TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Onko Suomen Nato-optio bluffia?

  • Hufvudstadsbladet 15.06.2019
    Hufvudstadsbladet 15.06.2019

Suomen Nato-optio tuli uuden Antti Rinteen (SDP) hallituksen ohjelmaan. Sehän oli jäänyt pois Jyrki Kataisen (Kok.) hallituksen ohjelmasta, mutta tuli Juha Sipilän (Kesk.) hallitusohjelmaan. Vuonna 2011 maailmantilanne oli varsin erilainen kuin nykyään, mikä osaltaan selittää tapahtumia.

   Mutta mikä tuo Nato-optio oikein on? Sehän tarkoittaa sitä, että jos tilanne käy tukalaksi, Suomi voi anoa ja päästä automaattisesti läntisen puolustusliiton jäseneksi. Onko se toiveajattelua? Sitä on turha kokeilla, sillä pahin tilanne on se, että Suomi anoo Natoon pääsyä, mutta ei tule hyväksytyksi.

 

Näitä asioita Suomessa on pähkäilty vuodesta vuoteen ainakin Sauli Niinistön presidenttikaudella. Niinistöllä on jo vuoden 2018 presidentinvaalien tuloksen pohjalta niin vankka kannatus, että presidentin päätös riittää avaamaan Nato-lukon, vaikka puolustusliiton jäsenyydellä ei ole ainakaan mielipidemittauksissa kansan enemmistön kannatusta.

   Nato-jäsenyys ei missään tapauksessa ole sellainen kysymys, josta kannattaisi järjestää kansanäänestystä. Tällaiset suuret ja monimutkaiset asiat on jätettävä kansan valitsemien edusmiesten ja -naisten ratkaistaviksi. Britannian Brexit-kaaos olkoon varoittavana esimerkkinä.

 

Suomen puolueista Kokoomus ja Ruotsalainen Kansanpuolue kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä. Tätä aihetta on pidetty näkyvästi esillä Hufvudstadsbladetissa, jossa oli 15.6.  mielenkiintoinen Maria Gestrin-Hagnerin kirjoitus Suomen Nato-optiosta. Haastateltavana on ranskalainen entinen diplomaatti Francois Heisbourg.

   Kenties Suomen on viisasta pitää yllä kertomusta Nato-optiosta, johon saatamme tarttua, jos tilanne käy todella uhkaavaksi. Nato-jäsenyyden anomisessa on epävarmuutensa. Liittymisen pitää olla ilmoitusasia.

   Tämänhetkistä tilannetta mutkistaa erityisesti Yhdysvaltain arvaamaton presidentti Donald Trump. Hufvudstadsbladetissa on mainio pilakuva Suomi-neidosta, joka lähestyy anomuksineen hyvin vastahakoista Yhdysvaltain presidenttiä.  

   Ranskalaisdiplomaatti Heisbourg oli muutama vuosi sitten laatimassa selvitystä Suomen ja Naton suhteesta. Hänen mielestään Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi maan sotilaallista asemaa mutta tuottaisi ainakin hetkellisen kriisin Venäjä-suhteissa.

 

Tärkeää on, että Suomi ja Ruotsi toimivat yhteisyössä tuollaisessa tilanteessa. Ruotsin on kuitenkin vaikeampi kääntyä Nato-jäsenyyden kannalle, koska sosialidemokraatit ovat johdonmukaisesti vastustaneet jäsenyyttä.

   Euroopan suuret Nato-maat Ranska ja Saksa ovat puolustuskysymyksissä tällä hetkellä hiukan erilaisilla linjoilla mm. osallistumisessa kansainvälisiin kriiseihin ja aseviennissä.

   Tästä kaikesta kuulemme varmaan lisää Suomen presidentin Kultaranta-keskusteluissa, joissa vieraana on Saksan sosialidemokraattinen liittopresidentti Frank Walter Steinmeier.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (37 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... pahin tilanne on se, että Suomi anoo Natoon pääsyä, mutta ei tule hyväksytyksi."

- Haluaisitko perustella? Olihan Suomi hiljattain hakeutumassa YK:n turvaneuvostoonkin, mutta ei päässyt. Kyllähän se hetken harmitti, mutta ei maailma siihen kaatunut.

"Onko Suomen Nato-optio bluffia?"

- Ei. Jos Bulgaria ja Montenegro epämääräisine asevoimineen ja sosialistisine historioineen ovat mukana läntisessä puolustusliitossa, on tekniseltä kannalta täysin Nato-yhteensopiva Suomi aivan varma tapaus.

Se mikä minua jäsenyydessä arveluttaa, on visioni tykinputkien tuijotuskilpailusta Suomen pitkän itärajan mitalla. Turvallista?

https://images.interactives.dk/checkpoint-charlie-...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tuomo Kokko, #1:
"- Ei. Jos Bulgaria ja Montenegro epämääräisine asevoimineen ja sosialistisine historioineen ovat mukana läntisessä puolustusliitossa, on tekniseltä kannalta täysin Nato-yhteensopiva Suomi aivan varma tapaus."

Jos Suomi anoo Nato-jäsenyyttä vasta åårimmäisen uhkaavassa tilanteessa, kun tulipalo jo roihuaa nurkalla, jokin jäsenvaltio saattaa olla sitä mieltä, että Suomen ei anneta "noukkia rusinoitwa pullasta" ja käyttää veto-oikeuttaan - ja Suomen anomus hylätään. Näin voi käydä. Tämä on pidettävä mielessä. Natoon pääsyä ei voi pitää 100-prosenttisen varmana.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Jos Turkki ei kannata, homma kaatuu siihen. Pitäisiköhän kutsua Erdogan vierailulle?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka Roponen, #2:
"Jos Turkki ei kannata, homma kaatuu siihen. Pitäisiköhän kutsua Erdogan vierailulle?"

Noinkin voi olla. Onko siis järkevämpää tyytyä Nato-optioon?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Olipa kerrassaan tyhjentävä kirjoitus tietämättömyydestä. Veikkaan että suurella osalla suomalaisia on juuri sama käsitys "Nato-optiosta". Vain tietämättömät tai aidosti typerykset luulevat että Suomi pääsee automaattisesti Naton jäseneksi jos tilanne on paha.

En tiedä monta kertaa tämä pitää sanoa että asia ymmärretään. Jos kykyä ymmärrykseen ei ole, ei kai sille mitään voi. Suomella ei ole Nato-optiota. Suomi ei automaattisesti pääse jäseneksi, jos tilanne menee huonoksi. En viitsi enää tätä edes perustella koska "Nato-option" ilosanoman levittäjillä on omista väitteistään todistustaakka.

Hölmöimmät voivat silti lähestyä ongelmaa seuraavien selvittelyjen kautta:

- kuka tai pikemminkin ketkä päättävät jäsenyydestä loppupeleissä?
- tarvitaanko jäsenyyteen Nato-maiden yksimielisyys
- mikä on hakemus, mikä on jäsenyys
- mitä Nato on kertonut jäsenien ottamisesta ns. pahassa tilanteessa
- onko millään jäsenvaltiolla intressiä puoltaa hakemusta tilanteessa jossa hakijavaltio riitelee vakavasti otettavan uhkaajan kanssa tai on jo joutunut sen hyökkäyksen kohteeksi
- kuinka kauan hakuvaihe kestää
- voiko uhkaaja tehdä hakemisen tyhjäksi jo ennen hakuvaihetta tai hakuvaiheessa
- mitä se optio tarkoittikaan

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pasi Majuri, #3:
"Jos kykyä ymmärrykseen ei ole, ei kai sille mitään voi. Suomella ei ole Nato-optiota. Suomi ei automaattisesti pääse jäseneksi, jos tilanne menee huonoksi."

Olen samaa mieltä, että Nato-optio ei ole mikään juridinen termi. Sillä tarkoitetaan vain sitä, että EU ja Nato todennäköisesti tulevat avuksi, jos Suomelle alkaa käydä huonosti. Se viittaa myös siihen, että olemme osa demokraattista länttä ja että olemme käyneet neuvotteluja ja jopa harjoitelleet Nato-maiden kanssa sotilaallisesta yhteistyöstä.

Kun Nato-jäseneksi pääsy on noin monen mutkan takana ja on vielä kaiken lisäksi epävarmaa, eikö silloin kannata käyttää Nato-optio-termiä? On liian suuri riski anoa Nato-jäsenyyttä, koska jäseneksi pääsy ei ole 100-prosenttisen varmaa. Kurjinta olisi näet, ellei Suomi pääsisi Natoon vaikka haluaisi.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

”ei missään tapauksessa ole sellainen kysymys, josta kannattaisi järjestää kansanäänestystä. Tällaiset suuret ja monimutkaiset asiat on jätettävä kansan valitsemien edusmiesten ja -naisten ratkaistaviksi”

Niin, kuten vaikka pakkoruotsi. Tai mikä tahansa muu aihe politiikassa. Kansahan on tyhmää, ei heihin voi luottaa. Mutta onneksi niin tyhmää että heitä voi kusettaa, eli voidaan pyörittää lumedemokratiaa jossa kansa on saavinaan äänestää, mutta hallitusneuvottelun tuloksella ei lopulta ole mitään tekemistä kansan tahdon kanssa.

Olen blogistin kanssa täysin päinvastaista mieltä. Kokemus on osoittanut, että poliitikot ja ennen kaikkea puolueet ovat niin paatuneita valehtelijoita ja kusettajia, että heidän rehellisyyteensä ja todellisiin motiiveihinsa voi harvoin luottaa missään asiassa. Sveitsin suunta on oikeampi suunta, mitä vähemmän kansanedustajat saavat tehdä isoja päätöksiä ohi kansanäänestysten, sen parempi ja turvallisempi tilanne.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Ion Mittler, #4:
"Sveitsin suunta on oikeampi suunta, mitä vähemmän kansanedustajat saavat tehdä isoja päätöksiä ohi kansanäänestysten, sen parempi ja turvallisempi tilanne."

Sveitsin järjestelmä tuntuu teoriassa hyvältä. Mutta kansalaiset ovat liian laiskoja ja kiireisiä ottamaan järkevästi kantaa kaiken maailman kysymyksiin. Taitaa olla sittenkin parempi jättää asiat korruptoituneiden poliitikkojen käsiin. Siellä on sentään keskenään erimiehisiä poliitikkoja, jos heidät on valittu demokraattisesti.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

NATOlla ja Suomella ei ole sopimusta, jossa määrätään mihin päivään mennessä Suomen tulee jättää jäsenhakemuksensa, ts. optiota ei ole olemassakaan. Ja lässyttäjien on turha tulla määrittelemään "optiota" muuksi kuin edellä. NATO-sopimus on/olisi kansainvälinen sopimus, ja käytetään siis siihen kv. oikeuteen(kin) kuuluvia käsitteitä, ei mitään "kansan" kieltä.

Uotila ei tiedä mitään kirjoittamastaan asiasta, kuten Majuri toteaa, ja tällaisten kansalaistenko päätettäväksi liittyminen tulisi uskoa? Suomessa ei muuten ole sitovaa kansanäänestystä, onneksi.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Max Jussila, #5:
"Uotila ei tiedä mitään kirjoittamastaan asiasta, kuten Majuri toteaa, ja tällaisten kansalaistenko päätettäväksi liittyminen tulisi uskoa? Suomessa ei muuten ole sitovaa kansanäänestystä, onneksi."

Olen miettinyt pitkään tätä Nato-asiaa ja ottanut selvää puolustusliiton säännöistä. Tämän tutkistelun tuloksena olen tullut samaan johtopäätökseen kuin tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Nato-option sijaan voisimme puhua EU-optiosta, koska suurin osa EU-maista on Nato-maita. Kyllä Brysselissä ymmärretään Suomen todella arkaluontoinen maantieteellinen asema Venäjän toiseksi suurimman kaupungin liepeillä. Suomi liittyi EU:hun suurelta osin ulko- ja puolustuspoliittisista syistä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Lue kommenttini uudestaan. Älä käytä tässä yhteydessä optio-sanaa, koska sen merkitys ei ole "vaihtoehto", vaan se, minkä kirjoitin kommenttini alkuun.

Niinistö on pelkuri, täysin vailla johtajan ominaisuuksia. Sinun pohdintasi kv. sopimuksen osalta ovat melko turhia, kun et tunne käsitteitä, esimerkiksi sanaa "optio", joka jo sinällään on velvoite.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #13

Max Jussila, #13:
"Niinistö on pelkuri, täysin vailla johtajan ominaisuuksia. Sinun pohdintasi kv. sopimuksen osalta ovat melko turhia, kun et tunne käsitteitä, esimerkiksi sanaa "optio", joka jo sinällään on velvoite."

En ole samaa mieltä meidän valtionpäämiehestämme.

Sana "optio" ei ole mikään juridinen termi vaan eräänlainen synonyymi sanalle "mahdollisuus" tai "vaihtoehto". Ehkä olisi parempi ryhtyä käyttämään termiä "EU-Nato-jäsenyysetu". Se on vain turhan pitkä ja monimutkainen käsite. Parempi on käyttää lyhyitä termejä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #14

Älä höpötä, optio on nimenomaan juridinen termi. Tarkista asia, ennen kuin esität noin älyttömän väitteen.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #16

Max Jussila, #16:
"Älä höpötä, optio on nimenomaan juridinen termi. Tarkista asia, ennen kuin esität noin älyttömän väitteen."

Optio on myös juridinen termi, se on totta. Mutta Nato-optio on tilanne,jossa varsinaista Nato-jäsenyyttä ei ole, mutta maa kuitenkin täyttää liittymisen ehdot, jäsenyyttä ei ole suljettu pois ja maa osallistuu Naton toimintaan esim. rauhankumppanina. Noin sanotaan Matti Wibergin "Politiikan sanakirjassa" (Siltala 2011).

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #18

Hehheh, Wiberg näyttää yhtä tyhmältä tuon sanonnan jälkeen kuin kamreeri Niinistö. Minullakin on optio tulla Suomen kuninkaaksi ja samalla Kuurinmaan perintöruhtinaaksi.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #22

Max Jussila, #22:
"Hehheh, Wiberg näyttää yhtä tyhmältä tuon sanonnan jälkeen kuin kamreeri Niinistö. Minullakin on optio tulla Suomen kuninkaaksi ja samalla Kuurinmaan perintöruhtinaaksi."

On lupa naureskella, mutta käsitteillä on merkityksiä, joita niille on sovittu. Noin on ymmärretty politiikan tutkijoiden piirissä käsite Nato-optio.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Nato-optio on vain haavekuva...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pertti Väänänen, #6:
"Nato-optio on vain haavekuva..."

Jos Nato-optio on haavekuva, se on ilmeisen hyödyllinen haavekuva. Politiikka on täynnä realistisia ja vähemmän realistisia haavekuvia. Niiden keskellä tässä yritetään elellä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Nato-optio on luotu lähinnä suomettuneiden Kepun ja SDP:n johdon toimesta, koska ko. puolueet eivät ole uskaltaneet vastustaa nato-jäsenyyttä suoraan. Kok. ja RKP lienevät ainoat puolueet jotka kannattavat nato-jäsenyyttä.

Suomen suomettuneisuus näkyy myös siinä, että Suomen ulkopoliittinen johto vastustaa ainakin käytännössä EU:n sotilaallisen ulottuvuuden laajentamista. Natoon ei haluta liittyä eikä EU:n sotilaallista ulottuvuutta kehittää käytännön tasolla.

Edellä ilmi tulleesta voidaan päätellä, että Suomen ulkopoliittinen johto viihtyy varsin hyvin Suomessa, joka liukunee vähitellen Putinin taskuun.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #15

Pertti Väänänen, #15:
"Suomen suomettuneisuus näkyy myös siinä, että Suomen ulkopoliittinen johto vastustaa ainakin käytännössä EU:n sotilaallisen ulottuvuuden laajentamista. Natoon ei haluta liittyä eikä EU:n sotilaallista ulottuvuutta kehittää käytännön tasolla."

Suomen merkillinen varovaisuus oli tuntuvilla varsinkin 1990-luvulla ennen Putinin kautta. Suomen olisi varmaan kannattanut liittyä Natoon samalla kertaa kuin Baltian maat. Tosin siihenkin ratkaisuun sisältyi riskejä. Suomi olisi joutunut osaltaan vastaamaan myös Baltian puolustuksesta.

Viime vuosilta olen hieman ihmetellyt Suomen aktiivisuutta kaasuputki- ja ydinvoimayhteistyössä Kremlin kanssa.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #17

"Viime vuosilta olen hieman ihmetellyt Suomen aktiivisuutta kaasuputki- ja ydinvoimayhteistyössä Kremlin kanssa."

Ei tätä tarvitse ihmetellä. Kysymys on vain johdonmukaisesta suomettuneisuudesta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #19

Pertti Väänänen, #19:
"Ei tätä tarvitse ihmetellä. Kysymys on vain johdonmukaisesta suomettuneisuudesta."

Tosin sekä putkihanke ja ydinvoimalayhteistyö taidettiin panna alulle jo ennen Krimlin valtausta. Niistä on ollut paha vetäytyä. Suomi on kyllä ollut mukana Venäjän pakotteissa ja kärsinyt niitä enemmän kuin monet muut valtiot.

Sitten minua ihmetyttävät Helsingin Jäähallin ympärillä pyörivät venäläiset oligarkit...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #20

"Tosin sekä putkihanke ja ydinvoimalayhteistyö taidettiin panna alulle jo ennen Krimlin valtausta. Niistä on ollut paha vetäytyä."

Hanhikiven voimalahanke on osoitus suomalaisten suomettuneisuudesta ja suomalaisten päättäjien typeryydestä sinänsä. Ainoa pidäke tälle Venäjän hybridioperaatiolle on STUK. Suomea tultaneen vielä painostamaan STUK:n sinänsä asiallisen toiminnan johdosta Kremlin suunnasta. Putinilla riittävästi keinoja tähän.

Putkihanke liittyy taas Saksan ja Venäjän toimiin Itä-Euroopassa. Saksa haluaa ahneuksissaan halpaa kaasua ja Venäjä haluaa Puolan ja Ukrainan valtapiiriinsä.

Krimin valtauksella ei ole mitään tekemistä näiden hankkeiden kanssa. Venäjä osoittanut toiminnallaan ennen jo Krimin valtausta, mitä se haluaa. Krim on vain hyvä tekosyy selittää aikaisempaa Venäjän suuntaan rähmällään oloa.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #21

Pertti Väänänen, #21:
"Putkihanke liittyy taas Saksan ja Venäjän toimiin Itä-Euroopassa. Saksa haluaa ahneuksissaan halpaa kaasua ja Venäjä haluaa Puolan ja Ukrainan valtapiiriinsä."

Tästä olen jokseenkin samaa mieltä. Toisaalta Suomen on maantieteellisen asemansa vuoksi hyödyllistä yrittää jollakin tavalla ymmärtää - joskaan ei hyväksyä - Venäjän näkökulmia.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Optio taitaa ollakin juuri sotilaallinen termi alun perin. Muistaakseni Rooman legioonassa sai option seuraavaan vapautuvaan vakanssiin, kun ylennettiin upseeriksi.Sen sitten sai, jos ei ennen sitä desimoitu.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka roponen, #23:
"Optio taitaa ollakin juuri sotilaallinen termi alun perin. Muistaakseni Rooman legioonassa sai option seuraavaan vapautuvaan vakanssiin, kun ylennettiin upseeriksi.Sen sitten sai, jos ei ennen sitä desimoitu."

Tuo selitys soveltuu mutatis mutandis hyvin myös Nato-optioon.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Ei tietenkään sovi. NATOn ja Suomen välillä ei ole yhtään minkäänlaista sopimusta, ei kirjallista, ei konkludenttista, ei edes vihjettä moisesta. Legioonissa tämä oli sanattomasti sovittu asia.

Uotila jankkaa muutenkin, kun ei ymmärrä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #27

Max Jussila, #27:
"Ei tietenkään sovi. NATOn ja Suomen välillä ei ole yhtään minkäänlaista sopimusta, ei kirjallista, ei konkludenttista, ei edes vihjettä moisesta. Legioonissa tämä oli sanattomasti sovittu asia.
Uotila jankkaa muutenkin, kun ei ymmärrä."

Uotila ei jankkaa. Hän selvittää faktoja. Nato-optio tarkoittaa vain sitä, että Suomi on periaatteessa valmis Nato-jäsenyyteen, jos katsoo sen aiheelliseksi. Mitään papereita ei tietenkään ole allekirjoitettuina. Mutta luulisin, että luonnokset ovat olemassa kaiken varalta.

Seurasin juuri presidentti Sauli Niinistön tiedotustilaisuuden Naantalin Kultarannasta. Presidentti puhui aivan kuin oletin hänen puhuvan. Tuo Hufvudstadsbladetin 15.6. artikkelikin oli esillä. Siitä varmaan kuullaan vielä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #28

Suomiko katsoo aiheelliseksi, koska on jokin olematon ”optio”, jonka merkitys ei näytä millään selviävän sinulle?

Edelleen, kyseessä on kv. oikeuden alaan kuuluva sopimus, ei liittyminen paikalliseen biljardiseuraan. Uotila näyttää rinnastavan nämä kaksi, mutatis mutandis, kun ei ymmärrä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #29

Max Jussila, #29:
"Suomiko katsoo aiheelliseksi, koska on jokin olematon ”optio”, jonka merkitys ei näytä millään selviävän sinulle?
Edelleen, kyseessä on kv. oikeuden alaan kuuluva sopimus, ei liittyminen paikalliseen biljardiseuraan. Uotila näyttää rinnastavan nämä kaksi, mutatis mutandis, kun ei ymmärrä."

Keskustellessaan Saksan Steinmeierin kanssa presidentti Niinistö ihmetteli, ettei maailman painavimpiin talousalueisiin kuuluvalla EU:lla ei ole omaa puolustusta. Suomen toiveena olisi, että EU olisi samalla unioni, joka järjestää oman puolustuksensa. Nato ei ole siihen oikein sopiva, koska siihen kuuluu sellaisia maita kuin Turkki.

Nato-optio ei ole ensi sijassa juridiikkaa. Se on kansainvälistä politiikkaa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #30

Se sopimus on kansainvälistä oikeutta, politiikka on eri asia. Myös liittymisen edellytykset ovat juridiset, ne ovat perussopimuksessa. Älä sotke asioita. Niinistöllä näyttää olevan täysin suomettunut ote.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #31

Max Jussila, #31:
"Se sopimus on kansainvälistä oikeutta, politiikka on eri asia. Myös liittymisen edellytykset ovat juridiset, ne ovat perussopimuksessa. Älä sotke asioita. Niinistöllä näyttää olevan täysin suomettunut ote."

Sopimus on kansainvälistä politiikkaa niin kauan kuin sen sisällöstä neuvotellaan. Juridiikaksi se muuttuu sitten, kun otetaan mustekynät esille ja raapustetaan alle nimikirjoitukset. Tämä on tällaista hiusten halkomista. Tärkempää on puhua juuri tuosta sisällöstä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #32

Taas täysin ymmärtämätöntä lööperiä: sen sopimuksen sisällöstä ei neuvotella. Luuletko Suomen "neuvotteleva" itselleen "parhaat mahdolliset ehdot" jos liittyy NATOon?

Anna mun kaikki kestää!

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #33

Max Jussila, #33:
"Taas täysin ymmärtämätöntä lööperiä: sen sopimuksen sisällöstä ei neuvotella. Luuletko Suomen "neuvotteleva" itselleen "parhaat mahdolliset ehdot" jos liittyy NATOon? Anna mun kaikki kestää!"

En luule vaan tiedän, että Suomi niin kuin jokainen neuvottelujen osapuoli pyrkii mahdollisimman hyviin ehtoihin. Todennäköisesti ne on jo neuvoteltu. Paperit ovat varastossa odottelemassa allekirjoittajia mustekynineen. Toivokaamme vain, ettei tilanne muutu niin uhkaavaksi, että allekirjoituksia tarvittaisiin. Toivottavasti abstrakti "Nato-optio" puree niin ettei tarvittaisi "oikeaa optiota"...

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #34

No, saathan sinä niin ymmärtämättömyytesi kuin sopimusta koskevat vääristyneet käsityksesi pitää. Ihmettelen vain, miksi kirjoitat asiasta, josta et näytä ymmärtävän yhtään mitään

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila Vastaus kommenttiin #35

Max Jussila, #35:
"No, saathan sinä niin ymmärtämättömyytesi kuin sopimusta koskevat vääristyneet käsityksesi pitää. Ihmettelen vain, miksi kirjoitat asiasta, josta et näytä ymmärtävän yhtään mitään"

Seurasin juuri Kultarannan keskusteluja juuri Nato-optio-asioista. Huomasin olevani samalla kannalla kuin tasavallan presidentti ja monet muut. Kukahan tässä ei ymmärrä asioista yhtään mitään?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Niinistö kysyi Kultarannassa Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierilta, mitä unionin pitäisi tehdä, jos sen Natoon kuulumatonta jäsenmaata kohtaan hyökättäisiin. Niinistön mukaan unionin tarkoitus on ollut turvata siihen kuuluvien kansalaisten turvallisuus.
– Saan tähän kysymykseen usein vastaukseksi, että Nato hoitaa sen. Minkälainen on unioni, jonka puolustus perustuu itse asiassa ulkopuoliselle avulle?, Niinistö kysyi.
Niinistö oli kuitenkin tyytyväinen siitä, että turvallisuuspoliittista keskustelua käydään. Steinmeierin mukaan taustalla on historia. Suomi on erilaisessa asemassa kuin Saksa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset