lisää rahaa pakolaisille..niin paljon että kohta häivttäjät jää hankkimatta !”
Kaikki puolueet tarjoavat monenmoista hyvää. Mutta olisi tärkeä tietää jo vaaliuurnilla, mitkä puolueet aikovat pyrkiä hallitusyhteistyöhön.
Ilmoita asiaton viesti
On erikoista, että kirjoitin Suomen pölkkypäisestä parlamentarismista melkein samoin sanoin jo kahdeksan vuotta sitten 08.04.2011. Silloinkin vaalit olivat lähellä. Toivottavasti noista ajoista on opittu jotain:
http://timouotila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68728-p…
Ilmoita asiaton viesti
Kuten sanottu, et näytä oppineen. Suomessahan on noudatettu tämän vaalikauden ajan puhdasta blokkipolitiikkaa, jossa kaikkien aikojen huonoimman hallituksen ovat muodostaneet kepulit, kokkarit ja miksi ne hallituskipeimmät persut nyt itseään kutsuvatkaan.
Ruotsissa sentään paikallinen kepulipomo ymmärsi nyt olla päästämättä maata samaan jamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jari-Pekka Vuorela, #49:
”Kuten sanottu, et näytä oppineen. Suomessahan on noudatettu tämän vaalikauden ajan puhdasta blokkipolitiikkaa, jossa kaikkien aikojen huonoimman hallituksen ovat muodostaneet kepulit, kokkarit ja miksi ne hallituskipeimmät persut nyt itseään kutsuvatkaan.”
Myönnän, että tämän Suomen nykyhallituksen puolueet muodostavat eräänlaisen omituisista omituisimman blokin. Mutta tästä blokista olisi pitänyt kertoa äänestäjille jo ennen vuoden 2015 vaaleja.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se kepulipomo muistaakseni vuorollaan yritti kursia kasaan porvarien vähemmistöhallitusta. Ruotsin hallituksenmuodostamisen vaikeushan oli nimenomaan blokkipolitiikan seuraus, kun kumpikaan blokki ei saavuttanut enemmistöä, eikä löytänyt/hyväksynyt tuekseen riittävän suurta apupuoluetta, kuten Löfven viime vaalien jälkeen.
Ei tuo todista muuta kuin että blokit eivät välttämättä saa enemmistöä. Nythän hallituspuolueiden sopimukseen kirjattiin erikseen ettei apupuolue vasemmistolle saa antaa vaikutusvaltaa politiikkaan… Aika kaukana ollaan Kataisen katastrofista.
Ilmoita asiaton viesti
Max Stenbäck, #55:
”Ei tuo todista muuta kuin että blokit eivät välttämättä saa enemmistöä. Nythän hallituspuolueiden sopimukseen kirjattiin erikseen ettei apupuolue vasemmistolle saa antaa vaikutusvaltaa politiikkaan… Aika kaukana ollaan Kataisen katastrofista.”
Ruotsin esimerkki osoittaa, että blokkipolitiikkaa voidaan harjoittaa, vaikka joukossa olisi suurikin hylkiöpuolue niin kuin Sverigedemokraterna. Äänestäjille blokkipolitiikka takaa kuluttajansuojan, jollainen Suomesta puuttuu. Ilmankos äänestysprosentti on meillä alhaalla ja yhä laskussa.
Ilmoita asiaton viesti
En kyllä vieläkään oikein ymmärrä näkemystäsi esimerkiksi Ruotsin keskustan äänestäjien kuluttajansuojasta, mutta en kyllä usko, että he sellaista nykyistä kummemmin kaipaavatkaan.
Suomen systeemi on ihan OK. Sillehän ei mitään mahda, että Alivaltiosihteerin palindromia lainatakseni: ”Itse nää tollot äänesti.”
Ilmoita asiaton viesti
Jari-Pekka Vuorela, #63:
”En kyllä vieläkään oikein ymmärrä näkemystäsi esimerkiksi Ruotsin keskustan äänestäjien kuluttajansuojasta, mutta en kyllä usko, että he sellaista nykyistä kummemmin kaipaavatkaan.”
Tarkoitat ilmeisesti sitä, että Ruotsin keskusta ryhtyi lopulta kannattamaan Löfvenin hallitusta, vaikka keskusta on yleensä ollut blokissa moderaattien kanssa. Tämä on pieni puolenvaihto. Mutta Ruotsin keskusta on pieni puolue, joka on melko lähellä keskiviivaa. Keskustan mukaantulo pitää vasemmistoliiton etäällä hallituksesta, mikä kertoo siitä, että blokkipolitiikka on yhä voimassa.
Ilmoita asiaton viesti
Sanna Marinin hallintotieteiden maisteri ja SDP varapuheenjohtaja kansanedustaja on nyt tarkan poliittisen seurannan alla. Ei ole putkeen mennyt tuo kansan kosiminen: 750000 sähköautoa vuoteen 2030-35 mennessä, Suomen puolustyskyvyn alasajo muunmuassa monitoimi hävittäjien määrässä, hiilinielusta hiilen päästöön metsän päätehakkuukiellolla ja tänään Sipilän hallituksen aliarviointi talouden noususta.
Blogistin otsikko: ei enää pääministerivaalia mutta kun siitä ei pakoon pääse.
Muutoin tulee tuo vanha kärkkyjä ilmiö eteen siis SDP ja Kokoomus vääntää kättä niin kärkkyjä Keskusta hiipii kiertäen ohi, siten turvaamme vakaan talouden jälleen.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo Simonen, #48:
”Sanna Marinin hallintotieteiden maisteri ja SDP varapuheenjohtaja kansanedustaja on nyt tarkan poliittisen seurannan alla.”
Olen samaa mieltä, että demarien vaalikampanjaa johtaessaan Sanna Marinin on oltava hyvin tarkkana, kun hän ottaa kantaa asiakysymksiin. Niihin voi helposti kompastua.
Ilmoita asiaton viesti
Blokkivaali vähentää demokratiaa siinä mielessä, että joku muu sommittelee vaihtoehdot etukäteen. Kansa ymmärtää kyllä poliittisia gradientteja. Jos jokin puolue (esim. kristilliset) saa enemmän ääniä, se vaikuttaa hiukan hallituksen ja opposition äänenpainoihin. Optimitilanteessa se muuttaa poliitikkojen saamia julkisuusminuutteja ja siten vaikuttaa myös myöhempiin vaaleihin.
Poliitikon työtä on muodostaa hallitus vaalituloksen pohjalta. Niin se vain on. Kova hässäkkä sikäli, mutta kyseessä on sama asia kuin toimarilla, kun firman hallitus on kokoontunut. Meillä ei vain enää ole minkäänlaista mahdollisuutta erottaa toimaria kesken kaiken.
Ilmoita asiaton viesti
Paavo Nevalainen, #52:
”Blokkivaali vähentää demokratiaa siinä mielessä, että joku muu sommittelee vaihtoehdot etukäteen.”
Joku todellakin sommittelee blokkivaaleissa vaihtoehdot etukäteen. Se ”joku” ei ole ”muu” vaan minä, äänestäjä. Suomen nykyinen järjestelmä antaa vallan poliitikoille keplotella vaalien jälkeen kaiken maailman sekametelisoppahallituksia Säätytalon ”pitkien puukkojen öinä”.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt Sdp:n tilanne hankaloitui vielä lisää, kun saatiin tietää surullinen uutinen puolueen toisen varapuheenjohtajan, sympaattisen ja järkevän Maarit Feldt-Rannan mahasyövän uusiutumista. Parhaat toivotukset hänelle.
Tämä uusi tilanne vaatii harkintaa. Mutta se ei muuta muuksi suurta kuvaa eli äänestäjien kuluttajansuojan parantamista. Kannattaa edelleen etsiä mallia Ruotsista ja muista oikeista parlamentaarisista demokratioista.
Ilmoita asiaton viesti
Äänestin Maarit Feldt-Rantaa presidenttiehdokkaaksi. Toivotaan paranemista.
Sanna Marinia olen äänestänyt sekä valtuustoon että eduskuntaan. Kannatin myös hänen vetäytymistään pormestarispekulaatioista, koska Tampere tarvitsee ministerin. Asia etenee aikataulussa.
Perustuslaillisesta monarkiasta on vihdoin päästy meillä eroon nykyisen perustuslain aikana, joten Ruotsista kannattaa ottaa oppia vain yhdessä asiassa: eristetään kansallismielinen oikeisto kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jari-Pekka Vuorela, #68:
”Perustuslaillisesta monarkiasta on vihdoin päästy meillä eroon nykyisen perustuslain aikana, joten Ruotsista kannattaa ottaa oppia vain yhdessä asiassa: eristetään kansallismielinen oikeisto kokonaan.”
En tietenkään tarkoita, että Suomi olisi muutettava kuningaskunnaksi Ruotsin malliin. Tarkoitan parlamentaarisia käytäntöjä blokkivaaleineen. Sanokaamme siten, että esimerkkinä voisi olla Islanti.
Sanna Marinissa olisi hyvä tyyppi demarien johtajaksi. Toivottavasti hän ottaa reippaasti ohjakset käsiinsä. Nyt olisi momentum.
Ilmoita asiaton viesti