TimoUotila1 Oikeus, kohtuus, reiluus heikomman hyväksi

Suomen brändi on 100-vuotias todellinen tasavalta

  • Kuva 1: Venäjän kaksipäinen kotka ja Suomen lippu. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 1: Venäjän kaksipäinen kotka ja Suomen lippu. Kuva: Timo Uotila.
  • Kuva 2: Venäjän vaakuna ja Ruotsin lippu. Suomen kuninkaat tulivat Ruotsista ja keisarit Venäjältä. Kuva: Timo Uotila.
    Kuva 2: Venäjän vaakuna ja Ruotsin lippu. Suomen kuninkaat tulivat Ruotsista ja keisarit Venäjältä. Kuva: Timo Uotila.

# Pääministeri Antti Rinne oli täsmälleen oikealla asialla pitäessään demokratiaa ja oikeusvaltiota vahvasti esillä kertoessaan EU:n parlamentille unionin puheenjohtajavaltiosta Suomesta ja sen toiveista. Voi jopa väittää, että demokratia, oikeusvaltio ja sananvapaus on jonkinlainen Suomen brändi.

   Kun Vladimir Putin ja Donald Trump saapuivat tasan vuosi sitten Helsinkiin tapaamaan toisiaan, he kohtasivat julkisilla paikoilla vähän päästä venäjäksi ja englanniksi tekstin: Tervetuloa lehdistönvapauden maahan! Tuon naulan kantaan osuneen kampanjan takana oli Helsingin Sanomat.

   Suomi on EU:n piirissä ryhtynyt ajamaan linjaa, jonka mukaan demokratian ja oikeusvaltion tieltä harhautuneilta EU-valtioilta tyyppiä Unkari, Puola ja Romania poistettaisiin EU-tukia. Se olisi oikea linja.

 

# Mutta miten ihmeessä Suomi on kehittynyt tällaiseksi demokratian mallivaltioksi? Heinäkuun 17. päivänä oli kulunut tasan 100 vuotta eräästä tärkeästä käänteestä. Gustaf Mannerheim oli ollut valtionhoitajana joulukuusta 1918. Professori Henrik Meinander kertoo hienossa teoksessaan Gustaf Mannerheim – Aristokraatti sarkatakissa (suom. Kari Koski, Otava 2017) noista vaiheista. Koska tasavaltaa kannattavat sosialidemokraatit ja maalaisliitto olivat saaneet eduskuntavaaleissa selvän enemmistön, monarkian kannattajien oli annettava periksi. Sitä paitsi Saksa oli hävinnyt ensimmäisen maailmansodan, joten saksalaisen prinssin pyytämisessä Suomen kuninkaaksi ei ollut enää mitään perustetta.

   Niinpä Mannerheim vahvisti tasavaltaisen hallitusmuodon 17.7.1919. Viikkoa myöhemmin sitten Kaarlo Juho Ståhlberg voitti Mannerheimin presidentinvaaleissa 143-50. Miten tällainen vaalitulos oli mahdollinen, kun kyseessä oli kansalaissodan voittajasankari? Syynä oli se, että Mannerheimin pyrkimyksenä oli keisarivallan palauttaminen Venäjälle. Maalaisliiton johtaja Santeri Alkio oli saanut selville, että Mannerheim oli pitänyt salaa yhteyttä venäläiskenraalien kanssa. Se ruokki epäilyjä, että Mannerheim oli valmis vaarantamaan Suomen itsenäisyyden palauttaakseen Venäjälle vanhan vallan.

   Hufvudstadsbladetissa 15.7.2019 Henrik Meinanderin arvioi Seppo Tiihosen teosta Vallan kumoukset Suomessa 1817-1919. Suomi ja vallan verkostot. Otava 2019. Meinander on aina halunnut nähdä noiden vuosien Suomen tapahtumat laajemmassa kontekstissa, osana ensimmäisen maailmansodan käänteitä. Niinpä Suomen pelasti Venäjältä Saksan ja Venäjän rauhansopimus maaliskuussa 1918. Saksalta taas Suomen pelasti Yhdysvaltain puuttuminen maailmansotaan Saksan tappioksi.

 

# Ylen radiohaastattelussa professori Martti Häikiö näkee Suomen demokratian kehityksen aivan poikkeuksellisena ilmiönä. Meillä naiset ja köyhät miehetkin saivat ääni- ja kansanedustusoikeuden jo v. 1906. Heti vuoden 1918 karmean väkivallan jälkeen meillä järjestettiin demokraattiset paikallisvaalit. Ja jo v. 1926 Suomessa oli sosialidemokraatti Väinö Tanner pääministerinä. Tällainen kehitys on täysin poikkeuksellista maailman mitassa.

   Suomen tasavaltaisessa valtiomuodossa kyllä presidentille jäivät aivan poikkeukselliset valtaoikeudet. Niitä on rajoitettu kunnolla vasta 1990-luvulta lähtien. Vielä nykyäänkin on hieman epäselvää, mikä ulkopolitiikassa kuuluu presidentille ja mikä valtioneuvostolle. Ulkopolitiikasta päättää kuulemma presidentti – ja sitten tulee pitkä ajatusviiva – yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. EU-asiat on sentään määritelty hallituksen reviiriksi. Enää ei ole kiistelty EU-aterioiden lautasten määrästä.

 

Kuva 1: Venäjän kaksipäinen kotka ja Suomen lippu. Kuva: Timo Uotila.

Kuva 2: Venäjän vaakuna ja Ruotsin lippu. Suomen kuninkaat tulivat Ruotsista ja keisarit Venäjältä. Kuva: Timo Uotila. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Suomella on todellakin erinomainen kansainvälinen maine yhtenä pohjoismaisena demokratiana, jopa "maailman onnellisimpana maana". Tuo brändi kuitenkin perustuu väärinkäsitykseen. Suomi ei suinkaan ole "onnellisin", sillä onnellisuutta on mahdotonta vertailla. Oikea ilmaus olisi "vähiten epäonnistunut maa". Se on myös paljon se tässä matoisessa maailmassa.

Suomen kannattaisi esiintyä EU:ssa ja muualla yhtenä pohjoismaisena demokratiana. Se on vahva brändi se. Ja yhdessä saisimme paljon enemmän painoa näkemyksillemme.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Suomen ja Ruotsin demokratisoitumishistoriaa valotetaan aivan erinomaisesti useiden asiantuntijoiden kirjoittamassa kokoomateoksessa "Demokratins drivkrafter. Kontext och särdrag i Finlands och Sveriges demokratier 1890-2020" (Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors. Appell Förlag, Stockholm 2018).

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Suurenmoista, että ministeri Tytti Tuppurainen (Sdp) nostaa Unkarin ja Puolan oikeusvaltiopuutteet EU:n asialistalle. Näin kerrotaan Ylen uutisissa:

EU:n puheenjohtajamaa Suomi nostaa Unkarin oikeusvaltio-ongelmat ensi kertaa ministerineuvoston asialistalle syyskuussa.

Kyse on Euroopan parlamentin käynnistämästä ns. artikla 7 -sanktiomenettelystä, joka on odottanut jo yli vuoden sitä, että jäsenmaat veisivät prosessia eteenpäin.

Edellinen puheenjohtajamaa Romania ei tarttunut Unkarin tilanteeseen, ja suhtautui varauksella myös Puolan oikeusvaltio-ongelmien käsittelemiseen ministerineuvostossa. Puolan kohdalla kuulemisia on järjestetty jo aiemmin.

– Me teemme palveluksen demokratialle jos pidämme aktiivisena tätä asiaa, sanoi eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (Sdp) Ylelle ensimmäisen johtamansa ministerikokouksen jälkeen.

Puheenjohtajamaalla on valta päättää johtamiensa kokousten asialistasta. Eurooppaministerien kokouksessa keskusteltiin myös Puolan tilanteesta.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

On hienoa, että myös Kauppalehti ottaa pääkirjoituksessaan voimakkaasti kantaa oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen EU:n jäsenmaissa:
”EU:n perusperiaatteiden sisäinen rapautuminen on brexitiin verrattavissa oleva ongelma. Yhteinen arvopohja on EU:n liima. Siksi tulevan komission on otettava edeltäjäänsä tiukempi linja oikeusvaltiorikkureita kohtaan.”
Olisi kunniakasta, jos Suomen puheenjohtajakaudella otettaisiin tässä tiukka linja. Siltä ainakin näyttää lupaavasti.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

On Helsingin Sanomienkin mukaan 20.7. ilahduttavaa, että Euroopan autoritaariset valtiot yritetään Suomen aloitteesta saada kuriin poistamalla EU-tukia, joita yksinvaltiaat käyttävät hyväkseen oman kannatuksensa tukemiseksi. Tästä on huomauttanut mm. Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija Katalin Miklóssy.

Hyvä, että tämä tärkeä asia edistyy.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset