TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Taas pölkkypäiset "pääministerivaalit"

  • Kuva: Suomi on sananvapauden mallimaa.
    Kuva: Suomi on sananvapauden mallimaa.

Taas meillä on käyty vain ”pääministerivaalit”. Kun joku neljän keskisuuren puolueen johtaja saa taakseen muutamankin äänen enemmän kuin joku toinen, hänestä tehdään pääministeri, vaikka hallituskoalitioista ei ole minkäänlaista aavistusta.

   Tärkeintähän olisi äänestää sivistyneiden demokratioiden malliin puolueiden hallituskoalitioista ja niiden ohjelmasta. Jos joku koalitio saa taakseen yli puolet kansanedustajista, sen varaan rakennetaan uusi hallitus. Ellei mikään koalitio saa enemmistöä, koalition johtaja yrittää löytää tukea koalition ulkopuolelta.

   Ilman tällaista ilmoitusta äänestäjät ovat tuuliajolla. Niin he olivat taas kerran. Pitäisi olla omat koalitiot ainakin rikkaille ja vähemmän rikkaille kansalaisille. Muuten tämä ”pääministerivaali” on pelkkää hämäystä.

 

Suomi on kaukana sivistysvaltioiden demokratiasta, jos kolmen-neljän keskisuuren puolueen puheenjohtajien kesken käydään vaalikilpailua pääministerin pallista. Kolmesta puolueesta jokainen sai alle 18 prosenttia äänistä. Olisiko tosiaan pääministerin paikka annettava sille, joka saa rutkasti alle viidenneksen annetuista äänistä? Hänellä on sitten vapaat kädet valita hallituskoalitio ympärilleen. Tuntuu tönköltä. Mutta sellainen meno on meillä taas käynnissä.

   Tällainen järjestelmä, jossa puolueet menevät vaaleihin ”sammutetuin lyhdyin”, on arpajaispeliä. Kyllähän äänestäjien pitäisi voida tietää, millaisen hallitusvaihtoehdon hyväksi hänen äänensä menee. Toisin sanoen puolueiden olisi jo ennen vaaleja ryhmityttävä hallituskoalitioiksi.

 

Ruotsissa voi vaaleissa valita sosialidemokraattien ja porvarien välillä. Britanniassa valittavissa ovat työväenpuolue ja konservatiivit. Oikeissa demokratioissa on valittavana selviä puoluekoalitioita. Kun olemme kuunnelleet eri puolueiden vastauksia Antti Rinteen hallitustunnusteluihin, vain Perussuomalaiset ovat tarjonneet ruotsalaista hallituksenmuodostamisen mallia. Se on paradoksien paradoksi. 

   Suomessa sen sijaan puolueet ovat pelkkää mössöä. Viime vuosien kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että mikä tahansa puolue voi istua minkä tahansa toisen puolueen kanssa ”sateenkaarihallituksessa”.   Suomessa on taas luvassa Kataisen mallinen "sekametelisoppahallitus", jonka työ lässähti pahasti loppua kohden.

   Ruotissa käytiin viimeksi pitkät hallitusneuvottelut. Niissä blokkikäytäntö ei lopultakaan murtunut. Ruotsissa demarit ja maltillinen Kokoomus eivät kerta kaikkiaan sovi samaan hallitukseen. Suomessa sen sijaan Sdp ja Kokoomus on mielipidetiedusteluissa jopa ykkösvaihtoehto!

   Ja Ruotsidemokraatiti, paikalliset persut, pidettiin paitsiossa. Antti Rinteen kannattaisi käydä opintomatkalla Ruotsissa. 

   Näin sananvapauden päivänä on mukava todeta, että elämme tässä matoisessa maailmassa vapaan sanankäytön val(t)iokuplassa. Meillä poliittisia johtajiakin voi arvostella. Hyvä edes niin.

Kuva: Suomi on sananvapauden mallimaa

  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Iltalehden pääkirjoituksessa päätoimittaja Erja Yläjärvi kirjoittaa, että sananvapauden maassa Suomessa voi rauhassa arvostella hallitusta tai istuvaa presidenttiä. Hyvä niin.

Mutta toimittajien saama palaute on muuttunut täysin luokattomaksi. Ikävä juttu.

Jokin raja ryöpytykselläkin on. Siitä todistaa Karjalan lennoston entistä komentajaa vastaan käytävä oikeudenkäynti. Ja siitä todistaa Sdp:n kansanedustajan Hussein al-Taeen kirjoituksista noussut kohu. Siinä riittää vielä paljon ruodittavaa, kunhan saamme tietää lisää.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kannattaa katsoa Ylen Ykkösaamua, jossa haastatellaan Ruotsin pääministeriä Stefan Löfveniä. Siellä neuvoteltiin lähes puoli vuotta ja päästiin lopulta blokkipohjaiseen hallitukseen. Ne ovat aina toimintakykyisempiä kuin Suomen pähkähullut "sekametelisoppahallitukset". Kannattaa ottaa oppia.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ylen nettisivuilla kerrotaan näin:
"Löfven viittaa sanomisellaan ennen kaikkea Ruotsissa vallinneeseen blokkipolitiikkaan, joka raukesi viime talven hallitusneuvottelujen jälkeen."

"Vaaleissa punavihreä blokki sai 40,6 prosenttia äänistä, kun taas porvariblokille kannatusta kertyi 40,3 prosenttia. Blokkien ulkopuolella oleva ruotsidemokraatit sai puoletaan 17,6 prosenttia kaikista äänistä."

"Tulos johti siihen, ettei kumpikaan blokki pystynyt muodostamaan yksin enemmistöhallitusta."

"Lopulta Ruotsin demarit muodostivat vähemmistöhallituksen ympäristöpuolueen kanssa. Vähemmistöhallitus saa tukea sekä liberaaleilta että keskustapuolueelta, jotka kuuluivat aiemmin porvariblokkiin. Käytännössä tämä tarkoitti blokkipolitiikan loppua ainakin tällä hallituskaudella."

Tässä puhutaan tiukasta blokkipolitiikasta. Minä tarkoitan blokkien pohjalta harjoitettavaa hallituspolitiikkaa. Löfven tarkoittaa blokkipolitiikalla sitä, että blokkien pitää saada vaaleissa yli 50 prosentin kannatus. Sellainen ei ole enää mahdollista Ruotsissakaan.

Kun blokki ei saa ehdotonta enemmistöä, sen on neuvoteltava itselleen hallituspohja jonkinlaisen yhteistyön pohjalta muiden puolueiden kanssa. Niin toimittiin Ruotsissa.

Hallitukseen ei otettu vastakkaisen blokin johtavaa puoluetta moderaatteja. Jos olisi otettu, vasta silloin blokkipolitiikka olisi murtunut. Siispä Ruotsin nyky- hallitus on muodostettu blokkiajattelun pohjalta.

Pölkkypäisesti blokkipolitiikan vastaisia hallituksia olivat Suomessa Lipposen hallitukset 1995-2003 ja Kataisen-Stubbin hallitus 2011-2015. Sellaisia koalitioita pitäisi välttää loppuun saakka.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset