Harvainvalta rehottaa ”demokraattisessa” eduskunnassa
Jotkut luulevat, että eduskunta on jonkinlainen ihannetyöpaikka. Kaikkea kanssa. Luullaan. että siellähän edustajat hoitelevat vain omia etujaan ja saavat vilpitöntä tukea puoluekavereiltaan. Mutta tilanne on jokseenkin päinvastainen. Oman puolueen ja varsinkin oman vaalipiirin edustajat ovat pahimpia vihamiehiä. Heidän kanssaan sitä joutuu joka päivä tappelemaan, jotta saisi työsopimuksensa uusituksi seuraavissa vaaleissa.
Mainiossa teoksessaan Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä (Into 2018) kansanedustaja Anna Kontula (Vas) kertoo eduskunnan käyttäytymiskoodeista. Eduskuntaryhmien puheenjohtajilla on diktaattorin valtuudet, kun kansanedustajille jaetaan näkyvyyttä ja kuuluvuutta vaikkapa Ylen eduskunnan kyselytunnilla. Jostain syystä en ole kuullut noissa lähetyksissä juuri koskaan esimerkiksi Anna Kontulaa, Elina Lepomäkeä (Kok) tai vaikka Jyrki Kasvia (Vihr). Kontula ja Lepomäki selvisivät kuitenkin jatkokaudelle v. 2019, Kasvi ei.
Muistamme hyvin vuoden 2016 myrskyn, kun demarien ryhmänjohtaja Antti Lindtman oli toimittanut puhemiehelle listoja siitä, kenen hän toivoi saavan kyselytunnilla puheenvuoron. Julkinen näkyvyys on edustajalle elinehto. Muutenhan kukaan ei tiedä äänestää häntä.
Eduskunnassa on vallalla myös ns. senioriteettiperiaate. Se tarkoittaa sitä, että pidempään eduskunnassa istuneilla kansanedustajilla on etuajo-oikeus. He pääsevät istumaan lähempänä puhemiehen koroketta. Ja ennen kaikkea heille annetaan puheenvuoroja. Ensimmäisen kauden edustajat joutuvat olemaan ”kuunteluoppilaita”, joiden tehtävänä on vain painaa äänestysnappeja puoluejohdon ohjeiden perusteella. Ministerin paikasta ei kannata uneksia.
Tästä säännöstä on myös poikkeuksia. Sellainen oli v. 2015 ennen kaikkea Anne Berner (Kesk), jolle Juha Sipilä (Kesk) oli tiettävästi luvannut ministerin postin jo ennen vaaleja. Tuo valinta oli yhtenä syynä Keskustan rökäletappiolle vaaleissa.
Poikkeuksia ovat jostain syystä myös Kokoomuksen Kai Mykkänen ja Antti Häkkänen, jotka päästettiin ensimmäisellä kaudella hallitukseen.
Jos rikkoo senioriteettiperiaatetta, joutuu helposti eristyksiin ja puoluejohdon boikottiin. Esimerkkinä olkoon Harry Harkimo, joka tuskastui, perusti oman yhdistyksen, jonka listoilta pääsi uudelleen eduskuntaan – Kokoomuksen harmiksi. Harkimo väittää, että hänelle oli luvattu ministerin salkku jo ennen 2015 vaaleja.
Paavo Väyrynen ei ole vieläkään unohtanut, että hänen keskustalaiset puoluetoverinsa Keijo Korhonen ja Eeva Kuuskoski pudottivat hänet v. 1994 presidentinvaalien toiselta kierrokselta.
Useimmat kansanedustajat suostuvat istumaan ensimmäisellä kaudellaan kiltteinä seinäkoristeina. Jotkut valittavat, että tällainen rooli ei anna mahdollisuutta oppia parempaan rooliin uudelleenvalinnan jälkeenkään.
On erinomaista, että Yle on järjestämässä palvelun, jolla kansalaiset voivat tasapuolisesti seurata edustajien tekemisiä ja sanomisia. Torstainen Kyselytunti on kaikkea muuta kuin tasapuolinen.
Tästä löytyy linkki tuohon uuteen ja hyvin tervetulleeseen palveluun: https://kirjeet.yle.fi/
Sieltä voi seurata joka ikisen kansanedustajien toimia ilman ministerien ja ryhmänjohtajien päsmäröintiä.
Kuva: Vaalimainoksia Tapanilan rautatiesillalla. Kuva: Timo Uotila.
”Harkimo väittää, että hänelle oli luvattu ministerin salkku jo ennen 2015 vaaleja.”
Kyllä tuo päästi nauruhermot valloilleen – vaikka olenkin jo liki viinipullon verran omatekemää nauttinut.
Ilmoita asiaton viesti
Pertti Ikonen, #1:
”Harkimo väittää, että hänelle oli luvattu ministerin salkku jo ennen 2015 vaaleja.”
Kyllä tuo päästi nauruhermot valloilleen – vaikka olenkin jo liki viinipullon verran omatekemää nauttinut.”
Kyllä minäkin hätkähdin kuultuani tuosta. Mutta tuntien Harkimon tyylin ymmärrän hänen reaktionsa.
Ilmoita asiaton viesti
Orpolla ei ole riittävästi psykologista silmää, tulee tehneeksi virhearvioita ellei ymmärrä ihmismieltä riittävästi. Mikäli ihmisellä on paljon valtaa, sitä tärkeämpi tämä ominaisuus on, sillä muuten valtaa ei kohta ole. Harkimo on vahva, riippumaton ja peloton ihminen, sellaista tyyppiä ei ehkä ole viisasta suututtaa tieten tahtoen.
Poikkeuksen tekee harvainvalta, jossa ihmiset eivät voi vaikuttaa tilanteeseen mitenkään pelon ilmapiirin vuoksi. Ääritapauksia ovat valtiolliset diktatuurit mutta on autoritaarista johtamista monissa tavallisissa työpaikoissakin. Esim. soten piirissä työntekijät harvoin nousevat huonoa esimiestä vastaan vaikka päätökset heikentäisivät hoidon laatua ja tuottavuutta. Se on sitä pelon ilmapiiriä.
Hollannissa on tehty tutkimuksia (soten alalta), jotka osoittavat että esimiesten poissaolo nostaa laatua ja tuottavuutta – valta on siirretty alas ja hoitajat ovat itse vastuussa työstään.
Ilmoita asiaton viesti
Nita Hillner, 8:
”Orpolla ei ole riittävästi psykologista silmää, tulee tehneeksi virhearvioita ellei ymmärrä ihmismieltä riittävästi.
Poikkeuksen tekee harvainvalta, jossa ihmiset eivät voi vaikuttaa tilanteeseen mitenkään pelon ilmapiirin vuoksi.
Hollannissa on tehty tutkimuksia (soten alalta), jotka osoittavat että esimiesten poissaolo nostaa laatua ja tuottavuutta – valta on siirretty alas ja hoitajat ovat itse vastuussa työstään.”
Kiitos erinomaisista pointeista. Olen samaa mieltä.
Harkimo oli liian kova tyyppi työnnettäväksi syrjään.
Diktatuureissa alaisten on parasta pysyä hiljaa. Trumpin valtakunta on vaarallisella tiellä.
Hollannista olisi tässä syytä ottaa oppia. Asuntojen hinnoissa taas Wien olisi hyvä esikuva. Kansanedustajien kannattaisi käydä opintomatkalla.
Ilmoita asiaton viesti
Hillner on ihan metsässä. Ei Orpo jättänyt Harkimoa ilman ministeripaikkaa, vaan Stubb.
Ilmoita asiaton viesti
Kai Niemeläinen, #11:
”Hillner on ihan metsässä. Ei Orpo jättänyt Harkimoa ilman ministeripaikkaa, vaan Stubb.”
Totta. Stubbhan se oli.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäisen kauden kansanedustajia sorretaan eikä heille annetaan näkyvyyttä. Toisaalta keskusta ja kokoomus tekivät ensimmäisen kauden kansanedustajista jopa ministerejä.
Kumpi nyt sitten on parempi?
Ja kyllähän vaikka Katri Kulmuni ja Mikko Kärnä hankkivat itse sitä näkyvyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Juho Joensuu, #3:
”Ensimmäisen kauden kansanedustajia sorretaan eikä heille annetaan näkyvyyttä. Toisaalta keskusta ja kokoomus tekivät ensimmäisen kauden kansanedustajista jopa ministerejä.
Kumpi nyt sitten on parempi?
Ja kyllähän vaikka Katri Kulmuni ja Mikko Kärnä hankkivat itse sitä näkyvyyttä.”
Olisi hyvä antaa kaikille ensimmäisen kauden edustajille nykyistä enemmän näkyvyyttä, jotta he eivät tuntisi itseään ”toisen luokan kansalaisiksi”. Jos sitten joillekin ensimmäisen kauden edustajille tarjotaan heti valtaa ja näkyvyyttä, eduskuntaryhmän yhteishenki on kovalla koetuksella niin kuin huomaamme.
Ilmoita asiaton viesti
No joo, eipä ole eduskuntalaitos tai hallitus elämääni vaikuttanut 40 vuoteen kuin korkeintaan muutaman kympin suuntaan tai toiseen, enkä siksi jaksa seurata yksittäisten edustajien näkyvyyttäkkään. Mutta hienoa, jos muilla on siihen aikaa ja tarmoa.
Ilmoita asiaton viesti
Marina Lindqvist, #5:
”No joo, eipä ole eduskuntalaitos tai hallitus elämääni vaikuttanut 40 vuoteen kuin korkeintaan muutaman kympin suuntaan tai toiseen, enkä siksi jaksa seurata yksittäisten edustajien näkyvyyttäkkään. Mutta hienoa, jos muilla on siihen aikaa ja tarmoa.”
Kyllä hallitus ja eduskuntalaitos ovat vaikuttaneet jokaisen meistä erittäin merkittävällä tavalla. Ei ole myöskään samantekevää, ketkä edustajat ja ministerit ovat vaikuttamassa meidän elämäämme.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomaisen kirjoituksen perusteella entistä vakuuttuneempi olen, että 100 kansanedustajaa olisi riittävä määrä Arkadian mäelle.
PS. Pelimies kun on, Väyrynen taisi ensin vetäää maton EK:n jalkojen alta, jos mielikuvani on oikea.
Ilmoita asiaton viesti
Jaakko Korpi-Anttila, #7:
”Erinomaisen kirjoituksen perusteella entistä vakuuttuneempi olen, että 100 kansanedustajaa olisi riittävä määrä Arkadian mäelle.
PS. Pelimies kun on, Väyrynen taisi ensin vetäää maton EK:n jalkojen alta, jos mielikuvani on oikea.”
Sata edustajaa varmaan riittäisi.
Olen samaa mieltä, että Väyrynen kompastui 1994 vaaleissa omiin kengännauhoihinsa ryhtymällä vetämään mattoa EK:n jalkojen alta. Sen jälkeen seurasi mitä seurasi…
Ilmoita asiaton viesti
On aika mitätön näkyvyysperuste, näkyykö edustaja torstain kyselytunnilla. Hjallis Harkimo ei näkynyt kertaakaan. Oliko koskaan edes pyytänyt puheenvuoroa. Harkimon julkisuustemppu tapahtui somessa, eikä edes Twitterin puolella. Harkimolla on kansanedustajista suurin seuraajajoukko YouTubessa. Poikani sanoi minulle kerran, kuinka kukaan voisi äänestää ketään muuta kuin Harkimoa. Eihän hänen mukaansa muista kansanedustajista kukaan voi tietää mitään.
Lähinnä vanhukset istuvat television ääreen, kun joku ohjelma alkaa. Torstain täysistunto on kerännyt Ylen mukaan joskus jopa 400 000 katsojaa. Hjalliksen jokainen video kerää 20 – 100 000 katselukertaa.
Vaikka täysistunnon debatteja seuraa lehtikirjoituksia osallistujista ja parhaista paloista, jää täysistunnot jälkeen ministerien ja näkyvimpien edustajien kannanotoista ja ehdotuksista. Debateissa pärjäävät taitavimmat ja nokkelimmat argumentoijat, eivät suinkaan kokeneimmat.
Lepomäki ei saa myöskään puheaikaa torstain kyselytunnilla. Lepomäki on suositumpi ja tunnetumpi kuin moni kyselytuntispesialisteista. Hänenkään tunnettuus ei synny eduskuntatyössä, vaan rohkeissa irtiotoissa ja painavissa puheissa, hänen blogiansa seurataan. Toimittajat odottavat Lepomäen julkaisuja. Niistä syntyy aina herkullisia vastakkainasetteluja.
Ilmoita asiaton viesti
Kai Niemeläinen #12:
”On aika mitätön näkyvyysperuste, näkyykö edustaja torstain kyselytunnilla. Hjallis Harkimo ei näkynyt kertaakaan. Oliko koskaan edes pyytänyt puheenvuoroa.”
”Lepomäki ei saa myöskään puheaikaa torstain kyselytunnilla.”
Harkimo ja Lepomäki ovat huonoja esimerkkejä kansanedustajista, jotka tarvitsisivat Ylen kyselytuntinäkyvyyttä. Heillä on näkyvyyttä tosiaan muutenkin, varsinkin Harkimolla.
Eduskunnassa on kuitenkin lukuisa joukko erittäin päteviä ja sanavalmiita kansanedustajia, jotka eivät saa koskaan puheenvuoroa Ylen kyselytunneilla. Heitä voi kuulla esimerkiksi netistä sen jälkeen, kun kyselytunnin lähetys on loppunut ja etuoikeutetut edustajat ovat puhuneet – ja poistuneet kahvitauolle. Istuntotali on silloin melkein tyhjä.
Ilmoita asiaton viesti
Kansanedustajan pitää paneutua keinoihin, joilla saa näkyvyyttä. Eivät kaikki 200 pääse koskaan esille kyselytunneilla.
Yle luo uuden palvelun, jossa siinäkin erottuvat ne, jotka osaavat palvelun hyödyntää. Ei kaikille 200 edustajalle huomio koskaan tasaisesti jakaudu.
Ilmoita asiaton viesti
Kai Niemeläinen, #16:
”Kansanedustajan pitää paneutua keinoihin, joilla saa näkyvyyttä. Eivät kaikki 200 pääse koskaan esille kyselytunneilla.”
Kyllä kaikkikin pääsisivät esille kyselytunneilla, jos puheenvuorot jaettaisiin vuorotellen jokaiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Yle eduskunnan kyselytunnit antavat tosiaan hyvin vaillinaisen kuvan kansanedustajien työstä. On erinomaista, että Yle on järjestämässä palvelun, jolla kansalaiset voivat tasapuolisesti seurata edustajien tekemisiä ja sanomisia. Torstainen Kyselytunti on kaikkea muuta kuin tasapuolinen.
Tästä löytyy linkki tuohon uuteen ja hyvin tervetulleeseen palveluun: https://kirjeet.yle.fi/
Sieltä voi seurata joka ikisen kansanedustajien toimia ilman ministerien ja ryhmänjohtajien päsmäröintiä.
Ilmoita asiaton viesti